Putkivahvistinprojeki Köykän vastavaihekykennällä

Aluksi varoitus: tässä kytkennässä käytetään hengenvaarallisen korkeita jännitteitä. Jos joku yrittää rakentaa tätä, hänellä on parasta olla kokemusta putkikytkennöistä.

Rakensin tämän vahvistimen Hifi-lehden numeroissa 10/1995 ja 11/1995 julkaistun Eino Kotkavalkaman rakennusohjeen pohjalta, mutta tein siihen muutamia muutoksia. Hifi-lehden ohjeen hinta-arvio oli noin 4000mk, tämän lienee noin 5000mk stereoparilta. Lopullista hintaa en ole laskenut. Hinta riippuu eniten muuntajista, niihin meni yht. 2637mk. Myös muiden osien laadun valinnalla voi vaikuttaa hintaan paljon.

Koska halusin tehoa enemmän kuin ohjeessa luvatut 20 wattia, tilasin siihen Muuntosähkö OY-Trafoxilta erilaiset muuntajat. Verkkomuuntaja on nimeltään VM-180/93. Se on muuten sama kuin ohjeen VM-120/93, mutta anodijännitekäämit ovat 325V ja 0.22A alkuperäisten 270V ja 0.15A sijasta. Hehkukäämit pidin 6,3A ja 3A lukemissa. Levypakka on 12,5 x 5,5 x 10cm. Verkkomuuntajiin olisi kannattanut tilatessa pyytää ensiön ja toision välille staattinen suoja eli vajaa kierros leveää kuparifoliota, joka maadoitettaisiin. Verkkovirrasta nimittäin vuotaa pientä sirinää kapasitiivisesti toisioon, joka kytkeytyy lähes suoraan päätemuuntajan ensiöön. Tämä kuuluu kaiuttimista, jos pääteputkien lepovirroissa on liikaa eroa.

Päätemuuntaja PM-40W/93 on samoilla kriteereillä valmistettu, mutta kaksinkertaisen tehoinen. Se on melkoisen kokoinen ja painoinen, pakka on 15 x 5 x 12,5cm. Tähän varmaan kävisi myös Hifi-lehden ohjeen PM-20W/93, eihän putkivahvistimesta yleensä tarvita täyttä tehoa 20Hz:llä. Näissä muuntajissa on ensiökäämi lomiteltu neljään kerrokseen viiden toisiokerroksen väliin, mikä parantaa diskanttitoistoa.

Putkien käyttöikää pidentääkseni suunnittelin vahvistimeen viive-, suojaus- ja valmiustilakytkennän, joka kykee anodi- ja hehkujännitteet releillä. Kun vahvistimen kytkee kylmiltään päälle, hehkulankoja hehkutetaan pienellä virralla ensin noin 30 sekuntia tämän jälkeen vielä 3 sekuntia normaaliteholla ennen kuin anodijännitteet kytkeytyvät ja vahvistin käynnistyy. Myös valmiustilasta käynnistettäessä anodijännitteet tulevat 3s hehkujen jälkeen, jotta putki olisi lämmin johtaakseen kunnolla virtaa. Pääteputkien anodeilla on putkien läpilyönnin varalle 250mA nopeat sulakkeet, joita valvotaan optoeristimillä. Sulakkeen palettua suojapiiri sammuttaa vahvistimen valmiustilaan.

Pääteputkien katodeilta korvasin alkuperäiset 470 ohmin vastukset ja elektrolyyttikondensaattorit 10 ohmin vastuksilla. Näin saadaan suurempi osa käyttöjännitteestä käyttöön. Koska vahvistin toimii AB-luokassa tai B-luokassa, katodilla oleva elko varautuisi suurilla tehoilla keskimääräisen putken läpi kulkevan virran kasvaessa aiheuttaen toimintapisteen vaihteluja. 10 ohmin vastus on virran mittaamista varten. Negatiiviselle hilajännitteelle on joka pääteputkella oma säädettävä jännitelähde.

