Markku Hietamäki, FIN
Vuoden 2004 mallia oleva Audin tehdastiimin rakentama ja kilpailuttama DTM auto. 2004 ja 2005 autoa kuljetti Frank Biela ja kauden 2006 Vanina Ickx. Markku Hietamäki ajoi autolla 2007 SM GT-luokassa vaikka auto ei ollutkaan FIA GT3-luokan sääntöjen mukainen. Kaudelle 2008 mukaan hyväksyttiin vain aidot GT-sääntöjen mukaiset autot, joten Audi jäi talliin odottamaan tulevaa käyttöä. Autolla ei kilpailtu 2008..
kuvaaja Ville Tikkaoja, Racing Images ©
Markku Hietamäki / LMS Motorsport
Auto alkuperäinen Audi Sport Germanyn rakentama SuperTouring -luokan kilpa-auto
Mikko Lempinen / LMS Motorsport
Auto on alkuperäinen tehdastiimin rakentama SuperTouring -luokan kilpa-auto (ex Frank Biela)
SS-luokassa autossa kokeiltiin myös turboahdettua moottoria, mutta lisääntynyt teho kompensoitui heikentyneellä ajettavuudella ja kokeilusta luovuttiin.
Nykyisin auto on kuulemma museoituna Saksassa.
Petri Manninen
Auto on entinen Frank Bielan mestaruusauto Ranskan Super Touring-sarjasta vuodelta 1993. Tällä erää Audi RS4:n vakiotekniikalla 340 hv
LMS Motorsport
LMS Motorsportin "asiakas auto". Auto saattaa olla ex tehdastiimin kilpa-auto vm. 1994. Tekniikka oli kuitenkin päivitetty vastaamaan A4:ia
Jarmo Kyllönen
Moottori Audi 5-cyl 10V Turbo, teho ahtopaineista riippuen n.500 - 700 hv
LMS:n Audi 100:n (Type 44) koriin rakentama DTM-auton replica.
Autolla voitettiin Super Saloon -luokan SM 1999, 2001
Pertti "Severi" Kuismanen
Autolla voitettiin Supersaloon SM ja PM 1996 sekä Saksan STT mestaruus 1997
1998 auto museoitiin ja tekniikka siirrettiin Kuismasen BelCar-sarjassa käyttämään Audi 80:n koriin.
Peter Lindström
Moottori 2.3 -litrainen turbomoottori, joka perustuu Audin 5-sylinteriseen 20V S2:n moottoriin. Teho noin 730 hv, vääntö noin 740 Nm Auto on täysin putkirunkoinen ja ainoa alkuperäinen paneeli on kattopelti. Kuvan © Sarlin Race Team
Nils-Gustav Wiik
Alunperin Schnizerin 1976 rakentama DRM-sarjan kilpa-auto.
Auto rantautui Suomeen syksyllä 1981 Itävallasta ilman tekniikkaa.
Aktiiviuran jälkeen auto oli useamman vuoden Kannuksessa Mäkelä Auto Tuning Oy:n huostassa, kunnes noin 2002 ilmeisesti myytiin keräilijälle Englantiin. Sittemmin auton lunasti huutokaupasta ranskalainen BMW-diileri.
Tuisku Urpiala, Helge Snabb, Saku Vierimaa, John. K. Westman
Moottori 300 hv/ 1998 cc BMW Formula 2.
Alunperin BMW tehdastiimin käyttöön rakennettu auto [runkonumero #E21 R1 22]. Myytiin myöhemmin Team BMW Swedenin käyttöön ,josta kulkeutui edelleen Tanskaan ja 80-luvun alussa Suomeen Tuisku Urpialalle. Urpialalta auton osti Helge Snabb, joka puolestaan myi sen Saku Vierimaalle 1985. Vierimaalta auto kulkeutui John K. Westmanille ja hän myi auton Pietarsaareen eräälle sijoitusyhtiölle, jonka konkurssissa auto päätyi ensin pankille ja sittemmin englantilaiselle keräilijälle, jonka hallussa auto edelleen on odottamassa restaurointia.
