Myrtsi on ollut aina tallin "toivoton" tapaus. Kuka tahansa piristyy kun saa ratsastaa tällaisella hurmurilla. "Sitä saa mitä tilaa" voisi olla Myrtsin tunnuslause..
Tallissa ei nähtävästi ikinä saa olla rauhassa, Myrtsin meluamisen takia. Olisi minustakin joskus mukavaa hiljetyä yksin tallin syvään rauhaan, mutta taas jokin ääni rikkoo sen, Myrtsi nimittäin. Myrtsihän se siellä maata kuopii ja hirnahtelee muille oreille ja nuuskii ilmaa. Tämä on tavallinen tapa Myrtsille, sillä orina se viestii muille oreille, omia juttujaan. Kun se huomaa, että ihminen lähestyy sen karsinaa harjapakki kädessään, alkaa tapahtua. Korvat hörössä se katselee ja kuuntelee millä päällä ihminen on. Jokainen toivoo, että tällä kertaa Myrtsi olisi edes kunnolla. Hyvinä päivinä se antautuu harjattavaksi, huonoina hieman luimii ja näykkii, mutta luovuttaa kuitenkin. Suitsiessa Myrtsi osaa jopa avata suunsa valmiiksi, niin ei tarvitse kuolata käsiään hevosen suussa.
Satulan laitosta Myrtsi ei välitä mitään, tavallista hommaa, se ajattelee. Satulavyön kiristäminen on kylläkin jo eri asia. Yleensä satula kannattaa kiristää vasta kentällä, jossa edellyttäen portit yms. ovat kiinni, mahdollisen käsistä karkaamisen vuoksi. Myrtsille varta vasten opetettiin seisomaan kunnolla kun selkään noustaan ja sen se kyllä vieläkin muistaa.
Ratsastaessa suosittelen ottamaan kannukset ja raipat pois, jos haluaa mennä hillittyä vauhtia Myrtsillä. Et varmaankaan haluaisi lentää heti ensimmäisessä kaarteessa aidan yli nokkospensaaseen, ethän? Myrtsin kannattaa antaa kävellä pitkin ohjin reippaasti, mutta kun ohjat kerää, täytyy hiljentää vauhtia, tai hevonen karkaa käsistä! Myrtsin ravi on huomattavan helppo istua ja Myrtsin suu toimii hyvin ratsastaessa. Myrtsin laukka on hyvin reipasta, joskus kannattaa sen ensin purkaa energiansa pois, ja sitten vasta keskittyä siihen olennaiseen juttuun.
Jos ratsastat yksin kentällä Myrtsillä, se on helppoa, mutta kun kentällä on muitakin samaan aikaan ratsastamassa, joutuu todella töihin. Myrtsi saattaa hyökätä kimppuun, jos ohi ravaa/laukkaa toinen ori/tamma. Lisäksi Myrtsi ei sitten millään haluaisi uralta pois toisten perästä. Tammojen ilmaantuessa lähelle, Myrtsin show alkaa; pukitellua, kiitolaukkaa.. Kisoissa Myrtsi ei näytä hermostuvan yhtään. Noh, ainahan ulkomuoto voi pettää. Joskus jopa radalla Myrtsi saattaa jännittää niin paljon, että se myös itse tuntee. Myrtsi tietää, ettei minun kanssani ole pelleilemistä!
