Coctail's Trollformel

Sukutaulu | Varsat | Galleria | Kilpailukalenteri

Lempinimi: Trolli
Sukupuoli: tamma
Rotu: gotlannin russ
Väri: tummanruunikko
Säkäkorkeus: 125 cm
Syntynyt: 25.4 2002
Kasvattaja: Saana
Omistaja: Outi
Käyttö: kisat
Koulutus: He B, Re 90 cm, koulutettu myös raviponiksi



   Russit ovat virtuaalitalleilla melko harvinaisia, joten löytäessäni Trollin (etsiessäni shetlanninponitammaa, jota ei kuitenkaan löytynyt) lähetin heti sähköpostia Saanalle, pikkutamman entiselle omistajalle. Trolli oli vienyt sydämeni heti mennessään :)
Sydäntenmurskaajan elkeet pikkuinen on varmaankin perinyt isänsä puolelta. Trollin isän Blendy's Bonderin suvusta kun löytyy sellaisia huippunimiä kuin esimerkiksi Get A Me, jokaiselle virtuaalirussien ihailijalle varmasti tuttu, jo pari irtoSERTiäkin kerännyt pikku-unelma.
Ei varmaan ollutkaan sitten ihme kun Trolli, saavuttuaan uuteen kotiinsa, valloitti kaikkien sydämet. Harvempi kun pystyy vastustamaan sen pörröisen otsatukan alta vilkkuvia tähtisilmiä.

   Tästä koituu kuitenkin vähän ongelmia: jokaisen ponin tavoin myös Trollilla on erittäin voimakas taipumus lihoa, vaikka sille ei tuntuisi syöttävän mitään. Ja Trollille syötetään ;] On turha yrittää syödä mitään pikkupalleron lähellä; Trolli on lähes kaikkiruokainen ja sillä on myös lieviä varkaan oireita: usein pahaa-aavistamaton hoitaja jättää reppunsa Trollin karsinan viereen, ja parikymmentä minuuttia myöhemmin hän saakin jo anella muilta eväitä omiensa kadottua salaperäisesti.

   Kukaan ei voi kuitenkaan olla vihainen Trollille, ainakaan kauan. Sillä ei ole nimittäin muita huonoja tapoja kuin alituinen syöpöttely, mutta kaikki mehän siihen lankeamme, vai mitä? Trolli tuntuu tosiaan nauttivan ihmisten seurasta, ja seurustelee usein tallilaisten kanssa hörisemällä ja välillä myös hirnahtelemalla. Kun Trolli on ulkona vaikka taluteltavana, talli tuntuu äkkiä kovin yksinäiseltä kun ei olekaan enää juttuseuraa.

   Trolli on aivan upea hoitaa, vaikka jotain saattaisi ärsyttää sen jatkuva "juttelu" ja harjoilla leikkiminen. Ei Trolli koskaan harjojen päälle astu tai edes levittele niitä ympäri karsinaa, se saattaa vain ojentaa vaikka kumisuan hoitajalle kesken harjauksen. Trollia ei oikeastaan tarvitse sitoa kiinni harjauksen ajaksi, koska se nauttii harjauksesta niin paljon että se usein lähes nukahtaa, vaikka olisi juuri hörissyt iloisesti ja ojennellut harjoja. Kuitenkin se on sitten heti valmiina nostamaan kaviota jotta kaikkein pieninkin hoitaja voisi puhdistaa sen suloiset pikkukaviot. Se antaa myös kiltisti koskea päähän, eikä säiky helposti.

   Ratsastettaessa Trolli on oikea kullanmuru; ei pukita tai juoksentele ylimääräisiä, on aina valmis miellyttämään ja oppimaan uutta. Alkeistunnille sitä ei kuitenkaan kannata laittaa syynä etupäässä nuori ikä ja se, että kun se kerran jotain oppii, se ei unohda. Kovat avut saavat myös Trollin aivan hämilleen; mitä pahaa se nyt teki kun tuo hyypiö potkii. Silloin se yrittää jotain muuta, mistä tietysti tulee heti uusia potkuja. Silloin siltä menee sen luontainen rentous ja se alkaa hipsuttaa varovaisesti pää ylhäällä ja ruumis jäykkänä.

   Esteillä Trolli on aivan omassa elementissään; se on pieni, vikkelä ja tarkkaavainen. Vaikka kovin korkeita esteitä se ei ylitäkään, jo 90 cm on sen kokoiselle aika saavutus. Se rakastaa hypätä esteitä sekä maastossa että kentällä, mutta sehän nyt rakastaa kaikkea mistä ratsastaja pitää. Trollin valtti esteillä on sen miellyttämishalu ja loistava nopeus.

   Koulu sujuu Trollilta hiukan takellellen, mutta kun vauhtiin päästään, se rentoutuu entisestään ja alkaa oikein venyttää itseään parempiin suorituksiin. Se ei ole liian vauhdikas kouluratsastukseen; helpommissa luokissa sen sympaattinen touhukkuus on vain eduksi. Se myös pitää koulutuntien katselemisesta; tarhassa se saattaa viettää monta tuntia vain katsellen ratsastajia ja hevosia. Jos estetunti alkaa, se hautaa päänsä nopeasti heinäkasaan kuin nolona omista töppöjaloistaan jotka eivät lennätä sitä esteiden yli yhtä sulavasti kuin upeilla puoliverisillä.

   Trollin mielestä on jättekivaa juoksennella metsässä, varsinkin kun on kevät tulossa. Ja nyt kun se on vielä noin pieni, hitaanpuoleinenkin ihminen pysyy sen Singer-laukassa vierellä. Jos retkellä tulee vieras hevonen vastaan, Trolli jää vain seisomaan täysin jähmettyneenä omassa miniarabin asennossaan, sieraimet laajentuneina ja valmiina tekemään tuttavuutta - tai juoksemaan karkuun.

   Nimittäin vaikka Trolli onkin niin rohkea ja reipas ihmisten seurassa, se tuntuu jotenkin pelkäävän muita hevosia, varsinkin sellaisia "isoja ja pelottavia", kuten täysi- ja puoliverisiä. Oman tallin hevosille se uskaltaa jutella, mutta varsinkin näyttely- tai kisapaikalla se hermostuu täysin, eikä rentoudu kuin vasta jonkun oikein hyvän ystävän seurassa.


   Kommentteja Trollista: "Pää on pikkuhiukkasen liian iso [jos on, olen siis äärimmäisen sokea, eniten hevosten arvostelun kanssa], muuten ok. Sivukuva jossa pollen pää olisi ylhäällä, helpottaisi huomattavasti arvostelua." [BoBuBu]