Eero Vesenterä, John. K.Westman
Ajautui Suomeen Eero Vesenterälle Ruotsista ilman tekniikkaa. Vesenterä rakensi auton SS-lights luokkaan Volvon 2.3 -litraisella koneella. Myöhemmin John K. Westmanin ajamana Commodoren sponsoroimana ja varustettuna vanhalla Schnitzerin 16-venttiilisellä vapaasti hengittävällä moottorilla.
Westman myi auton Englantiin samalle keräilijälle joka osti edellä mainitun ex Urpiala BMW:n.
Pekka Hautanen
Menossa mukana ainakin Ahvenistolla 1991 sekä samana vuonna Kemora 500 -ajossa. Mahdollisesti entinen Wiikin jäärata-kori.
Marko Ylikiikka
Moottori 3.6 -litrainen R6, 24V kansi. Hewland -vaihteisto. Teho noin 500 hv.
Auton kori on kotoisin Tuisku Urpialan vanhasta 70-luvulla käyttämästä 1-ryhmäläisestä. Kuvan © Sarlin Race Team
Toni Nieminen
Moottori BMW M5:n 2.8 -litrainen R6 ROTREX remmiahtimella kiusattuna. Teho noin 550 hv.
Auto on kokonaisuudessaan Nieminen Racingin siviiliauton pohjalta rakentama. Huomionarvoista on mm. moottorin sijainti lähes täysin etuakselilinjan takapuolella.
Onni Kreivi/Olli Virtanen
Ruotsissa 1991 rakennettu Sauber M1 replica. Moottori nykyisin 2-litrainen BMW M10 Megatronin 16V kannella ja turboahtimella.
Kuvan © HC Motorsport
Jens Nykjær/Onni Kreivi
Alunperin Tanskassa rakennettu C2-prototyyppiluokan kilpa-auto, jonka ruotsinsuomalainen Onni Kreivi osti Ruotsiin ja muutti 5-ryhmäläisen Sauber BMW:n kopioksi. Auto tuhoutui Kreivin autotallin tulipalon yhteydessä korjauskelvottomaksi.
Tuisku Urpiala
Tekniikaltaan DTM-sääntöjen mukainen mutta A-ryhmän säännöistä poikkeava auto, josta syystä joutui ajamaan Super Saloon luokan joukossa.
Kuvassa Tuisku Urpialan M3 vuodelta 1991.
Samaisella autolla Mika Häkkinen voitti ison A-ryhmän PM-tittelin Alastarolla syksyllä 1991. Ilmeisesti samalla (tai ainakin samanlaisella) autolla Tuisku voitti Super Saloon luokan mestaruuden 1993 saalistaen kahdeksassa startissa kolme voittoa ja ollen aina neljän nopeimman joukossa.
Esko Leppäniemi
Alkujaan A-ryhmäläinen, luokkafuusion myötä kehitetty kilpailukykyisemmäksi SS-luokassa.
Leppäniemi saavutti autolla SS-luokan yhteispisteissä kolmannen sijan v.1993 ja kirkasti sen hopeaksi seuraavana vuonna.
Tuisku Urpiala
Moottori BMW Motorsportin 1.5 -litrainen turbo, jollaista käytettiin mm. Brabhamin F1-autossa
Auto myytiin kauden 2001 jälkeen Ruotsiin
Rune Hagström
Hagström sijoittui autolla SS-luokan loppupisteissä neljänneksi 1992.
Auto on ilmeisesti sittemmin palautunut takaisin Ruotsiin.
Hannu Koivumäki
Pitkän linjan sotaratsu, joka on nähnyt SS-toimintaa jo 80-luvulla (1984-85), silloin Jouko 'Jokke' Kallion käsissä. Esa Schroderus ajoi ensimmäisen kautensa SS-luokassa 1992 tällä autolla sijoittuen loppupisteissä kolmanneksi. Joidenkin tietojen mukaan auto olisi alunperin kotoisin Ruotsista (ex Norlander)
Jarmo Henttinen
Alkujaan entinen Robert Lappalaisen Camaro Cup auto. SS-luokan kisoihin uuden malliset keulan ja perän katteet vaihdettiin Hannu Koivumäen Camarosta. SS-luokan tultua tiensä päähän, auto entisöitiin ja sillä ajellaan nyt HRF:n Roadsport V8 -luokassa.
