ALBAANIAN KIELI VANHOIN EUROOPPASSA

Albanian kieli on vanhin kieli Euroopassa ja tästä puhuvat historialliset faktat, arkeologiset faktat, paikallis- ja ulkomaalaisten filologit, ja albanologit sekä historiallis-, kulttuuri ja kielitutkimukset.

Prehistoriset Traaket (Pellazgët)ovat Ilirien jälkeläisiä ja Ilirët ovat suoraan albaanialaisen kansan jälkeläisiä.

Nykyinen albanian kieli on muuttunut kuten kaikki muut eri kielet maailmassa, mutta tämä ei ole este, kun haluamme selittää albaanialaisten kielten juuria..

Vanhassa historiassa on nimitetty kaupunkeja, vuoria ja järviä paikallisilla kansan nimillä ja ne ovat pysyneet samoina nykypäiviin asti, riippumatta toisten kansojen valloituksista.

Vanha Ilirien kielellä             Nykyinen albanian kieli                               Sijaisuus paikka

SCUPI                                                                          SHKUPI                                          FYR MAKEDONIA

SCODRA                                                                     SHKODRA                                     ALBANIA

LISSUS                                                                        LEZHA                                            ALBANIA

DURRACKIUM                                                           DURRËS                                        ALBANIA

MATHI                                                                          MATI                                                ALBANIA

DRINUS                                                          DRINI (jokin nimi)                                     ALBANIA

TOMORRIS                                                   TOMORRI (vuoren nimi)                            ALBANIA

Mahir Domi albaanikielen tutkijan mukaan samanlaista nimiä on jo yli 800.

Nykyisin albaanialaisten nimet kuten: Ilir, Teuta, Genti, Glauk, Bardhyl, Hektor, Tomor, Alket,

Drini, jne olivat Ilirialaisten nimiä.

Monet Euroopan kaupungin nimet ovat selityksiä albanian kielellä, esimerkiksi:

TOSKANA (Italiassa)                               TOSKË(Toskët Albaniasta) Toskët nimittivät

kaupungin oman nimensä mukaan.

BRINDIZI (Italiassa)                                     BRI(sarvi)DASHI(pääsi)                             pässin sarvi

PARIS (Ranskan pääkaupunki), albanian kielellä tarkoitta I PARI- ensimmäinen

MARRSELLA (Ranskassa kaupunki) albanian kielellä on yhdyssana: MARR(tarkoitta - otan) ja SJELL(tarkoitta - tuon). Muinaisalbaanit nimittivät tällä nimellä kaupungin, koska se oli kauppa kaupunki, siellä tuotiin ja vietiin kauppatavaraa. Syvällisessä kielen tutkimuksessa albanialaiskielten juuret todistavat Homeerista ja hänen kaksi kirjallisuus teosta`ILIAS `ja `ODYSSEIA` että hänellä oli vanha traakkilianen (Pellasgët - Ilirët-Albaanit) nimi HOMER- I MJERË (surkea). `ODISEA` UDHË S´SHEH (ei voi katsoa tietä, sokea). Molemmissa teoksissa käsitellään traakien tai albanilaisten taruja, mutta myöhemmillä vuosisadoilla ne omaksuivat kreikkalaiskirjailijat. Toisessa Homeroksen teoksessa`ILIADA`(Ilias)- kun luemme tarkasti huomaamme, että kaikki heimojen nimet, jotka osallistuivat Troijassa, sekä muut ihmiset ja paikat, ovat selityksiä albanian kielellä.

MIKENA -(MIK JENA- ollaan ystäviä)

AGAMEMNONI - (AI QË MENDON- hän joka ajatellee, viisas)

PRIAMI- (PARI në ARMË- taitavampi aseilla ykköstä) - Troijan kuningas

PARIDI- (PARI DI - joka osaa ensimmäinen)

MENELAOS -(MENDJA E LA- hävisi muisti)

Albaanien viikon päivät nimitettiin muun muassa noin ja     on mahdollista selittää tarkoituksensa.

EDIELË -(DIELL-AURINKO) (ditë më diell - aurinkoista päivä)

E HËNË -(HËNA - KUU)

E MËRKURË-(MARSI/ i marrë - MARS/RAIVO)

E ENJETE - (EI SELITYKSIÄ)

E PREMTE - (PREN -LAKATA)

E SHTUNDË - (SATURNI- SATURNUS)

Olympoksen vuorten jumaloiden nimistä kreikan kielellä on selityksiä myös albanian kielellä: esimerkiksi:

ZEUS - Zë -(ÄNI)

HERA-ERA-(TUULI)

APOLLON -(A PO LON- soititko)  Apollon soitti musiikkia.

Indoeurooppalainen kielten perheenpuu julkaistu vuonna 1970 Ruotsissa kielitutkimuskeskusta, joista näkee albanian kieli geneesi ja muinaisuus. Sama kuva vuonna 1985 julkaistu Kreikassakin.

19 ja 20 vuosisadan verrannolliset kielitutkimukset ja tutkijat määräsivät albaanikielen geneesin ja yhteydet

muiden indoeurooppalaisten kielten kanssa.

