>> ETUSIVU
>> KARVAKAVERIT

© Pilkku

Rollen päiväkirja

4.8.2008
Kirjoittelu on nyt vähän jäänyt. Kesäkuun lopulla olimme Rollen kanssa vetämässä yhtä vaellusta Norjaan. Poju käyttäytyi oikein mallikkaasti. Heinäkuun Rolle onkin ollut lomalla. Ukko sai olla laitumella 24/7 ja ahkera syöminen näkyy hirveänä heinämahana. Heinäkuun lopulla aloitimme rauhallisesti palauttamaan pojun kuntoa ja mahakin on jo vähän pienentynyt. Nyt Rolle on jo ollut monta päivää ihan kunnon liikutuksessa. Tänään olisi tarkoitus vääntää vähän koulua ja sitten mennä vähän puomeja. Loppuun muutamia hyppyjä voisi tehdä. Laitoin kentälle muutamia esteitä ja puomeja. Hain läskipalloni laitumelta sisälle harjattavaksi. Rolle käveli nätisti luokseni ja antoi ottaa kiinni ilman minkäänlaisia ongelmia. Sisällä harjasin Rollea vain vähän, sillä se ei ollut likainen. Laitoin nopeasti suojat jalkaan ja kamat kyytiin, niin päästiin lähtemään. Nousin kyytiin ja lähdimme kävelemään pienen metsälenkin. Rolle oli vähän laiskahko. Kentällä aloin vaatia peräänantoa, mikä onnistui yllättävän helposti. Ruunani alkoi kuunnella tarkkaan apujani ja teki kaiken mitä pyysin. Väänsimme koulua ravissa vielä vähän aikaa. Sitten ravasimme toiseen suuntaan. Oli mennyt jo puoli tuntia. Sitten aloimme laukkaamaan. Menimme muutamien puomien yli, mutta Rolle oli tosi laiska. Annoin pojun mennä hetken suoraan ja tykitellä, mutta ei se siltikään innostunut. Menimme muutamien esteiden yli, jotka toivat ukkoon vähän vauhtia, mutta ei tarpeeksi. Rolle oli varmaan vähän väsynyt, kun maha painaa niin paljon ja on kuuma, joten lähdimme maastoon. Heti kun eteen tuli pehmeä suora, annoin Rollen laukata. Lähes löysin ohjin Rolle alkoi nelistämään pehmeää tietä pitkin. Muutaman pukin jaksoi myös heittää. Lopulta aloimme ravaamaan ja sitten siirryimme käyntiin kun Rolle lopetti puuskuttamisen. Taputin hikistä hevostani tyytyväisenä. Pian olimme tallin pihassa. Tulin alas ja vein Rollen pesariin. Siellä pesin sen ja vein laitumelle. Oli oikein mukava kaveri tänään, vaikkakin vähän laiska.
15.6.2008
Ollaan Rollen kanssa käyty ihan vain pieniä lenkkejä maastossa ja ihan kunnolla liikuttu kentällä. En vielä ihan viitsi lähteä yksin Rollen kanssa maastoon ja liikuttaa sitä siellä, kun poju ei ole vielä tottunut uuteen kotiinsa. Ja juuri näin teen tänäänkin. Ennen kuin lähdin tallille, soitti Rollen entinen omistaja ja kyseli kovasti mitä pojulle kuuluu. Kerroin kaikki Rolle hölmöilyt uusien kavereiden kanssa ja sain hänet oikein nauramaan. Lupasin antaa Rollelle herkkuja hänen sijastaan. Kisshu lupasi tulla käymään, kun seuraavan kerran eksyy Suomeen. Tallille tullessani sain hakea Rollen laitumelta. Poju oli uusien kavereidensa kanssa laitumen kauimmaisimmassa nurkassa, josta yritin houkutella sitä pois. Huutelin Rollea sen minkä kerkesin, mutta poju vaivautui vain vilkaisemaan minuun päin. Nappasin riimun ja narun käteeni ja lähdin hakemaan palleroani. Kohta Rolle alkoikin kävelemään luokseni. Pari metriä ennen minua Rolle lähti laukkaan ja kaahasi ohitseni. Hieman ärtyneesti lähdin hevoseni perään, joka kirmasi portin luona. Heti kun pääsin lähemmäksi, Rolle lähti karkuun. Muutaman minuutin päästä ajattelin huijata ahneta hevostani. Hain tallista Rollen ruokaämpärin, johon laitoin vähän kauraa. Palasin hevoseni luo, joka seisoi samassa nurkassa kuin aiemminkin. Aloin heiluttelemaan kippoa ja kohta