Tuomas Kivistö (kuljettaja)
Auto rakennettu Ruotsissa putkirunkoisena jo vuonna 1978. Alkuperäiset katteet samanlaiset kuin Kallion/Koivumäen autossa. Joidenkin tietojen mukaan runkorakenne olisi identtinen Koivumäen ex-Norlander Camaron kanssa.
Olli Virtanen voitti autolla SS-luokan SM kultaa 1992 (kuvan kori vuodelta 2000, made in USA). Kesällä 2009 auto siirtyi Markku Kivistön omistukseen.
Jarmo Kyllönen
Ex Robert Lappalaisen & Juhani Pakari
Kyllösen paras saavutus autolla oli jaettu toinen sija SS Cup-pisteissä kaudella 1998.
Esa Schroderus
Esa voitti autolla SS-luokan pohjoismaiden mestaruuden vuonna '94. Hylsy siirtyi sittemmin Jorma Saaren omistukseen Vaasaan, mutta auton taluttaminen takaisin viivalle on jäänyt ns. ikuisuusprojektiksi. Kori muistuttaa huomattavasti ns. kolmannen sukupolven koria, mutta keulan etuosa on ilmeisesti C4/ZR-1 korista. Autossa hyödynnettiin soveltuvin osin ex Koivumäki SS-Camaron tekniikkaa.
Jorma Johansson
Pitkälti oma-rakenteinen SS-luokan kilpa-auto. Tekniikan perusosat ovat GM tuotantoa. Valmistui kaudelle 1991.
Schroderuksen auton tavoin myös tämä kori on nykyisin Vaasassa Jorma Saaren tallissa.
Moottori: GM 5.9 -litrainen V8, noin 600 hv
Bengt Wiik
Kolaroidusta siviiliautosta SS-luokkaan kaudelle '93 rakennettu kilpa-auto. Moottorina Chevroletin isolohko V8 ja vaihdelaatikko Volvo kuorma-autosta.
Petri Manninen
ex- Busch Nationals Light NASCAR-kilpuri, debyytti Suomessa Alastarolla 2000. Auto on ns. lightweight eli muovikylkinen ja tehoiltaan kuristettu mm. pienemmällä kaasuttimella. Auto löysi uuden omistajan Ruotsista syksyllä 2008.
Ahti Juusela
Ylikokoinen (yli 6800 cc) ja ylipainoinen projekti jota ei montaa kertaa lähtöruudukossa nähty.
Koneen koosta johtuen kilpaili AKK:n erityisluvalla, jonka edellytysten johdosta ylipainoinen ja alustaltaan kokolailla vakio ja näin siis kilpailukyvytön.
Team F40 / Esa Schroderus
Moottori 400+ hv Ferrari V8
Auto on rakennettu erityisesti kilpa-käyttöön Keski-Euroopan Ferrari Challenge merkkiluokkaan. Supersaloon -luokan kuihduttua Suomesta, Esa kilpaili autolla Skandinavian Ferrari Challengessa kaudella 2004. Kaudella 2005 autolla kilpaili tiimin väreissä vieraskuljettaja Esan itsensä hankittua uudemman F360 Modenan.
Team F40 Oy / Esa Schroderus
Moottori Chevrolet V8
Auto esitelty VM 8/95
Jorma Johansson
Moottori Jorman Corvettessa ollut Juhani Pakarin rakentama GM V8. Rakennettu Schroderuksen auton kanssa samoilla muoteilla.
Jouko "Jokke" Kallio
Ensimmäisen korimallin Ritmo, jolla Jokke ajoi vitosryhmässä 80-luvun alussa. Auto oli viritysasteeltaan mieluummin A-ryhmäläinen kuin aito vitosryhmäläinen. Myöhemmässä vaiheessa auto sai Mk.2 faceliftin ja A-ryhmän 130 TC:n tekniikan
Hannu Roiko
vanhoja 5-ryhmäläisiä
Sarlin Race Team / Tuomo Honkanen, Kalle Sarlin
Auto debytoi kaudelle 1998 korvaten kaksi vuotta aiemmin Ahvenistolla tuhoutuneen Escortin. Ensimmäisen kauden ajoi vieraskuljettaja Honkanen, jonka jälkeen Kalle itse palasi takaisin ratin taakse. Kuvan © Sarlin Race Team
Juha-Matti Riikonen
Voimanlähde BMW M3:n (S14) turboahdettu 4-sylinterinen rivimoottori.
