Näytön taustavalo Sony Discmaniin D-E301

Discmanin näytön huono luettavuus hämärässä alkoi harmittaa, niinpä päätin tehdä siihen taustavalon. Kun tutkin soitinta tarkemmin, huomasin sen olevan kuin tehty tällaista projektia varten. Piirilevyllä on nimittäin valmiit paikat pintaliitosledeille ja niiden etuvastuksille. Näytön alla on paikat viidelle ledille ja jokaisella paikka omalle etuvastukselle. Lisäksi etulevyn nappuloiden alla on myös paikat. Näyttökin on taustavaloa varten valmiiksi läpikuultava.

Tässä esiteltävä kytkentä sytyttää ledit noin 13 sekunniksi, kun jotain nappulaa on painettu. Kun näppäinlukitus HOLD on päällä valot eivät reagoi muuhun nappulaan kuin PLAY/PAUSE. Ulkoista virtalähdettä käytettäessä valot palavat aina kun soitin on päällä. Digital mega bass -painiketta en ole kytkenyt, mutta jos sen haluaa mukaan, sen voi laittaa samalla tavalla kuin muutkin painonappulat, tarvii vain yhden diodin lisää.

LCD-näyttö täytyy ottaa pois, jotta sen taakse voisi juotta ledit. Irrottaminen kannattaa tehdä hyvällä tinaimurilla, ettei turmelisi piirilevyn juotostäpliä. Ledien paikat ovat ne hieman suuremmat juotostäplät ja vastusten pienemmät. Ledien paikat ja napaisuudet selvitetään yleismittarilla. Ne laitetaan niin päin, että anodit kytkeytyvät yhteen piirilevyn kautta ja samalla LED+ täplään piirilevyn takavasemmassa kulmassa. Joka ledin katodi yhdistyy silloin lähelle laitettavaan 180 ohmin vastukseen, jotka taas LED- täplään pyörityskoneiston takimmaisen kumitötterön eteen koneiston alle. Tämä LED- on soittimen maataso.

Samalla kun näyttö on irti, kannattaa maalata sen alla olevan muovikehikon sisäpuoli valkoisella valon tehostamiseksi. Kehikossa on reiät oikeanpuolisten nappuloiden ledeille, jotka näkyvät kuvassa myös valkoiseksi maalattuina. Nämä ledit kannatta juottaa paikoilleen tässä vaiheessa, jos niitä joskus aikoo käyttää. Kytkentä ja napaisuus on näissäkin ledeissä sama. Näiden vastusten paikat ovat piirilevyn alapuolella.

Kuvassa näkyy itsetehty pikku piirilevy keskellä. Se on kiinni kaksipuolisella vaahtomuoviteipillä kahden ison mikropiirin päällä. Vasemmalla luikerteleva keltainen johto menee VCC-täplään lähellä hold-kytkintä. Sinivihreäkeltainen (näistä vihreä ei näy kuvassa) lattajohto menee soittimen takaosaan LED+ ja LED- täpliin sekä virtaliittimen keskinapaan. Kuvan piirilevyä en julkaise, koska siihen on tehty monta muutosta, esim. juotettu päälle kaksi transistoria, kun 555:n antovirta ei riittänytkään. Painonapeille menevät johdot on juotettu kunkin kytkimen sen pinnin reikään, joka ei ole maassa kiinni.

Tästä saat tämän kuva vähän tarkemmaksi.

Jokaisella kytkimellä Discmanissa on oma pull-up-vastus, mikä selittää muuten oudolta näyttävän liitännän soittimen kytkimiin. Käyttämäni BAT74-diodit ovat schottky-tyyppisiä, ettei niissä syntyisi liian suurta jännitehäviötä. Niissä on samassa SOT143-kotelossa kaksi erillistä diodia. Kun lukitus HOLD on pois päältä, puolijohdekytkin U1c johtaa, ja mikäli jotain nappia painetaan, jännite 555:n pinnin 2 ja maan välillä laskee alle liipaisujännitteen, joka on 1/3 kayttöjännitteestä, ja ajastin liipaistuu. Valojen paloajan määräävät R3 ja C2. Näillä arvoilla se on noin 13 sekuntia. 555:n ominaisuus on, että uutta ajastusta ei voi aloittaa ennen kuin vanha on kulunut loppuun. Siitä johtuen valot sammuvat aina 13 sekunnin kuluttua ensimmäisestä painalluksesta ja voivat syttyä uudelleen vasta sen jälkeen.

