7.13 Tappaja Sisimmässäni
Giles vetäytyy potentiaalisten kanssa erämaahan, jättäen Buffyn ja kumppanit nauttimaan kotirauhasta hetkeksi aikaa. Spiken sirun kanssa alkaa kuitenkin ilmetä ongelmia. Näyttää siltä, kuin siru olisi mennyt rikki ja aktivoituisi nyt täysin arvaamattomasti. Kennedy jättäytyy pois Gilesin retkeltä, teeskennellen sairasta ja onnistuu houkuttelemaan Willow'n kanssaan treffeille. Treffien päätteeksi Kennedy suutelee Willow'ta, joka suudelman johdosta muuttuu yhtäkkiä Warrenin näköiseksi. Willow/Warren järkyttää olemuksellaan muita scoobyja, jotka kuvittelevat Ensimmäisen palanneen kuvioihin. Willow saa nämä vakuutettua henkilöllisyydestään ja lähtee Kennedyn avustamana selvittämään miten voisi palautua jälleen omaksi itsekseen. Buffy yrittää ottaa yhteyttä Rileyyn, saadakseen apua Spiken sirun tutkimiseen, siinä kuitenkaan onnistumatta. Xander, Anya, Dawn ja Andrew huolestuvat, kun Robson-niminen Valvoja ottaa heihin yhteyttä ja kertoo hälyttäviä uutisia Gilesista. Nelikko lähtee autiomaahan selvittämään onko Ensimmäinen Paha ottanut Gilesin muodon, tehdäkseen selvää potentiaalisista Tappajista. Willow hakee apua kampuksen wiccaryhmältä ja törmää hämmästyksekseen Amyyn, joka ilmoittaa tehneensä parannuksen. Amy yrittää auttaa Willow'ta, mutta Warren Willow'n sisällä alkaa ottaa vallan. Kennedy saa kuitenkin selville, että Amy on taian takana. Spike ja Buffy palaavat Aloitteeseen etsimään tietoa Spiken sirusta ja tulevat hallituksen poikien yllättämiksi. Riley on lähettänyt Buffyn avuksi sotilaita, jotka voivat joko korjata Spiken sirun... tai poistaa sen. Syyllisyyden repimä Willow päätyy toistamaan Warrenin pahoja tekoja siihen pisteeseen asti, että on ampua Kennedyn. Kennedyn onnistuu kuitenkin palauttaa Willow omaksi itsekseen, suudelman avulla...
Jakso esitettiin 26/9/2004
Henkilökohtainen mielipiteeni jaksosta:

Olipas mahtavaa päästä vähäksi aikaa eroon potentiaalisista! Tällainen niin sanottu ”old school” meininki, kun mukana ovat vain vanhat kunnon hahmot on harvinaista herkkua seiskakaudella. Toki, myös Kennedystä oltaisiin voitu hankkiutua joksikin aikaa eroon, mutta no, kaikkea ei kai voi saada… Ja olihan Kennedyllä loppujen lopuksi hyvin iso rooli tänä iltana.
Kaksi asiaa häiritsi minua koko jakson ajan suunnattomasti. Ensinnäkin, Kennedyn ja Willow’n välillä ei ole mielestäni lainkaan kemiaa, mistä syystä heidän suhteensa eteneminen suuntaan tai toiseen ei ole mitenkään erityisen kiinnostavaa seurattavaa. Taran ja Willow’n välillä oli taikaa! He ymmärsivät toisiaan ja jakoivat saman maailman, johon muilla ei ollut asiaa. Willow’n seurustelu Kennedyn kanssa Taran jälkeen, on kuin Buffyn seurustelua Rileyn kanssa Angelin jälkeen: arkipäiväistä. No, onhan tietysti kiva, että sarjassa nähdään välillä tällaisia maanläheisiäkin suhteita (jos nyt näin voi sanoa, kun kyseessä ovat voimakas noitatyttö ja potentiaalinen Tappaja).
Toinen häiritsevä asia oli Spiken lammasmaisuus. Ei millään pahalla, mutta on aika outoa nähdä ex-paha vampyyri noin avuttomana. Spike ei edes pystynyt pistämään vastaan, kun tavanomainen demoni aikoi hyökätä hänen kimppuunsa Aloitteen raunioissa. Haluaisin todella mielelläni nähdä kapteeni peroksidin palaavan taas omaksi, suorasukaiseksi itsekseen (mielellään nahkatakin kanssa). Oli toki hirveän suloista, miten Buffy hoivasi Spikea koko jakson ajan, mutta pitemmän päälle ylisuloisuus tuhoaisi kipinän heidän suhteestaan ja muuttaisi heidät vain tavallisen tylsäksi pariskunnaksi.
No, nyt kun on saatu kaksi häiritsevää asiaa pois alta, voinen todeta, että pidin jakson ideasta todella paljon! On aina hauskaa, kun hahmot vaihtavat paikkaa keskenään. Se toimi neloskaudella
4.16 Who Are You –jaksossa ja se toimii seiskakaudella Killer In Me:ssä. Adam Busch näytteli loistavasti Willow’ta (vai pitäisikö sanoa Warrenia?). En oikein pitänyt hänestä kuutoskaudella, lähinnä varmaan siksi, koska en pidä Warrenista hahmona (liian realistinen paha, ollakseen sympaattinen), mutta tämän illan jaksossa hänestä on vaikea olla pitämättä. Erityisesti kohtaus, jossa Willow on juuri muuttunut Warreniksi ja yrittää selittää hämmentyneille scoobyille ettei ole Ensimmäinen Pahuus aiheutti hyvät naurut. Alyson Hannigan oli myöskin, jälleen kerran, loistava roolissaan. Varmaankaan en ollut ainoa katsoja, jolle nousi pala kurkkuun surullisen loppukohtauksen aikana. Mielenliikutuksestani voisin kyllä ”syyttää” myös Robert Duncanin säveltämää musiikkia, joka soi taustalla kun Kennedy toi suudelmallaan Willow’n takaisin näkyviin. Vaikkakin suhtauduin alkuun varsin nuivasti Chris Beckin korvaamiseen, täytyy sanoa, että Robert Duncan onnistuu hyvin pitämään sarjan musiikin Beckmäisellä tasolla! Ei kerrassaan mitään valittamisen aihetta!
Muutama varsin koominen lisä on vielä pakko mainita. Gilesin koskettelu on yksi hauskimpia kohtauksia pitkiin aikoihin ja Rileyn ”assface”-kommentti Spikesta on mainio muistutus siitä, että Riley osasi olla hauskakin, halutessaan. Amyn paluu ei juuri miellyttänyt, koska hänestä tuli niin ärsyttävä hahmo viime kaudella, mutta paluu Aloitteeseen oli yllättäen varsin hyvä veto. Tuli ihan nostalginen olo… Ilmeisesti aika tosiaan kultaa muistot. Hassu juttu.