Auto tuhoutui tulipalossa Kemoralla kesällä 2000
Pekka Korkeakoski
Aito Zackspeedin rakentama kilpa-auto. Myyty sittemmin Göteborgiin Kari Mäkelälle. Kuvan © Jesper Hansen
Olli Virtanen
Olli Virtasen jäärata-auto, jolla mekaanikkona ja managerina tunnettu Kalle Jokinen ajoi mm. SSA:n järjestämässä testikilpailussa Malmin lentokentällä. Moottori turboahdettu Ford Taunuksen 2-litrainen SOHC.
Seppo Tuunanen
Hylättyyn 2-ryhmän ralliauton koriin rakennettu BDA-koneinen kilpa-auto.
Hannu Koivumäki
Moottori Volvo B23 Turbo
Teho n. 400 hp kilpailupaino 1080 kg
Richard Komi, Christian Valtonen, Mika Mäki
Komin auto on vanha N-ryhmäläinen, mutta ison N-ryhmän lakkautuksen myötä se siirtyi SS-luokkaan. Valtosen/Mäen auto ilmeisesti "kotikutoinen".
Pentti Piispanen
Ilmeisesti ruotsalaisen Christer Simonsenin vanha A-ryhmäläinen, jolla Piispanen kilpaili Suomessa SS-luokassa. Auto on sittemmin myyty ulkomaille.
John K. Westman
Auto on rakennettu ajamattomaan Sierra RS Cosworthin varakoriin Suomessa, mutta moottori on kotoisin samalta virityspajalta kuin tehdastiiminkin autojen moottorit. Autolla on ajettu 20 kilpailua A-ryhmässä ja sen jälkeen muutamissa Super Saloon -luokan kilpailuissa.
Kauden 1993 yhteispisteissä Westman sijoittui toiseksi ajettuaan osan kaudesta M3:lla ja osan Sierralla. Tilille kirjattiin mm. kauden päätöskisan voitto Alastarolla.
Kuvan © Tuija Jääskeläinen
Pertti Kurki-Suonio
Entinen A-ryhmän rata-auto, joka sittemmin siirtyi Supersaloon -luokkaan. Myöhemmin auto nähtiin kisoissa Timo Alangon ajamana. 1991 Kemora 500 -kilpailussa Kurki-Suonio saavutti autolla kolmannen sijan yhdessä Imolassa 1994 menehtyneen F1-kuljettaja Roland Razenbergerin kanssa. Autolla on viimeksi kilpaillut Jokke Kallio kaudella 1996. Sittemmin auto siirtyi Hannu Lappalaisen omistukseen ja kori on mahdollisesti palautunut Australiaan.
Juhani Pakari
Juhani Pakari tuotti keväällä '89 belgialaisen Serge Powerin A-ryhmään rakentaman Holdenin Suomeen A-ryhmän SM-sarjaa silmällä pitäen.
Kari Ansamaa
Putkirunkoinen kilpa-auto joka ulkoisesti muistuttaa Samaraa, tekniikka kotoisin Tommi Mäkisen 1988 Suurajoissa kaatamasta N-ryhmän Lancia Delta Integralesta
Auto nykyisin Jaakko Kuusiston omistuksessa ja myytävänä
Jari Kämäräinen
Ulkoisesti Lancia 037:a muistuttava Wankel-moottorinen Super Saloon -luokan kilpa-auto, jonka alunperin toi Suomeen Ahti Juusela.
