| Shqiptarėt e Finlandės_Shėrbimet elementare/Suomen albaanit_peruspalvelut |
|
|
| SUOMEN SOSIAALITURVASTA Terveydenhoito Suomessa on korkeatasoista ja koko sosiaaliturvajärjestelmä on hyvin kattava. Siihen sisältyy mm. kansaneläke, työeläke, tapaturma- ja sairausvakutuus,työttömyyskorvaukset, lapsilisät ja lapsen kotihoidontuki. Kuntien sairaloissa ja keskussairaaloissa potilaat maksavat saman vuorokausimaksun hoidosta riippumatta. Suomessa on vähän yksityissairaaloita. Tämän ansiosta lapsikuolleisuus on saatu erittäin pieneksi. Isät osallistuvat yleensä synnytykseen. Vanhempainrahaa maksetaan sairausvakuutuslain mukaisesti 10 kuukauden ajalta, ja lasta voi jäädä hoitamaan joko äiti tai isä. Lapsilisää maksetaan 17. ikävuoteen asti. Kaikki raskaana olevat saavat valtiolta vauvan vaateita ja tarvikkeita sisältävän äityispakkauksen tai vastaavan summan rahaa.Naiset ovat yleensä töissä kodin ulkopuolella. Tämä on mahdollista mm. kehittyneen päivähoitojärjestelmän takia. Vanhemmilla on oikeus saada kotihoidontukea alle 3-vuotialle lapselle, jos se ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Työssä käyvät kuuluvat yleensä johonkin työttömyyskassaan. Työttömyyskassaan kuuluvat työttömät saavat ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Muille työttömille valtio maksaa peruspäivärahaa. Se katta vain perustarpeet. Yleinen eläkeikäraja on sekä miehille että naisille 65 vuotta. Työeläke lasketaan satujen ansioiden perustella. Suurin mahdollinen työeläke 40 työvuoden jälkeen on noin 60% palkasta. Suomalaiset palkansaajat maksavat kunnalliseveroa, valtionveroa ja vapaaehtoista kirkollisveroa. Kunnallisveroa vaihtelee kunnasta riippuen. Valtiovero on progressiivinen. Verojen lisäksi palkansaajan on maksettava erilaisia veroluonteisia maksuja. Keskimääräinen veroprosentti on noin 30 %. Pääomaverotus on alhainen. Pääomaveron suurus on noin 29 %. Tavaroiden ja palveluiden myyntiä koskeva arvonlisävero on yleensä yli 20 %. Autoiluun liityvät verot ovat olleet maailmaan korkeimpia. Lapset aloittavat koulun 7- vuotiana. Monet lapset käyvät ennen varsinaista koulua vuoden esikoulua. Peruskoulu on yhdeksävuotinen. Peruskoulun jälkeen oppilas voi jatka lukiossa. Ylioppilastutkinto suoritettaan yleensä 19-vuotiaana. Peruskoulu ja keskiasteen oppilaitokset ovat maksuttomia. Opetus on myös ilmaista yliopistojen ja korkeakoulujen pääaineopiskelijoille. Opiskelijat saavat opintorahaa sekä valtion takaamaa opintolainaa. Opintolaina on maksettavaa takaisin. Suomessa järjestetään hyvin monipuolista aikuiskoulutusta. Yliopistoissa järjestetään myös maksullista kaikille avointa korkeakouluopetusta. Lähde: Kieli käyttöön/ Suomen kielen jatko-oppikirja/ Marjukka Kenttälä |
