Pelaaja: Lotta Ahlbeck
Asafan myohastunut vahemman luhut mutta utimekas debriiiiiffi.
Miksi Asafan taytty painella tata hassu nappaimistoa? Siina liian pienet tihruisset kirjaimet. Asafa ei nae sellaissia pieniä mustia juttuja... Pitaisi olla kaunokirjoitusta mut tuleekin noita tikkuja. Ja Asafalla luonnossa kauniimpi käsiala.
Nohyva. Asafa Mahoe on woodoonoitaisoäidin omaava huono kieli suoltava merrirosvo. Han on ottanut tavakseen puhua hassulla aksentilla jottei hanta otettaisi vakavasti. Mutta... Vanha viidakkon sananlaskukin sanoopi nain:
” Jos sina luulla Asafa Mahoeta tuhmaksi, sina unohta Asafan korvat. Ja ne huvin terava. Korvat, siis.”
Asafan mielta paina huoli. Tulevvaisuudesta. Veri vetää merille (Varssinkin kuvankauniit aurinkonlaskut), mutta Asafa ei halua kuolla! Ei ei ei ei! Siis viela!
Asafa ei kunnon rosmon tavoin tykkaa kaappareista, mutta pitkäään asiaa mietittyään Asafa kuitenkin paattaa, etta se kaaparinvalttakirja kuulosta huva ajatukseltta. Kun on niin kiva kapteeni, ja hanella hyvä tuuri. Ja kiva kapteeni ei enään pidä Asafa varkaana! Huva etta Asafa ihan ensimmäiseksi kertoi kapteenille keta oikeasti pitaisi epailla. Siis varkaaksi. Siis ei ainakaan Asafaa. Ja mietipa tata! Kaapparina olis miltei laillisesti KOKO ULAPPA Asafan temmelluskenttana! Harmi ettei Asafan viisi shillinkia kelpannu tai niinku riittanu mihiskaan ku olis pitäny olla oikeita nahkaisia puntia kymmenen siihen valttakirjaan, mut kulla Asafa niita viitta shillinkia auliisti kaptjeenille tarjos avuks. Ei se raskinu ottaa vastaan, kai.
Mut uhen asian Asafa tieta: Hanesta ei isona tulla panaanifarmari. Se tulsa tyo.
Asafa ehka isona hyva liikemiäs: Vetonlyönty Aukuston, ystavan ja aisaparin kanssa meni hiukan penkin alle kun ei vanha Mikreeni halunnu viidella ekalla kerralla ottaa kuuleviin korviinsa niinku amulettien ostamista. Sensijaan Asafa myyda amuletteja Fitz...tuota fitzwillem... FitzWilliamille, ja tinkki huvin kovasti. Se sika tarjota vain kaks shillinkkia, Asafa tinkkia viiteen asti. Ja Asafalla varmaan enemman rahnoja pelin jalkeen kuin ennen pelia. Mut ne varmaan hupenee nopsaan kun pitaa ruveta makselemaan Auguston kaikki kuukauden rommit. Upsis.
Rommista puheenollen... Asafa ei juota ihan niin paljon tuota kallista juomaa kun Asafa olisi halunnut: Asafan kuksa aiiivan liian piäni. Asafa hiukan saita. Sensijaan Asafa kulla loppujen lopuksi sai itsensa kanniin, kun Sharkki ”lainasi” tuopistaan hiukkan. Rommia, siis.
Asafa olla ihmistuntija: Han tietta heti, etta onko kiva ihminen kun nakee ihmisen. Ja Sharkki oli Asafan mielesta heti mukavan nakonen: He heti ustavat. Siis Sharkki ja Asafa, varsinkin sen rommin jalkeen, niinku. Sharkkiko muka patalaiska? Asafahan woodooisoaitteineen ei ikina vaarassa voida olla. (siis vaarassa kyl, mut ei niinku vaarassa.). Sharkki lapikauda täyselämänmuutoksen heti kun han tulla laivaan: Han heti hirvean uuttera ja vikkela kintuistaan, ja Asafa tietaa sen. Iihan varmasti.
Kannista puheenollen: Inha Scott McShore syytta Asafaa varkkaaksi, ja Asafa tuohtua, varsinkin kun kyseinen pahansuopa lurkki itse olla varasta Kapteenin helyt. Kulla Asafa hiukkan paasikin peramiehen leukka sapelilla kutittelemaan (ehka Alicella), mutta Sharkki ja Aukusto purkka tilanteen. ”Sina kannissa, Asafa! ” he sanoa. Se epareilu. Asafa ottaa paahan. Viidella taistelupisteellaan Asafa olisi peitonnut kenet hyvansa! Ja erituisesti McShoren. Se ketku kiusata Asafan matikkaa. Aina ei voi tietaa montako panaania mahtua sataan prosenttiin, vaikka se prosenttilaskento parani hiukka illan mittaan Asafallakin. Jopa.
Tahtihetkia Asafan illassa oli se kun han MELKEIN sai kapteenin ullattamaan Scott McShoren itse teosta myymasta kapteenin helyja Fitz...tuota...wil...ANti olla!! No sille kuitenkin. Asafa tehda mahtava suunnitelma. Kun han myymassa omia talismaneja Fitz... SILLE... niin han sanoa Fitzille:
”Ehka sina halua kysya Scott McShorelta haluakko han myyda sinulle mitaan?”
Ja se kysy. Ja sit McShore tuli sinne kohta. Ja sit Asafa rynttä kapteenin luokse ja sanoa mita oli tapahtumassa, niinku et McShore myymassa kapteenin heluja rumalle miähelle, Asafa naet arvas et McShore se varas. Ja sit kapteeni tulla tarkkistamaan, mut LIIAN AIKAISIN!! McShore vasta kaivamassa heluja taskusta kun kapteeni tulla sisalle! Asafa liian nopea kinttuistaan... Yhyy. Ja tietenkaan Kapteeni ei tiukata ”mita sinulla taskussa, Scott?” vaan anto sen lurkin menna. Myttyyn meni. Mut melkein onnistu, Silti! Ja ei se kapteeni kuitenkaan Asafaa epaillu varkaaksi. Onneksi. Asafa ei varas. Merirosvo eri asia.
Asafaa huoletti, kun kauunis Fermina ei tukannut Kapteenista, kun Kapteeni niin hiaano miäs... Molemmat tarjoilijattaret Asafalle kiltteja, Asafa hiukkan flirttaili niitten kanssa, mutta ei mitenkaan vakavasti. Asafa lahinna kauhistui kun se kaunis katunainen hanelle esitta tarjouksia. Niinku oikeita! Asafalle! Asafalla ihan oma kulta kohta, han nakea parin vuoden paahan: Asafan tuleva kulta tukeva SUNTUPERAINEN jamaikalaisneito, joka teke maaliman parasta panaanikeittoa. Sen Asafa nakke tulevaisuudesa, mut ei viala.
Majatalo oli Asafan mielesta kiva: Isanta ja kaikki. Nehan oli tuttuja. Asafa ennen siella töissä. Ja Karipian paras rommi!
Kaiken kaikkiaan Asafalla loisteliaan puhelias ilta: Han suolta noin miljoona hatavaletta, ja söi panaaneja ja oli huolissaan tulevaisuutesta...
Mut mitapa tulevaisuus muka muuta kuin vain huvva voi tuota tullessaan Asafalle kun han nake sen omilla korv... tuota silmillaan? Niinku?!
Pelaaja: Lotta Ahlbeck. KIITOS! Oli mahtavaa!