Kaikki käyttämäni osat ovat pintaliitososia. Kytkennän ledit ja transistorit ovat peräisin vanhoista rikkinäisistä kännyköistä. Transistoreiksi käy melkein mitkä vain bipolaariset npn- ja pnp-transistorit. Käyttämieni 1Kp ja 589 transistorien oikeita tyyppejä en tiedä; pintaliitososissa kun on monesti oikean nimen tilalla vain lyhyt koodi. Molempien mitattu tasavirtavahvistus on reilut 200. 4066-puolijohdekytkimen luvataan toimivan 3-15V jännitteillä, tässä se saa vain 2,8V. Koska soittimessa on hakkurivirtalähde VCC-täplässä on 2,8V vaikka paristojännite laskisi sen alle. Kuitenkin 4066 toimii riittävän hyvin, kun sen tarvitsee välittää vain napin painamista syntyvä pieni virta. TLC555, LMC555 tai NE7555 (tai 7555) on tuttu 555-ajastin (tai NE555) CMOS-versiona. CMOS piirien virrankulutus on paljon pienempi kuin tavallisien, joten ne sopivat tähän sovellukseen paremmin. Käyttämäni LMC555:n luvataan toimivan niinkin alhaisella kuin 1,5V jännitteellä, joten sille ei tule mitään ongelmia. LMC555:n saa pintaliitosversiona ainakin SP-elektroniikasta. Ledien kanssa sarjassa olevien vastusten kannattaa olla kokoa 0603, koska niille varatut paikat soittimessa ovat melko pienet.

Jos vain jostain saisi D-E301:een sopivat läpinäkyvät nappulat tai jaksaisi väkertää nykyisiin kuvioiden muotoiset aukot, joihin sitten voisi valaa läpinäkyvää epoksia, tekisin nappulatkin valaistuiksi.

Muita muutoksia Discmaniin

Kerran soittimessani oli ihmeellinen vika. Se sammui silloin tällöin aivan kuin ilman syytä, monesti kun soitinta liikautti hieman. Takuuhuoltokaan ei osannut korjata sitä. Lopulta löysin syyksi levyluukun viallisen suojakytkimen. Se katkoi tärähdyksistä, jolloin soitin luuli luukun avattavan. Parempi korjaus olisi ollut vaihtaa koko kytkin, mutta oikosuljin sen vain johdonpätkällä.

Aikaisemmin oli virtaliitin murtunut juotoksistaan irti, mikä aiheutti samankaltaisen vian, mutta tällöin soitin sammui heti eikä lopettanut soittoa lukupään palautuksella niin kuin suojakytkinviassa.

Viimeisin vika tässä vaikeuksien soittimessa oli hajonnut levykeskiö. Siitä lähti ensin irti keskiosa, jossa on sisällä levyä kiinni pitävät kuulat. Tämän korjaaminen liimalla ei kauan auttanut, kun kohta kaksi kuulista tuli keskiöstä läpi ulos. Nyt soittimessa on www.hevnet.com:sta ostettu Playstationin varaosakeskiö. Ei tämäkään mikään huippulaadukas ole. Vaikka se todennäköisesti kestääkin, kun se on yhdestä muovinkappaleesta valettu, se ei ole aivan suora. Siihen täytyi laittaa vähän teppiä toiseen laitaan, jotta levy ei vipottaisi aivan mahdottomasti.

LISÄYS 27.6.2001:

Soittimen toimintoihin liittyvä piippausääni alkoi ärsyttää. Toki sen saa pois käyttöohjeen opastamalla tavalla painamalla stoppia samalla kun laittaa patterit, mutta se tulee aina takaisin kun virransyöttö katkeaa. Piippauksen saa pysyvästi pois helpostikin. Piip-ääni tulee merkitsemättömän 1 mikrofaradin keraamisen kondensaattorin läpi joltain prosessorin tapaiselta BA3575-kuulokevahvistimeen. Riittää, kun poistaa tämän konkan. Kuulokevahvistimen irti jäänyt otto ei edes kerää häiriöitä, vaan se tuntuu mykistyvän tilanteissa, joissa tavallisesti ei olisi piippausta. Tämä kondensaattori löytyy piirilevyn alapuolelta C313:sta suoraan soittimen takaosaan päin. Se on BA3575:n paristoja lähemmän jalkarivin kohdalla piirilevyn vastakkaisella puolella. Osa kannatta irrottaa ehjänä, sillä soittimessa on muitakin samanlaisia konkkia, joihin on voinut erehtyä. Lisäksi sitä voi käyttää ajastinkytkennässä.

LISÄYS 24.12.2002

Tässä muutama löytämäni kuva.

takaisin etusivulle

sähköposti:

Matti Nisula 14.6.2001