| RRETH SIGURIMIT SOCIAL FINLANDEZ Nė Finlandė kujdesi shėndetėsor ėshtė i nivelit tė lartė dhe se sisitemi i sigurimit social ėshtė shumė pėrfshirės. Nė sigurimin social pėrfshihen: pensioni popullor, pensioni i punės, sigurimi i fatkeqėsis me sigurim shėndetėsorė, kompensimi i papunėsisė, shtesat e fėmijėve dhe ndihma e kujdesit pėr fėmiun nė shtėpi. Pa marrė parasysh shkaqet e qėndrimit nė spitale, tė gjithė pacientėt bėjnė pagesėn e njėjtė koherente spitaleve tė komunės dhe qendrės spitalore universitare. Nė Finlandė ka pak spitale private. Qendra spitalore pėr nėna dhe funksionimi i kėshillmoreve pėr fėmijė kanė rėndėsi tė shumėfisht dhe janė tė niveleve tė larta. Nga kjo rrjedhė se vdekshmėria e foshnjave ėshtė shumė e vogėl. Babatė zakonisht marrin pjesė nė lindje. Paratė prindėrore paguhen sipas ligjit mbi sigurimin shėndetėsor pėr njė periudhė 10 mujorshe, nėse njėri nga prindėrit rrin pėr t“u kujdesur pėr fėmiun. Shtesat pėr fėmijė paguhen deri nė moshėn 17 vj. Tė gjitha shtatėzėnat marrin nga shteti pakon e cila pėrmbanė gjė sende dhe rroba pėr fėmiun apo para nė kundėrvlerė. Gratė zakonisht janė nė punė jashtė shtepisė. Ndėr tė tjera kjo gjė ėshtė mundėsuar si rezultat i funksionimit tė sistemit tė kujdesit ditor. Prindėrit kanė tė drejtė tė marrin ndihmė pėr kujdesin nė shtėpi tė fėmiut nėn moshėn 3 vj. po qe se fėmiu nuk ėshtė nė kujdesin ditor tė komunės.Ata tė cilėt punojnė zakonisht i takojnė ndonjėres kasė tė papunėsisė. Anėtarėt e kasės sė papunėsisė marrin kompenzim tė papunėsisė sipas meritave. Tė papunėve tė tjerė shteti u paguan paratė elementare ditore. Mosha e pėrgjithshme e pesionit si pėr meshkuj po ashtu edhe pėr femra ėshtė mosha 65 vj. Pensioni i punės llogaritet sipas tė ardhurave tė fituara.Pensioni i madh 60% e pagės, mundėsohet pas 40 vitesh punė. Pagėmarrėsit finlandez ua paguajnė tatimet komunės, shtetit dhe sipas dėshirės edhe kishės. Taksa komunale ndryshon prej komunės nė komunė. Taksa shtetėrore ėshtė progresive. Pėrpos taksave, pagėmarrėsi duhet tė paguaj edhe tatime tė tjera. Mesatarja e pėrqindjes sė tatimit ėshtė 30%. Tatimi personal primar ėshtė mė i ulėt. Vlera e tatimit pėrsonal primar ėshtė 29%. Sa u pėrket shitjes sė gjė sendeve apo shėrbimeve, vlera e pagesės sė tatimit ėshtė mbi 20%. Tatimet nė lidhje mė automjetet janė ndėr mė tė lartat nė botė. Fėmijėt fillojnė shkollimin nė moshėn 7 vj. Shumica e fėmijėve shkon nėpėr shkolla adekuate pregaditore pėr njė vit. Shkollimi fillor zgjatė nėntė vite. Pas shkollės fillore nxėnėsi mund tė vijojė mėsimet nė shkollen e mesme. Provimet e maturės pėrfundojnė zakonisht nė moshėn 19 vj. Shkollimi fillor dhe departamentet e shkallės sė mesme janė pa pagesė. Mėsimi ėshtė po ashtu pa pagesė edhe pėr studentėt e universiteteve ku mėsohen lėndėt kryesore. Studentėt marrin bursė pėr shkollim si dhe bursė kthyese nga shteti. Bursa e huazuar duhet tė kthehet pėrsėri. Nė Finlandė organizohen shumė lloj shkollime pėr tė rritur. Nė universitete organizohen po ashtu edhe mėsime tė hapura mė pagesė pėr shkollim tė lartė. Shqipėroi: Sh.H |
 |
 |