Hoitaessa Tinka ei halua häntäänsä koskettavan. Se uhkailee potkivansa, muttei ikinä potki; se tyytyy vain nostelemaan jalkojaan. Se rakastaa, kun sitä hierotaan kumisualla kyljistä. Silloin se seisoo rauhallisesti paikoillaan ja joskus pitää jopa silmiään kiinni. Kun se näkee suitset, se nostaa heti päänsä niin korkealle kuin mahdollista, mutta pieni poni kun on, ei se päätään kovin ylös saa. Satuloidessa Tinka pullistaa, ja jos pullistelu ei auta, se näykkäisee pahasti. Tinkalle pitää osata näyttää kuka on pomo!

Ratsastaessa Tinka ei ole ollenkaan omapäinen. Se tekee kauniisti mitä pyydetään ja on halukas oppimaan uusia asioita. Koulussa Tinka pyöristää kaulansa hienosti ja esittää kuin Olympialaisissa olisi. Esteillä Tinka hyppii kiltisti, muttei kovin korkelle, mutta se ei ole Tinkan syy. Se menee minkänäköisen esteen yli tahansa, kunhan se ei ole yli 70cm.
-maastossa Tinka esittää näkevänsä mörköjä, vaikka ei oikeasti pelkää mitään. Se luulee pääsevänsä niin pois maastosta, sillä se ei hirveämmin tykkää olla siellä. Vettä Tinka rakastaa. Jos se on vesilätäkön lähellä, se menee läträämään veden kanssa, se tykkää uida ja nauttii kun se pestään, varsinkin kuumana kesäpäivänä.

Tarhassa tai laitumella Tinka viihtyy toisen welsh-tamman, Lunan, kanssa; ne ovat ylimmät ystävät. Ne kulkevat laitumella aina yhdessä, leikkivät yhdessä jne. Kiiman aikaan niillä kyllä tuntuu olevan riitaa welsh-orista, ja silloin ne voivat nahistella keskenään, mutta ei vakavasti.

Talutettaessa Tinka kävelee kiltisti, mutta jää usein syömään.