9+
Kuvat  websivulta:
Buffyscreenshots
Spike on selvästikin saanut tarpeekseen potentiaalisista Tappajista talossa!
WARREN: "It's not a trick, it's not a glamour. I'm becoming him. A murderous, misogynist man. I mean, do you understand what he did? What I could do? I killed him for a reason."
Dialogit  websivulta
Buffyworld
Takaisin 7. kauden jaksoihin
D i a l o g e j a :

GILES: Do you think they appreciate the gravity of what we're undertaking? It's frightening, and it's difficult. And then, apparently, someone told them that the vision quest consists of me driving them to the desert, doing the hokey pokey until a spooky Rasta-mama slayer arrives and speaks to them in riddles.

BUFFY: No, no, Finn is his last name. Yeah. Well, did he used to work there and then he got transferred? Oh, is this actually a flower shop, or is this one of those things where I'm supposed to play along to show that I know it's really secret ops? Oh, maybe I shouldn't have said that…

XANDER: Get Buffy. Get Buffy. Tell her the First is back.
WARREN: No, I'm not the First.
ANYA: We're not interested in any of your evil lies. We've heard 'em all.
WILLOW: No, guys it's me.
WARREN: I'm me. I'm Willow. Guys, come on. As Kennedy—
(points to Kennedy) she was there.
KENNEDY: I don't know. I'm not sure. We were up in Willow's room and we were—
ANDREW:
(Walks in and sees Warren) No... No. You're back.
WARREN: No, I'm not. It's not— I'm not it. Listen to me—
ANDREW: No more listening. I know who you are now. I know what you made me do. Your promises of happy fields and dancing schnauzers and being demigods won't work on me anymore.
ANYA:
(yells) Buffy!
XANDER:
(whispers, to Anya) The Bringers are coming too.
WARREN: No, I'm not the First.
ANDREW: You made me do things. Things I can never take back. Ever.
WARREN: I'm not the First.

ANDREW: Wait—where're you...?
XANDER: The desert. We're gonna find Giles.
ANDREW: Oh good. Let me just get some tapes for the car. I've been working on this mix—
XANDER: You're not coming.
ANDREW: What? Why? 'Cause I used to be evil?
XANDER: No, actually, 'cause you're annoying, but that's a good reason too.

XANDER: Touch him. Touch him.
DAWN:
(feeling Giles's shoulder) Oh, I feel him. I feel him.
XANDER:
(feeling Giles's chest) Me too.
ANDREW:
(feeling Giles's leg) Me too.
GILES: We all feel each other. Including some of us who don't know each other well enough to take such liberties, thank you.

GILES: Now wait a minute—you think I'm evil... if I bring a group of girls on a camping trip and don't touch them?

SOLDIER: Miss Summers. Agent Finn reported that you tried to contact him earlier today.
BUFFY: I knew it!
(whispers to Spike) Government conspiracy.
SOLDIER: He indicated you might be needing our assistance. We're to provide you anything you need to help assface here. ------ Those were his exact words, ma'am
l
Andrew ilmaisee jälleennäkemisen riemunsa varsin fyysisellä tavalla.
Kaikki rakastavat Gilesia...
Tuttu kohtaus, uudet kasvot. Willow oppii viimein päästämään irti menneestä...