Alisalle
Sinä hetkenä maailma pysähtyi.
Ei ollut pankkijonoja, ruuhkabusseja tai kympinuutisia.
Lapsi nostettiin elämään syvältä sisältäni.
Ei sillä ollut kiire maailmaan
ei vaikka aurinko lämmitti toukokuun ilmaa.
Väkivalloin meidät erotettiin toisistamme.
Sillä mitäpä sinä elämästä tiesit?
Katselit vaaleanpunaista pimeyttä,
kehoni vaimensi maailman äänet.
Sinä et tiennyt sodista
et myöskään ruusuntuoksusta, tähdistä tai kaninpoikasista.
Nyt sinä kuulut maailmalle
ja maailma kuuluu sinulle.
Isäsi kanssa vain taustalla katsotaan
pystyyn autetaan,
jos sattuisit kaatumaan.
-Anne S.-
------
Olet pehmeä ja lämpöinen,
kannan sinua rinnallani.
Yhdessä kuljemme,
katselet kirkkailla silmilläsi aurinkoa.
Nurmikolla voikukkien keskeltä
huomaan neliapilan.
Enää en tarvitse sitä.
Sylini lastina on rakkauden kuorma.
-Anne S.-
-----
Rakas oma lapsukainen
ruusunnuppu, keijukainen.
Sua aina rakastan,
illoin uneen tuuditan.
Kuu sua kurkkaa taivaaltaan,
katsoo pientä nukkujaa,
joka äidin sylin suojassa
näkee sinisiä unia.
-Anne S.-
-----
Tahtoisin leikkiä tuulen kanssa
ja kohota korkealle.
Tahtoisin palasen taivasta
ja pilviä tyynyn alle.
Tahtoisin juosta kuin tuulispää
ja löytää sinisen saaren
tai kiivetä korkean vuoren päälle
ja omistaa sateenkaaren.
Tahtoisin tanssia metsässä
ja rakentaa majan puuhun
ja hopealaivalla pikkuisella
purjehtia kuuhun!
-Anne S.-
----
Otin syliini suloisen
tytön tuulelta tuoksuvan,
toivotin tervetulleeksi
maidontuoksuiseen maailmaan.
Isä katseli tytärtään
otti rinnalleen omansa.
Siihen lapsi nukkumaan
kehtoon rakkauden rauhaisaan.
Tuli lapsi kesänmaasta
teki isäksi, äidiksi,
mukanansa valo, rakkaus,
ikuinen onni omaksi.
-Anne S.-
Rakkaudella, Äiti
Runojen copyright Anne Siren