Pekka Pohjanperä/TPR Team
Moottori BMW Turbo
Autolla kilpailtu viimeksi kaudella 2000
Heikki J. Hyöki
Moottori BMW Turbo. Runkona levyrunkoinen vanha Formula Ford
Autolla kilpailtu viimeksi kaudella 2000
Auto nykyisin TiL-Racingin omistuksessa
Toivo K. Heinonen
Vanha 70-luvun pikku-Mazda rotary-koneella
Saavutuksina ainakin 5. sija Kemora 500 -kilpailussa v. 1991.
Jari Koiranen
Entinen IMSA kilpa-auto joka rantautui Suomeen juuri ennen kauden 1986 avauskilpailua. Eräiden tietojen mukaan auto olisi Tom Walkinshaw Racingin rakentama. Auto myytiin Tanskaan Alex Buch-Larsenille vuonna 1988. Buch-Larsen voitti autolla jokusen Tanskan mestaruuden ennen kuin se sai tehdä tilaa Porsche GT1-replicalle kaudella 1997. Viimeisinä vuosina auton voimanlähteenä toimi 6-litrainen Chevrolet V8.
Jaakko Roiko-Jokela
Mukana muutamassa kisassa '95 SS vai r.A ?
Antti Mikkola
Moottori MB 2.3 E Turbo 8V
Autolla kilpaillut aiemmin Ahti Juusela
Mikkola Racing Team luopui autosta syksyllä 2002 ja nykyisin autolla ilmeisesti kilpaillaan Endurance-kilpailuissa
Jan-Mikael Granbacka (ex Mika Haikonen)
Moottori Volvo 16V Turbo
Alunperin Mika Haikosen 1998 rakentama SS-projekti, joka ei koskaan valmistunut lopullisesti, koneena tuolloin PRV 3-litrainen V6. Yli 10 vuoden poissaolon jälkeen auto ilmaantui uudelleen radalle Jan-Mikael Granbackan ajamana kesällä 2009. Moottoriksi oli vaihtunut Volvon 16V turbokone josta voima edelleen siirrettiin taka-akselin yhteydessä olevaan Hewlandin vaihdelaatikkoon.
Pekka Korkeakoski ja Helge Snabb
Moottori molemmissa ilmeisesti Opel 1.9 CIH. Snabbin auto candy-punainen ja Korkeakosken kelta-valkoinen.
John K. Westman
Moottori Opel 2000cc 8V Turbo,
Alunperin ruotsalaisen Jarl Wermelinin viitosryhmäläinen. Mäkelän Petriltä auto siirtyi eteenpäin Nokialle Tuomas Kivistön talliin ja sieltä syksyllä 2008 eteenpäin Kokkolaan John K. Westmanille.
Petteri Lindström
Moottori Opel 6-cyl 3000cc Turbo
Autolla kilpailtu viimeksi kaudella 1999
Tenny Engdahl (SWE)
Entinen omistaja Helge Snabb
Alkujaan Ruotsalaisen Jürgen Bächin rakentama. Snabbin ensi esiintyminen autolla oli kauden '85 Hämeenlinna Racessa. Sittemmin auto palautui takaisin Ruotsiin Jarl Wermelinille. Tämän jälkeen autolla on ollut Ruotsissa useampikin omistaja.
Janne Laitinen/Lauri Aarnio
Vuoden 2007 SM GT-sarjaan Belgiasta ostettu ex-Belcar GT kilpa-auto. Kuvan © Ville Tikkaoja, Racing Images
Sauli Kangas
Ison 5-ryhmän kilpailuissa 1977. Kuvassa Sauli Kangas ja Leo Kinnunen. Kuvan © Kauko Kivistö.
Jorma Koponen/Dalton Bros Racing
Moottori Porschen ilmajäähdytteinen Boxer
Kauden 1998 tulokas, kilpaili myös HRF:n Harrasteauto-luokassa kunnes sääntömuutoksilla osin putkirunkoisena suljettiin sieltä ulos.
Janne Laitinen/Dalton Bros Racing
Moottori 3.3 -litrainen boxeri, teho noin 330 hv.
Kauden 1998 tulokas, kilpaili myös HRF:n Harrasteauto-luokassa kunnes sääntömuutoksilla osin putkirunkoisena suljettiin sieltä ulos.