Lisäksi tein vahvistimeen säädettävän vastakykennän päätemuuntajan ensiöltä ensimmäisen kaksoistriodin toiselle hilalle. Toisen triodin hila on normaali sisääntulo. En ottanut vastakykentää kaiutinliitännästä pitääkseni annon galvaanisesti erotettuna, mikä mahdollistaa siltakytkennän. Tällaiseen sisääntuloasteeseen voisi tehdä balansoidun XLR-sisääntulon, mutta rakentamani vastakykentä estää sen ja minun on käytettävä vain RCA-liitintä. XLR-otto olisi tosi hieno, varsinkin kun vahvistin on kokonaan balansoitu. Vastakytkentä eli negatiivinen takaisinkytkentä pienentää kuitenkin antoimpedanssia, mikä tekee bassoista kiinteämmät. Haittapuolena on herkkyyden pieneneminen, jolloin tarvitaan esivahvistin tavallista suuremmalla antojännitteellä. Säätövara on näillä vastusten R41 ja P1 arvoilla 0 dB:stä noin 9dB:iin, jolloin antoimpedanssi säätyy likimain välillä 4,2 - 1,5 ohmia lepovirran ollessa käyttämässäni noin 28mA:ssa. Taajuusvaste on Hifi-lehden testi-CD:llä ja minidisc-soittimen tasomittareilla mitattuna + -1dB rajoissa välillä 20Hz - 20kHz, bassoissa ehkä vähän parempi kuin diskanteissa. MD:n mittarissa on karkeat 1dB pykälät, mutta hyvä taajuusvaste. Vastakytkentä ei tunnu vaikuttavan juurikaan vasteeseen. Kuorma oli 8 ohmin vastus.

Tästä vahvistimen kytkentäkaavio (34,4kB) ja viive-, suojaus- ja valmiustilakytkennän kaavio (11,2kB). Vahvistimelle piirtämäni piirilevy mukailee Kotkavalkaman osasijottelua. Tein sen kuitenkin omille osilleni sopivaksi ja siinä on edellä kertomani muutokset mukana. Hehkutuksen kytkevä rele on piirilevyllä, mutta se ja NTC-vastukset on johdotettava käsin, koska tarvittavia johtimia en saanut mahtumaan piirilevylle. Piirilevy on 2.4mm paksu ja lasikuitupohjainen tukevuuden lisäämiseksi, koska putkien ja elkojen paino kuormittaa sitä. Kuparin paksuus on 70 mikrometriä normaalin 35:n sijaan, mutta se on tarpeetonta. Tässä piirtämäni vahvistimen piirilevyn juotospuoli (126kB) ja osasijoittelu (211kB). Viive-, suojaus- ja valmiustilakytkennän piirilevyn juotospuolen (47,6kB) ja osasijoittelun (79,7kB) suunnittelin itse.

Vahvistimen kotelon runko on taiteltu paikallisessa metallipajassa 3mm rautalevystä. Rungossa on kierteet ruuveille ja se on maalattu vihreällä vasaralakalla.Etulevy on 4mm alumiinilevyä jonka reunat on hiottu. Päälys on ruostumatonta reikälevyä, jonka reikiä porasin pääteputkien kohdalta suuremmiksi paremman ilmankierron saamiseksi. Kotelot on kasattu lähes kokonaan kuusiokoloruuveilla. Kumpikin monopääte painaa valmiina noin 22 kg.

Vahvistimen sisuskalut. Vasemmalla liittimet, verkkosuodatin, päätemuuntaja ja vastakytkennän säädin, jota ei tässä näy. Oikealla verkkomuuntaja 2mm rautapellistä taivutetun kopan sisällä ja kopan kyljessä pystyssä suoja- ja viivepiirilevy. Klikkaa tästä (124kB), jos haluat nähdä tämän kuvan tarkempana.

Piirilevyn reunoilla lähellä pääteputkia on banaaniliittimet (punainen ja musta) lepovirran mittausta ja monikierrostrimmerit (sininen) sen säätämistä varten. Releet ovat verkkojännitteelle valmistettuja malleja ja siten nyt toimivat liian suurella jännitteellä ja sirisevät vähän. En ole saanut vielä oikeanlaisia releitä.Tämän kuvan voit katsoa tarkempana tästä (265kB).

Muutaman vastuksen olen kytkenyt suoraan piirilevystä putkenkantaan eikä niillä ole paikkaa piirilevyllä. Suurten elkojen kohdilla näkyvät 150 kilo-ohmin vastukset, jotka tasaavat sarjaankytkettyjen elkojen jännitteet ja purkavat ne sammutuksen jälkeen. Hifi-lehden ohjeesta nämä puuttuivat ja eräs lukija huomauttikin tästä pian kirjeosastolla. Johdotukset ovat silikonieristeisellä 0.75 neliömillin johdolla paitsi sisääntulo- ja takaisinkytkentäsignaalien johdot ovat tefloneristeistä koaksiaalia. En usko näiden vaikuttavan ääneen paljoakaan, mutta ainakin ne ovat hieman tavallisista piuhoista poikkeavat. Hehkujohdotukseen vaikuttaa hieman, minkälaisia NTC-vastuksia käynnistysvirtaa rajoittamaan löytää. Niiden tilalle voi myös laittaa tavallisen tehovastuksen tai korvata johdonpätkällä. Itselläni on kaksi 5 ohmin NTC.tä rinnakkain, siihen sopisi esim. yksi parin ohmin ja parin ampeerin NTC. Tämä kuva tarkempana tästä (115kB).

