Hakemistoon

Esipuhe

Juuret Kuhmoniemellä

Kuhmoniemen Lammasperä 25:ssä, nykyisen Niemiskylän lähistöllä, asui ja viljeli kolmasosamanttaalin Teeren (Teirin) tilaa 1800- luvun loppupuolella Simon Määttä (1847 - 1918) ja vaimonsa Gustava, o.s. Ohtonen (1853-1925). Perheen yhdeksästä lapsesta ainoastaan neljä suoriutui aikuisiksi. Simon Määtän vanhin eloon jäänyt poika, Henrik (Heikki) (20.3.1879-13.5.1958) perusti jouluaattona 1897 perheen Saara Pulkkisen (6.8.1879 -25.12.1967) kanssa. Kuhmon kirkonkirjoihin on perheelle merkitty seitsemän lasta, Kalle Hermanni (1898), Betty Kustaava Elisabet (1902, myöh. Turtiainen), Simo Artturi (1904), Hanna Heleena (1906, myöh. Piippo), Aaro Vihtori (1908), Erkki Jalmari (1911) ja Impi Sohviia(1915), joka menehtyi jo lapsena marraskuussa 1918.

Elokuvien maailmaan kulkeutuivat Heikki ja Saara Määtän pojista Simo Artturi (10.4.1904 - 10.9.1963), Aaro Vihtori (23.3.1908 - 30.11.1967) ja Erkki Jalmari (23.12.1911 - 20.7.1978). Määtän perhe muutti vuoden 1919 lopulla pois Kuhmoniemeltä. Muuton syyt olivat taloudelliset: hyväntahtoinen Heikki Määttä oli maailmansodan vuosina lainannut rahaa ystävilleen tai taannut lainoja, joiden vuoksi Lammasperän suuri, 1667 hehtaarin tila siirtyi Kajaanin Puutavara Osakeyhtiölle ja edelleen pirstaleina Heikki Määtän sukulaisille Haverisille, Määtille ja Mikkosille. Teeren tila lakkasi olemasta lokakuussa 1918.

Hämeeseen

Määtät muuttivat Tampereelle ja edelleen vuonna 1922 Vesilahdelle, josta hankitun viiden hehtaarin maatilan, Kuusiston, mahdollisuudet elättää kahdeksanhenkinen perhe kuitenkin olivat rajalliset. Jo nuorina lasten oli hakeuduttava töihin kodin ulkopuolelle.

Tampereella, nuoren tasavallan tyypillisimmällä teollisuusseudulla, toivuttiin vireällä 1920- luvulla nopeasti vuoden 1918 synkeistä tapahtumista ja muutenkin elettiin vahvaa nousukautta. Omavarais- ja vaihdantataloudesta siirryttiin hyvää vauhtia rahatalouteen. Ammatissa toimivien palkkatyöläisten määrä ja erityisesti naisten osuus Tampereen väestöstä kasvoi. Itsenäisessä palkkatyössä oleville rahan käyttö oli uutta. Ennen kotona valmistetut vaatteet korvautuivat tehdastekoisilla ostovaatteilla ja etenkin perheettömien työläisten rahoista kilpailivat ravintolat, kahvilat ja erilaiset uudet ajanviettotavat, joihin elokuvankin voidaan katsoa kuuluneen. Elokuvien esittäminen puolestaan oli 1920- luvulla uusi ja kiehtova elinkeino, jonka harjoittaminen ei edellyttänyt suuria pääomia eikä isommin koulutustakaan, vaan tarjosi puuhakkaille kansalaisille hyvät ansiomahdollisuudet.

Kuvasatoa (klikkaa kuvia isommaksi!)

1.2. 3.4.

1. Teeren (Teirin) tilan päärakennus Kuhmoniemen Lammasperä 25. (Klikkaa tästä iso kuva ja selostus)

2. Vesilahden Kuusiston vuonna 1922 hankittu päärakennus

3. Vesilahden Kuusiston riihi

4. Kuusiston päärakennuksen edustalla Erkki Määttä, Saara Määttä, Heikki Määttä ja Vikki Määttä.

5. 6.

5. Aliupseerikoulussa. Vikki Määttä pikakiväärin takana oikealla. 6. Valmiit aliupseerit. Vikki Määttä vasemmalla.

Seuraava luku: Tampereelle - "Imatran" katastrofi 1927