viereeni sinkosi pieni vuonohevonen. Jätin kupin maahan ja annoin Rollen syödä. Siinä samassa laitoin riimun Rollen päähän ja lähdin taluttamaan sitä talliin. Reippaasti vierelläni kävelevä Rolle penkoi koko ajan taskujani, jos siellä olisi vaikkapa jotain hyvää. Aloin miettimään, että miksi olen nähnyt tällaisen vaivan Rollen takia, joka ei viitsi edes tulla luokseni ilman ruokaa. Maksoin suuren summan itse hevosesta, sen ruunaamisesta, tavaroista, tallipaikasta, matkasta Suomeen ja eläinlääkärin tarkastuksesta. Minkäs sille voi, kun hevonen on tuon näköinen. Tallissa aloin harjaamaan pojua, joka otti kaiken irti tästä hoivauksesta. Pian pojun etujaloissa oli suojat, selässä satula ja päässä suitset. Talutin sen ulos ja kiipesin selkään. Rollen selässä aloin nähdä sen vaaleanpunaisten lasien läpi, kaikki laskut unohtuivat heti. Kävelimme hetken maastopolulla. Se oli oikein pehmeä ja viileä, että päätin tehdä alkuravit täällä. Yleensä kävelimme tämän 20 minuutin lenkin, mutta jo 10 minuutin päästä ravailimme pehmeällä tiellä. Innokkaasti Rolle ravasi tietä pitkin, olihan tämä ensimmäinen kerta kun sai mennä ravia maastossa luvan kanssa. Pian käännyimme vähän isommalle tielle, joka vie suoraan kentälle. Yleensä tämä metsätielenkki oikaistaan polkuja pitkin. Kohta olimme suurella kentällä, jossa jatkoimme ravia. Aloin vaatimaan lylleröltäni peräänantoa, joka irtosi tänään yllättävän helposti. Neljän päivän peräänanto harjoitukset ilmeisesti tekivät tehtävänsä. Ravailimme hyvässä temmossa ympäri kenttää, johon olin aiemmin laittanut puomeja. Menimme muutamien ravipuomien yli, vaihtelimme suuntaa ja vähän kokeilin temmonvaihteluita. Ravasimme toiseen suuntaan vielä hetken ja sitten nostimme laukan. Alkuun pyörimme ympyrällä, josta siirryimme laukkapuomeille. Hauskasti puomien yli räpeltelevä Rolle sinkoili jokaisen puomin jälkeen, jotta pääsisi toisen yli (Rollen mielestä siihen tarvitaan vauhtia). Muutamia toistoja teimme laukkapuomeilla, heti kun alkoi sujua, vaihdoimme suuntaa. Toiseen suuntaan menimme myös puomien yli, tällä kertaa vähän tyylikkäämmin. Sitten siirryimme raviin, ei tällaisena hellepäivänä voi mennä pitkään. Ravasimme portista ulos ja jatkoimme maastoon. Kun pääsimme viileälle ja pehmeälle tielle, päätimme kokeilla vielä laukkaa. Rolle sinkosi heti matkaan. Alkuun menimme hervotonta kyytiä, mutta pian sain hevoseni kuulolle ja menimme sopivan nopeaa laukkaa. Pian siirryime raviin. Tie loppui, joten oli aika siirtyä hetkeksi pellolle. Pelto päättyi pian ja pääsimme uudestaan metsätielle. Tallille olisi enää matkaa muutama kilometri, joten aloimme pikkuhiljaa siirtymään käyntiin. Tallin pihassa kurkistin satulahuovan alle ja huomasin Rolle hionneen kunnolla. Riisuin satulan ja suojat ja vein ne nopeasti Rollen kanssa talliin. Käärin housujeni lahkeet niin ylös kuin vain sain ja sitten talutin Rollen ulos. Tipautin kengät kivelle ja kiipesin selkään. Sitten lähdimme rantaan. Rannassa Rolle kävi ihan kunnolla uimassa. Alkuun vierasti vettä ja yritti vähän keulia, mutta muutaman minuutin päästä Rolle uiskenteli reippaasti. Sitten lähdimme takaisin tallille. Suuntasimme laitumille. Päästin litimärän Rollen suoraan laitumelle ja lähdin viemään kamoja talliin. Jjune kertoi, että on aika ruokkia hevoset, joten tottakai halusin itse ruokita hienon pullaponini. Samalla vein laitumelle Rollen riimun ja narun. Sitten lähdin kotiin.