Takalevyssä vasemmalla sisääntulon yläpuolella on vastakytkennän säätöpotikka. Virtaliittimen yläpuolella oleva vipukytkin yhdistää signaalimaan koteloon ja suojamaadoitukseen. Näin mahdollisen maadoitussilmukan saa katkaistua jos syntyy häiritseviä hurinoita.

Takaisin etusivulle

sähköposti:

Matti Nisula 3.4.2001

Lisäys 7.7.2002

Tutkiessani vahvistimen toimintaa tarkemmin oskilloskoopilla havaitsin, että pääteputkien ohjausputken V2 tasajänniteasetukset eivät olleet optimaaliset. Virhe johtunee nostamistani käyttöjännitteistä. Tästä johtuen vahvistimesta ei saanut ulos viimeisiä watteja, vaan V2 leikkasi huiput ennen pääteputkia V3 ja V4. Toimenpiteinä muutin vastuksen R9 1,21 kilo-ohmista 4,75 kilo-ohmiin, mikä suurensi negatiivista hilajännitettä. Enää hilat eivät joudu positiivisiksi katodeihin nähden täydelläkään teholla. Lisäksi korvasin vastuksen R10 hyppylangalla, koska se hukkasi noin 150 volttia. En tiedä, mikä R10:n tehtävä Hifi-lehden ohjeessa oli, mutta vahvistimeni pärjää hyvin ilmankin sitä.

V1:n jänniteasetukset kelpaavat sellaisinaan vaikka en muuttanutkaan sen oheisvastusten arvoja.

Nyt muutosten jälkeen sain mitattua antotehoksi 1 kHz:llä noin 50 wattia 8 ohmiin ja 30 wattia 4 ohmiin pääteputkien lepovirran ollessa 25 mA.

Ennen muutosta tehon mittaaminen oli epätarkkaa. Aalto alkoi säröytyä hieman jo noin 20 - 30 watissa, mutta särö ei paljoa lisääntynyt lisättäessä tasoa. Selvä leikkausraja oli silloinkin noin 50 watin kohdalla.

Lisäys 5.10.2002

2002 syyskuun alussa sain tätä vahvistinta koskevaa mielenkiintoista sähköpostia Olavi Volotiselta. Hän esittää ehdotuksia vahvistimen parantamiseksi. Piirsin Olavin käsinpiirtämät kaaviot puhtaaksi ja ne ovat nyt .gif-tiedostoja.

From: "Olavi Volotinen" mailto:olavi.volotinen@pp.EI_SPÄMMIÄ.inet.fi

To: mailto:mattinisula@yahoo.EI_SPÄMMIÄ.com

Subject: Köykkä-vahvistin

Date: Thu, 5 Sep 2002 17:36:19 +0300

Hei!

Kiitos mielenkiintoisesta kotisivustasi. Haluaisin kommentoida kytkentää muutamilta osilta:

Vastakytkentä on mallia "pitkä", joka aiheuttaa transienttisäröä. Tätä asiaa on mm. Köykkä ja Matti Otala tutkinut.(liite Köykkä8.tif) Jos haluat käyttää vastakytkentää, tee se kuvan Vastakytk.tif mukaan, eli päätemuuntajalta V2-putken katodeille. Alkuperäisten katodivastuksen arvon kaksinkertaistat ja kytket 2kpl vastuksia, niin esijännite ja toimintapiste pysyy ennallaan. Kytkentä ei välttämättä tarvitse lisää vastakytkentää, jos päätemuuntaja on hyvä. Kytkentä on puoleksi katodiseuraaja, jossa jo on vastakytkentää...

Pääteputkien katodeilla ei tarvitse 10 ohmin vastuksia, jos tunnet käämin resistanssin, voit säätää lepovirran käämin ja maan välillä olevan jännitteen avulla.