Monet Eurooppalaiskielten tutkijat tutkivat albanian kieltä ja he sanoivat:

Gotfrik Lajbnik (1646- 1717), hän oli filologi ja sanoi `albanian kielin geneesiä on Ilirian kieli`

Hans Tunman (1746- 1778), ruotsalainen historian tutkija ja ensimmäinen albanologi joka tutki tiedollisesti albanialaiskansan kielen geneesiä. Hän tutki kreikkalais-, latinalais- ja bysanttilaislähdeteosta ja opiskeli kolmekielisistä Theodor Kavaliotin sanakirjaa 1770( slaavi, kreikka ja albanian kieli). Hans Tunman tuli tulokseen että albaanit ovat paikalliskansa, jotka jatkuvasti ovat asuneet samassa maassa, missä sijaitsivat muinaisIlyrit. Albaanit eivät assimiloituneet tai roomalaistuneet myöhemmissä kansatulvissa.

Johan Fon Han 1811- 1869, australialainen asianajaja, joka työskenteli nuoressa perustetussa Kreikan maassa, valmistui oikeustieteellisestä Heidelbergin yliopistosta, myöhemmin työskenteli Janinaan konsulaatissa, ja aloitti syvätutkimukset albanian kielestä yhdessä Konstantin Kristoforidhin kanssa. Julkisti kolme painosta kirjasta`Tutkimuksia albaanien kulttuurista, kielestä ja historiasta`.Hän sai tutkimus tuloksia että albaani kielen geneesi on Ilirian kieli ja Ilirian kielen geneesi on traakin (pellazgë) kielestä.

Franc Bop 1791- 1867, Berlinin yliopiston professori, joka on pääperustaja indoeurooppalaisessa vertailevassa historiassa. Julkisti vuonna 1854 oman teokseen ja sai tutkimustuloksia että albanian kieli kuuluu indoeurooppalaiskielten perheeseen ja se on oma erityinen kielensä, jolla ei ole toista sisar kieltä. Dhimitër Kamada italialainen filologi, alkuperäinen albaani, julkisti oma teonsa`essee katsomusta verratun kielioppien albaania kielestä` ja vuonna 1864 dokumentoi albaanin kieltä muinaisuuden vanhassa maailmassa. Gustav Majer 1850 -1900, itävaltalainen professori Gracin yliopistossa, Wieniin akateemisen tiedekunnan jäsen, joka erikoistui tutkimuksiin albaanin, kreikan ja turkin kielestä, julkisti kirjan `Albaniakielen asenne indoeurooppalais-kielisissä ympäristöissä` ja vuonna 1883 tulevat kahdeksan tiedepainosta albaanien historiasta, kielestä, runoista, kansasta sekä arbreshien (albaanit joka asuvat Italiassa) siirtymisistä Italiassa ja Kreikassa. Eduard Shnejder ranskalainen tutkija, joka oli toiminut ottomaanien hallituksessa Shkodrassa (Albania) lisäsi oman kirjansa `Traakit (Pellazgit) ja omaa jälkeläisiä `. ja vuonna 1894 julkisti asiakirjoja mistä muun muassa sanotaan `albaani kieli esiintyy kirkkaampi ja uskollinen traakilainen (pellazge) ääntämistä` Holder Pedersen 1867- 1953, tanskalainen joka työskenteli 35 vuotta indoeurooppalaisten vertailevan kielten professorina Kööpenhaminaan yliopistossa, joka jatkuvasti julkaisi kieliteoksia albanian kielestä. Hän pystyi jättämän hyvin arvokaita analyysia ja myös keräsi ja julkisti albaanillisfolkloria. Norbert Jokli 1877- 1942, itävaltalainen lingvisti, juureltaan saksanjuutalainen, Wienin yliopistossa kirjastotyöntekijänä, tutki koko elämänsä albanian kieltä. Hänellä oli tarkoitus matkustaa Albaniaan mutta hän valitettavasti kuoli natsien leirissä toisessa maailman sodassa. Zef Skiroi 1865- 1927, tunnettu italialaisfilologi, albaani alkuperäinen, yhdessä Joklin ja tanskalainen Pedersenia ovat kolme tunnetut albanoloogit. Professori Skiroin tutkimukset mahdollistivat vuonna 1932 julkistamaan kirjaan Roomassa `Albani kieli`. Albanian kieltä ovat jo tutkineet itse albaanitkin, joista tunnetut ovat: De Rada, Pashko Vasa, Konstadin Çerkezi, Kristo Dako, ansioitunein professori Eqrem Çabej, Androkli Kostallari, Aleks Buda, Shaban Demiraj, Mahir Domi jne, jne.

Ja noin monien tutkimusvuosien jälkeen ulkomaalaiskielitutkijoista ja muista tutkijoista, tarjoavat lopulliset faktat, että albaanikielen geneesi on Ilirian kieli ja Ilirien kielten geneesi on prehistoriallistraaki (prehistori pellazgjike). Kieli, verratujen metodien mukaan, albaania, kreikkaa ja latinaa, albaanian kieli on muodostunut aiemmin kun ne kaksi muut vanhaa kieltä. Albanian kieli on vanhin puhutuin kieli Euroopassa. Kun lisätään historialliset faktat ja että albanian kansaa vastaan kimppuun ovat käyneet monet muut viholliset ja kansatulvat (roomalaiset, kreikkalaiset, ottomaanit ja slaavilaiset), selvästi on se että albaaneille ei ole olut aikaa kirjallisuutta varten. Albaanien täytyi puolustautua tuhoamista vastaa.. Albanian kielessä on kaksi päämurretta, pohjoismurre (gegë) ja etelämurre (toskë). Nykyalbanian kirjakieli pohjautuu pääosin etelämurteeseen. Albanian kirjakieli on melko uusi. Ensimmäinen albaniaksi kirjoitettu teos, Meshari (Messukirja) on vuodelta 1555.