10.6.2008
Ostin tuon Rolle-ponin 8.6.. Sain tästä oikein kivan maastoponin, joka on rauhallinen, mutta vähän jyrä. Ori ruunattiin ennen kuin tuli luokseni. Tänään sitten otin kopin citymaasturini perään ja lähdin lautalle, joka veisi minut Norjaan. Ajoin pitkän matkan vaikeakulkuisia teitä Bond Poniesin tiloille. Edessäni olikin todella kaunis näky. Jo neljältä aamulla olin herännyt, jotta ehtisin kuudelta lähtevän lautan kyytiin. Perillä minulle tarjottiin kahvit ja sitten vasta pääsimme katsomaan Rollea. Karsinastaan uteliaasti tiiraileva Rolle sai heti jalkani veteläksi. Olin tuolloin 8.6. käynyt katsomassa Rollea ja kokeilin sen ratsun taitoja kentällä ja henkeäsalpaavissa maastoreiteillä. Tänään oli vain tarkoitus hakea poni. Rollen entinen omistaja auttoi Rollen lastaamisessa. Haikea tunnelma sai minut tuntemaan vähän röyhkeästä, tulla nyt toisten kotiin ja ottaa hevonen autoon. Mutta sellaista se hevosen ostaminen on. Rolle alkoi tyytyväisesti syödä heiniään. Molemmat päiväruuat oli tehty valmiiksi ämpäreihin, joista annoin Rolle syödä tiettyyn aikaan päivästä. Matka vaikeakulkuisilla teillä oli karmeaa. Minulla oli hevonen kyydissä ja tiet mutkittelivat vuoristoissa todella vaarallisesti. Pian pääsimme kunnon tielle ja ajamaan vähän reippaammin. Lautalla annoin ensimmäisen päiväruuan. Rolle mutusti niitä oikein tyytyväisenä. Minua kuitenkin huolestutti tulli. Kaikki paperit olivat kyllä mukana, mutta silti se on vain niin jännää säätää niiden papereiden kanssa. Muutaman tunnin lauttamatkan jälkeen olimme Suomessa. Tullimiehet tarkistivat kopin ja auton huolella. Siinä sitten saikin näytellä omia sekä Rollen papereita. Kuitenkin tullimiehet sanoivat kaiken olevan kunnossa ja me pääsimme jatkamaan matkaa. Joskus neljän aikaan pysähdyin ja annoin Rollelle sen toisen päiväruuan. Vielä olisi reilun tunnin matka Daftmoriin. Kun saavuimme vähän ennen kuutta tallin pihaan, oli kopin vieressä sankka joukko uteliaita tyttöjä. Kaikki halusivat nähdä tallin uuden hevosen, joka saapui muutama tunti sitten Norjasta. Kopista ulos käveli kimeästi hirnuva ruuna, joka sai kaikki lepertelemään siitä, kuinka suloinen se on. Kuljetussuojien vuoksi hassusti kävelevä vuonis hirnui pää korkealla ja välillä teutaroi. Pyysin tyttöjä siirtymään hiukan, sillä Rolle oli vähän villin oloinen. Pian toiset hevoset vastasivat sille. Silloin alkoi Rolle-show. Kova hirnuminen, pyöriminen ja keuliminen. Lähdin taluttamaan Rollea talliin, jossa riisuin suojat sekä loimen pois. Lähdin taluttamaan Rollea muutaman kierroksen tallien ympäri. Samalla Rolle tutustui paikkoihin ja sai itseään liikkumaan monen tunnin ajomatkan jälkeen. Lopulta päästin Rollen laitumelle, jossa se saakin olla yön yli ja tutustua vieressä oleviin hevosiin. Katselin hetken aikaa Rollen villiä laukkaa ja tutustumistuokioita. Noin puolen tunnin päästä Rolle alkoi syömään ja oli minun aikani lähteä nukkumaan.

Ulkoasu © Judith, kopiointi kielletty ! Kuva © JL