Jos suojauskytkentöihin tarvitsee pienen muuntajan helpoin ja suoraviivaisin tapa on muodostaa pääteputkien etujännite erillisellä muuntajalla.(Bias2.tif) (Olen kytkentään piirtänyt 47uF elkon vahingossa väärin päin. (korjattu puhtaaksipiirrossa)) Huomaa pääteputkien katodeille menevät elkot. Kytkennässähän katodit ja hilat kelluvat. Elkot varmistavat, että etujännite kelluu katodien mukana.

Jos verkkomuuntaja antaa hurinaa päätemuuntajalle, kannattaa kokeilla tasasuuntausdiodien yli 4,7 - 10 nF kondensaattoria.Jos se on ns. modulaatiohurinaa, eikä suoraan kytkeydy kapasitiivisesti verkkokäämistä, hurina saattaa hävitä. Kannattaa ainakin kokeilla.

Ihmettelit putken V2 katodilla olevaa R10-vastuksen tarkoitusta. Putken V2 puolikkaat muodostavat differentiaalivahvistimen, eli vain ohjaushilojen jännite-ero vahvistuu. R10 parantaa Differentiaalivahvistimen ominaisuuksia ja vaimentaa yhteismuotoista jännitevahvistusta, eli ulostulossa eli anodeilla ei tapahdu mitään, jos esim. molempien ohjaushilojen jännite nousee tai laskee samanaikaisesti ja samanvaiheisesti. Ainoastaan jännite-ero pääsee läpi. Differentiaalivahvistinta voi vielä parantaa sijoittamalla R10 paikalle vakiovirtageneraattorin. (kuva Diffamp.gif)

Köykkä kehitti pääteasteen, joka sähköisesti on identtinen Sinun vahvistimen kanssa, mutta ei tarvitse kahta anodivirtalähdettä. Kuvassa (Köykkä3.gif) selostan Köykän tekemää kehittelyä. Köykän artikkeli ja tarkempi kytkentä on kuvassa (Köykkä8.tif)

Terveisin Olavi Volotinen (rtv-mek)

mailto:olavi.volotinen@pp.EI_SPÄMMIÄ.inet.fi

Liitteet:

Bias2.tif : (bias2.gif)

Diffamp.gif

K_ykk_8.tiff

K_ykk_3.tiff : (k_ykk_3.gif)

Vastakytk.tif : (vastakytk.gif)

---------------------------------------------------------------------------------------------------

Date: Thu, 5 Sep 2002 12:21:22 -0700 (PDT)

From: "Matti Nisula" mailto:mattinisula@yahoo.EI_SPÄMMIÄ.com

Subject: Re: Köykkä-vahvistin

To: "Olavi Volotinen" mailto:olavi.volotinen@pp.EI_SPÄMMIÄ.inet.fi

Terve!

Suuret kiitokset valaisevasta sähköpostistasi. Varmaan kokeilen joitakin ehdotuksiasi kunhan ehdin. Nyt päätteet ovat opiskeluasunnollani ja työkalut vielä kotona, mikä kuitenkin hieman haittaa.

Ensiksi aion koittaa mainitsemiasi 4,7 - 10 nF kondensaattoreita diodeille, ja saatan poistaa ne 10 ohmin vastukset, vaikka eivät ne kyllä haittaakaan tee. Vastukset kuitenkin mukavoittavat mittausta, kun jännitelukemasta saa virran vain pilkkua siirtämällä.

Erityiskiitokset ajatuksistasi takaisinkytkennästä. Lisäsin kytkentään takaisinkytkennän pienentääkseni lähtöimpedanssia ja parantaakseni basson kontrollia. Itse päätemuuntajan toistoa ei tarvitsisi korjata. Rakennellessani päättelin, että transienttisäröä ei juuri tulisi, koska vahvistin kykenee toistamaan koko äänitaajuusalueen kunnolla ilmankin vastakytkentää ja vastakytkennän määrä on vain vajaat 10 dB. En ole kuitenkaan aikaisemmin perehtynyt Otalan tai Köykän tutkimuksiin transienttisäröstä, joten saatoin olla hieman hakoteillä. Vastakytkentäehdotuksesi päätemuuntajalta V2:n katodeille on mielenkiintoinen ja kokeilen sitä kun on mahdollista.

Pääteputkien etujännitekytkentää tuskin rupean muuttamaan, koska se toimii hyvin näin, miten sen olen väkertänyt. Otan kuitenkin ehdotuksesi harkintaan, jos ryhdyn muuttelemaan vahvistinta radikaalisti, esimerkiksi kokeilisin yhdellä anodivirtalähteellä toimivaa versiota.

