Valokuva-albumi
Vau, miten tylsää sulla on? :D Äkkiä, voit vielä kattoa jotain mielenkiintosempaa... Täältä löytyy sekä kuvia minusta että mun ottamia kuvia joista muuten vain tykkään.
Tässä taitaakin olla kaikki mun lähimmät lukioaikaiset kaverit miinus Leena. Kuva on näpätty kesällä 1999 Jaakon päivillä, jotka on Pietarsaaren tunnetuin jokakesäinen tapahtuma. Eli periaatteessa siellä kuljeskellaan ympäri kaupunkia, jossa on porukkaa niin ettei mahdu silmiä räpyttelemään… Varsinkin lauantai-iltana, jolloin tämä kuva muistaakseni otettiin. V-O Terhi, Katri, Elli, Jenni, Riina, Satu ja minä.
Mun 18-vuotissynttärit tammikuussa 2000. Joku tökkäsi kakkuun yhden ison kynttilän mun puhallettavaksi. :) Piti kuulemma olla kynttilöitä.
Toukokuussa 2000 järjestettiin koulussa kiva kurssi. Antiikin leirikoulu Kosilla, Kreikassa. Tietenkin ennen sitä piti tehdä kaikkea kivaa niin kuin esimerkiksi maalata hautakiviä, paketoida Prismassa joululahjoja ja herätä neljältä tekemään viisi tuntia kestävää inventaariota, mutta ei se mitään, kaikki unohtui kun päästiin Kosille. Lähes joka ilta käytiin tässä keskustan baarissa, koska, no, sieltä sai ilmaisia drinkkejä jos tanssi baaritiskillä. Eli tässä juotavaa ansaitsemassa on Katri, minä, Soffi ja Laura.
Fäbodan rannalla Pietarsaaressa, kesäkuu 2000. Siskontyttö Nina, tuolloin 7 vuotta roikkuu vanhassa kaatuneen männyn oksassa. Kesällä 2000 mä vietin suuren osan mun ajasta Ninaa vahtien, ja ikävä kyllä se oli aika sateinen kesä. Me päätettiin joka tapauksessa lähteä ajamaan rannalle (Pietarsaaren Fäbodan rannat on aivan upea paikka!), vaikkakin vaan ottamaan valokuvia…
No jooh, tämä on nyt näitä kuvia, otettu samana päivänä samalla rannalla, ja takana taitaa näkyä sama mäntykin. Nina ja minä, siis. :)
Jami-kulta, mun rakas sekarotuinen koirani. Kuvan otin meidän kesämökillä Kortesjärvellä, missä me käveltiin usein kahdestaan Jamin kanssa ympäriinsä. Tuossa me tarvottiin ilmeisesti jostain syystä keskellä kaurapeltoa. Kuva otettiin venetsialaisina, joten päivämäärä olisi siten aika tarkkaan sanottuna elokuun viimeinen viikonloppu vuonna 2000.
Taitaa olla ihan ensimmäinen kerta kun pidän sylissä pientä veljenpoikaani Villeä, joka on myös mun kummipoika. Muutama sekunti ennen sumusireeni-itkua. Toukokuu 2001.
Äiti näpsi kaikki mun ylioppilaskuvat, osittain siitä syystä, että unohdin varata ajan valokuvausliikkeeseen, mutta enimmäkseen siitä syystä, että äiti harrastaa valokuvausta ja on siinä aika hemmetin hyvä. Nina oli meillä paljon hoidossa myös kesällä 2001, ja oli tuolloinkin meidän mukana ja eksyi näköjään kuvaan asti. Tämä kuva on mukana lähinnä siitä syystä että tykkään sen väreistä.
Minä ja meidän ottokissa Miiru tapellaan mun tikkarista – heinäkuu 2001. Heiluttelin sitä ajatuksissani suussa ja neiti hyökkäsi kiinni toiseen päähän. Tämä kuva on lähinnä mukana siitä syystä, että juuri noihin aikoihin aloin pakkomielteillä Näkymättömästä miehestä. Mä muistan tuon päivän! Olin silloin töissä Lönngrenin kahvilassa, ja nappasin hihitellen tuon tikkarin itselleni ajatellen naureskellen että olen kuin Darien-ex-varas (sillä viikolla TV:stä oli tullut Liberty and Larceny). Älkää nyt naurako siellä!
Läksiäispippalot… Tässä kuvassa me kaikki Pietarsaaren kamut (paitsi Terhi) ollaan yhdessä viimeistä kertaa niin, että me kaikki asutaan vielä samassa kaupungissa. Heti seuraavasta päivästä lähtien ihmiset alkoivat muuttaa muualle opiskelemaan, joten tunnelma oli, no, sanoisinko nostalginen mutta jännittynyt. Elokuu 2001. V-O Katri, Jenni, Riina (seisomassa), Tanja, Leena (jonka luona oltiin), Satu, Jenni P. (seisomassa), minä, Miia (seisomassa) ja Pia.
Muutin Tampereelle elokuun viimeisenä päivänä 2001, ja ensimmäiset puoli vuotta asuin tässä kaksiossa Hervannassa kaverini Terhin kanssa. Tämä kuva otettiin päivää ennen varsinaista muuttopäivää (joka muuten oli täyttä kidutusta, älkää ikinä jättäkö kaikkea pakkaamista yhdelle päivälle!), jolloin me yhtäkkiä tajuttiin, että eihän me olla otettu edes yhtään kuvia meidän kämpästä. Ja sitten piti ottaa muutama hätäisesti kesken muuttosuunnittelun. Ajankohtakin taisi olla aika myöhäinen, koska mulla on päällä yökkärit ja tukka on sotkussa suihkun jäljiltä… Maaliskuu 2002.
Viltsu-poika vuotta vanhempana, ja taas se on joutunut tätinsä syliin. Ehkä mä omin sen aina silloin kun käyn Pietarsaaressa, mutta ne muut näkee sitä aina… *mutisee*