Marko Viitala
Jurvan Super2000 Racen avoimen lähdön SS-luokassa sekä Ahveniston FIA NEZ Baltic GT-luokassa 2006 sekä muutamassa SM GT-luokan lähdössä 2007
Markku Kivistö
Tehdasvalmisteinen entinen Ranskan Renault Clio Cupin kilpa-auto. Facelift tehty jälkeenpäin Suomessa. Ensimmäinen kilpailu Jurvan Avoin Race toukouussa 2009.
Timo Lehtimäki/TiL-Racing Oy
Keskimoottorinen, keskeltä ajettava
Moottori n.750 hp Toyota 2.1 IMSA Turbo. Vaihdelaatikko, pohjalevy, pyörännavat sekä etupään pyöräntuenta kotoisin '88 mallisesta March Formula-1 kilpa-autosta
Autolla on voitettu ainakin yksi SS-osakilpailu Jurvan Botniaringillä v. 1995
Seppo Tuunanen
Kaudelle 1989 SS alle 1300cc luokkaan rakennettu keskimoottorinen kilpa-auto. Kauden 1989 moottorina oli Simcan (Mahle-Talbot) peruja ollut 1300:n kone. Seuraavana vuonna SS-lights -luokan myötä koneeksi vaihtui Volvon 2-litrainen "vinomoottori" joka puolestaan myöhemmin korvattiin Volvon 2.5-litraisella venemoottorilla. Nykyisin auto on uudella omistajalla Roadsport-luokassa.
Leo Kinnunen
Totutusta kuosista poikkeava projekti 80-luvun puolivälistä. Autoa ei kuitenkaan saatu toimimaan toivotulla tavalla, joten sen kisahistoria jäi lyhyeksi.
Jarmo Hakala
Moottori Toyota 1600cc 20V Turbo, 360+ hv
Autolla ei kilpailtu kauden 2001 jälkeen
Sami Päivärinta
Rakennettu alunperin Touring Saloon -luokkaan jossa SM sarjan kuudes sija 1995. Seuraavalle kaudelle koneeksi vaihdettiin BMW:n 2-litrainen turbomoottori ja auto siirtyi Super Saloon -luokkaan
Veli Flyktman
Oli mukana vielä Artukaisissa 1987 sekä SS luokassa että junioreiden ryhmä 5 max 2000cc luokassa (Ralf Flyktman)
Auton hylsy on osin purettuna Alavetelissä eräällä autopurkamolla.
Erkki Kainu
Autolla kilpailtiin viimeksi Kemoralla 1990, jonka jälkeen kori alkoi olemaan kokolailla loppuun ajettu. Auto myytiin Bäckfeltin kautta Sam Dahlbackalle jm-käyttöön SS-moottori mukaan lukien.
Hans Nikula
Nikulan 1989 itse rakentama putkirunkoinen SS-luokan kilpa-auto, jolla ei ajettu kuin kolme SM-lähtöä vuonna 1991, joista yhdestä tuli SS-luokan voitto. Nikula myi auton 1995 Backfälts Bilserviselle Alaveteliin. Autolla ei sen koomin ole kilpailtu.
Petri Manninen
Alunperin ruotsalaisen Stig-Olov Walfridsonin A-ryhmän ralliauto, jonka Petri modifioi alunperin jäärata-käyttöön ja sittemmin myös asvalttiradoille.
Petrin myytyä auton Alahärmään seuraava omistaja purki sen osiksi ja teki korista rallisprinttiin soveltuvan kilpa-auton.
Osmo Määttälä
Auto nykyisin John K. Westmanin omistuksessa
Mats Ingman
ex-Leif Wiik A-ryhmäläinen, sittemmin Thomas Ragnellin käytössä jäärata-autona. Nykyisin ilmeisesti Ruotsissa.
Rune Hagström
SS Lights (eli Special Saloon alle 2500cc)
Auton moottorin virkaa SSL-luokassa tehnyt Volvon B23 on nykyään Petri Mannisen Volvo 544 jäärata-autossa. Myöhemmin SSL-luokan poistuttua, Volvon moottori korvattiin BMW M3:n moottorilla. Volvon kori on sittemmin myyty Norjaan.