Tosiaan, olisihan se pitänyt huomata, mitä R10 tekee! Ihmettelin sen yli olevaa suurehkoa jännitettä, ja R10:n poistamalla sain enemmän ohjausjännitettä pääteputkille. Luulin, että R9 yksin riittää, vaikka tarkemmin ajatellen se on vähäinen verrattuna R10:een. Katsoin virheellisesti, että hilavastuksista alaspäin olisi pelkkää tasavirtatoimintaa. Muutoksen myötä V2:sta tuli kai enemmän pelkkä push-pull-vahvistusaste kuin defferentiaalivahvistin. En kuitenkaan näe siitä haittaa, koska V1 on edelleen diff.aste, ja se poistaa yhteismuotoista jännitettä ennen V2:ta.

Taidanpa tulostaa postisi ja mukaan liittämäsi kuvat, jotta voin perehtyä niihin rauhassa.

Saisinko mahdollisesti lisätä kotisivulleni sähköpostiviestisi kuvineen ja tämän vastauksen viestiisi?

Terveisin Matti Nisula (elektroniikan 1. vuoden opiskelija)

mailto:mattinisula@yahoo.EI_SPÄMMIÄ.com

---------------------------------------------------------------------------------------------------

From: "Olavi Volotinen" mailto:olavi.volotinen@pp.EI_SPÄMMIÄ.inet.fi

To: "Matti Nisula" mailto:mattinisula@yahoo.EI_SPÄMMIÄ.com

Subject: VS:_Köykkä-vahvistin

Date: Thu, 5 Sep 2002 23:36:59 +0300

Hei!

Kiitos mielenkiintoisesta palautteestasi. Voit kyllä lisätä kotisivullesi ne asiat, toivon vain, että piirrät luonnokseni puhtaaksi jollain ohjelmalla, niin piirroksista tulee selkeämpiä!

Muuten, olen muutaman viikon ollut yhteydessä erääseen kaveriin, joka oli rakentanut Hi-Fi-lehdessä -95 olleen kytkennän.

Hänellä ongelmana oli diskanttitoiston lasku ja ongelman syyksi osoittautui Muuntosähkön, nyk. Trafox:in tekemät muuntajat.

Liekö ollut yksilöllinen vika, vai liekö koko muuntajasarja epäonnistunut. Lähetän kaverin mittaaman taajuusvasteen exel-käyrästönä. Kaveri "taistelee" nyt Trafoxin kanssa saadakseen tilalle paremmat muuntajat!

Terveisin Olli V.

Attachment

Taajuusvaste.xls

---------------------------------------------------------------------------------------------------

From: "Olavi Volotinen" mailto:olavi.volotinen@pp.EI_SPÄMMIÄ.inet.fi

To: mailto:mattinisula@yahoo.EI_SPÄMMIÄ.com

Subject: Jatkoa/_vastakytkentä

Date: Fri, 6 Sep 2002 06:01:26 +0300

Hei taas!

Edelliseen vastakytkentäehdotukseen pieni modifikaatio. Jotta putken V2 vahvistus ei pienenisi liikaa katodivastusten aiheuttaman paikallisen vastakytkennän takia (tulisihan katodivastusten arvoksi noin 2 x 10k) voi katodivastukset jakaa kuvassa esitetyllä tavalla.

Yhteinen osuus, noin 4,7k ei aiheuta paikallista vastakytkentää, koska siinä summautuu putkipuoliskojen vastakkaisvaiheiset virrat.

Se aiheuttaa vain Common Mode rejectiota. Toinen etu on, että vastakytkentävastukset FB1 ja FB2 ei muodostu turhan suureksi.Erilliset katodivastukset voisi olla luokkaa 220 -470 ohm.

Toivotan menestyksellistä opintojen jatkoa! Hyvä merkki on, että elävää kiinnostusta alaan näyttää olevan. Itse olen jo 55 v, mutta minullakin on ollut alaan elävä kiinnostus pikkupojasta lähtien.

Olli V.

Attachment

Vastakytk2.tif :

(vastakytk2.gif)

---------------------------------------------------------------------------------------------------

From: "Olavi Volotinen" mailto:olavi.volotinen@pp.EI_SPÄMMIÄ.inet.fi

To: mailto:mattinisula@yahoo.EI_SPÄMMIÄ.com

Subject: Köykän__transienttisäröä_koskeva_artikkeli/_ERT_ 1/1969

Date: Fri, 6 Sep 2002 06:39:49 +0300

Hei!

Ohessa puuttuvat sivut Köykän ERT-lehdessä olleesta artikkelista, yhden sivun jo lähetin aikaisemmin (Köykkä8.tif).

Muuten, mielenkiintoista historiatietoa Tapio M. Köykästä ja Voimaradiosta löytyy sivulta http://voimaradio.cjb.net/

Terv. Olli

Attachments:

K_ykk_6.tiff

K_ykk_7.tiff

K_ykk_9.tiff

---------------------------------------------------------------------------------------------------

From: "Olavi Volotinen" mailto:olavi.volotinen@pp.EI_SPÄMMIÄ.inet.fi

To: mailto:mattinisula@yahoo.EI_SPÄMMIÄ.com

Subject: Köykkä-vahvistin

Date: Fri, 6 Sep 2002 08:41:30 +0300

Hei taas!

Lähetän taas emailia, kun ideoita taas pulppuaa liiankin kanssa Köykkä-vahvistimen tiimoilta. Jos vastakytkennän takia vahvistimen vahvistus käy pieneksi, kannattaa vaihtaa putkeksi V1 ECC83. Siitä saadaan suurempi vahvistus. Putken jyrkkyys on 1,25 mA/V myy= 100 ja Ri noin 80kohm. (ECC82 sisäinen vastus on vain 6,2kohm. luokkaa, joten vahvistus jää pieneksi.) (Ulostuloimpedanssihan on Ri ja kuormitusvastuksen rinnankytkentä.) (Driveriputkena V2 ECC82 on parempi juuri sis.vastuksen pienuuden takia.) ECC808 on myös hyvä ekaksi putkeksi, lisäksi se on pienikohinainen, muut tekniset arvot suunnilleen samat kuin ECC83.

Putken vaihdon yhteydessä anodivastukset R5 ja R6 pitäisi suurentaa noin 100 - 150 kohm. R4 kokoa joutuu myös kokeilemaan, että saadaan vaiheenkäännölle hyvä symmetria. Myös toimintapiste, eli R3 arvon joutuu laskemaan tai kokeilemaan uudelleen!

Olli V.

---------------------------------------------------------------------------------------------------

From: "Olavi Volotinen" mailto:olavi.volotinen@pp.EI_SPÄMMIÄ.inet.fi

To: mailto:mattinisula@yahoo.EI_SPÄMMIÄ.com

Subject: Sisäänmeno/_vaiheenkääntö/ECC83

Date: Fri, 6 Sep 2002 10:52:29 +0300

Hei!

Tänään on vapaapäivä, niin joutaa syventyä näihin harrastuksiin! Lähetän vielä datalehden, josta on apua vaiheenkäännön/ sisäänmenon mitoitukseen putkella ECC83. Datalehden esimerkistä muuten huomaa, että täyden ohjauksen särö on pienempi, kun katodivastus on isompi, aina 68kohm. asti. 82kohmilla särö ei enää pienene...

Olli V.

Attachment

ECC83.tif

---------------------------------------------------------------------------------------------------

To: "Olavi Volotinen" mailto:olavi.volotinen@pp.EI_SPÄMMIÄ.inet.fi

Subject: Re: Sisäänmeno/_vaiheenkääntö/ECC83

Lähetetty: 6. syyskuuta 2002 23.00

Attachments: A50.pdf (503k) osoitteesta http://circlotron.tripod.com/a50.pdf

Terve!

Kyllä se vahvistus jääkin vähän pieneksi, kun vastakytkennän kääntää täysille. En muista mitanneeni erityisesti sisäänmenon herkkyyttä, mutta maksimitehoa varten muistaakseni syötin jotain 5 V luokkaa olevia jännitteitä. Ilman vastakytkentää riitti alle 2 V. Mukava kun ehdotit vahvistavampaa putkea.

... (keskustelu menee vähitellen off topic) ...

terveisin Matti Nisula

Lisäys 7.1.2003

Kaikkien tasasuuntausdiodien rinnalle lisätyt 10 nF / 630 V polyesterikondensaattorit (yht. 32 kpl kahdelle monopäätteelle) vähensivät vahvistimen sirinän lähes olemattomiin. Sen voi kuulla enää vain laittamalla korva diskanttikaiutinta vasten.

Lisäys 16.8.2003

Siitä sirinästä vielä, että valmiustilassa vahvistin sirisee silloin tällöin vähän sekä kaiuttimesta että verkkomuuntajasta. Päällä ollessa se on, kuten edellä sanottua, lähes kuulumatonta.

Löytyi yksi kuva testausvaiheesta ennen kotelon rakentamista.

Takaisin etusivulle