 |
|
|
|
1 x LKV5, 1 x KuMa, 2 x JS
Syntynyt: 20.8.2003 Suomi Sukupuoli: Ori Rotu: Islanninhevonen I. Loftur frá Draugur E. Prýði frá Draugur Säkä: Kasvaa... Varsat:- Koulutus: Ratsu, he A, 90cm, 5-käyntinen Hoitaja: Suvi Om. White Horses Stable Ex om. ja kasvattaja: Islanninhevostalli Dragur Päivis
Hoitaessa: Best on orimainen, ja vilkas. Hoitajan on siis ehdottomasti täytynyt työskennellä ennenkin orien kanssa. Harjatessa Best ei tahdo seisoa paikoillaan. Vaan tepastelee kokoajan, mutta varoo silti tallaamasta varpaille, tai muuta vastaavaa. Kohtelias kun on. Kaviot se nostaa kiltisti, mutta saattaa joskus yrittää rempoa niitä, mutta mitenkään kamalan voimakkaasi, joten sille pärjää ihan helposti. Best aina pitää sitoa lujasti kiinni, ja ovi on pidettävä kiinni kun on sen karsinassa, koska samassa tallissa on tammoja, ja niitä menee tietysti edes taas. Se saa Bestin luonnollisesti ihan haltioihinsa. Sen kanssa kuitenkin pärjää aivan mainiosti jos on rauhallinen, maltillinen ja tiukka. Bestillä on tosi hyvä muisti ja kun kerran olet sen kanssa oikein topakka ja tiukka se muistaa sen varmasti aina, eikä yritä yhtään mitään. Sitten tietysti, jos puolestasi olet tosi pelokas ja annat sen tehdä mitä lystää. Niin seuraavalla kerralla se on vielä mahdottomampi. Ikinä ei kuitenkaan voi olla liian varovainen, joten vaikka tuntisi Bestin kuinka hyvin niin aina se on sidottava kiinni. Best ei pelkää varmaan mitään. se on tosi itse varma, eikä välitä pressuista, sateenvarjoista, tai muista vastaavista. Tarhassa Best on aina kuin mikäkin kingi. Se laukkaa tarhaa ympäri hurjaa vauhtia. Esittää kaikille näkyvissä oleville tammoille ja yrittää ajaa tarhassa olevan Marchallin johonkin nurkkaan, vaikka Marchallkin on ori. Se johtuu siitä että Best oli vasta 1-vuotias kun ne olivat ensimmäisen kerran samassa tarhassa. Niinpä Se hyväksyi nopeasti Marchallin vahvemmaksi, eikä se vieläkään uskalla haastaa Marchallia. Kyllä se saattaa yrittää sille isotella, mutta ei se ikinä tosissaan. Marchall on sitä kuitenkin isompi ja vahvempi. Pestessä Best on hyvin samanlainen kun hoitaessa. Se pyörii ja hirnuu, mutta pysyy paikallaan topakan hoitajan kanssa. Yleensä kannattaa olla 2 ihmistä sitä pesemässä. Toinen joka pitää kuria ja estää sen karkuun lähdön (kun ei ole karsinaa) ja toinen joka sitten pesee huolella. Kyllä siitä yksinkin selviää, mutta aina on parempi ottaa varman päälle. Best on kaiken kaikkiaan todella mukava hevonen kun sitä osaa käsitellä, jos Bestiä pitäisi kuvailla yhdellä lauseella se olisi: ”Kultainen hevonen, joka askeltaa upeasti”. Taluttaessa: Riimunaru on kietaistava Bestin turvan ympärille niin sitä on helpompi hallita. Se on tosi vilkas ja vahva. Eli taluttajaksi ei sovi mikään aloitteleva pikku tyttö. Taluttaessa on kuitenkin ihan sama juttu kuin hoitaessa. Kun on kerran topakka se tottelee aina hyvin ja sitten taas päinvastoin. Näyttelyissä sen taluttaminen on aivan mahtavaa. Best tuntuu näyttelyissä yrittävän oikein esitellä parhaita puoliaan ja loistaa kuin suurikin tähti. Yleensä se vetääkin katseita ja ihastuneita huokauksia itseensä päin. Silloin jos milloin tuntee pakahtuvansa ylpeydestä. Best puolestaan näyttää kokoajan kehuista paisuvalta ilmapallolta. Kuljettaessa: Best on tosi rauhallinen kuljettaa ja toisin kuin useimmat muut se matkustaa mieluummin yksin. Se kävelee aina reippaasti autoon sen kummempia haistelematta, tai kuikuilematta. Silloin kun joku toinenkin tulee pitää Best aina lastata ensimmäiseksi. Se kun saa hepulin, jos toinen pääsee ennen sitä. Best on toki rauhallinen kuljettaessa, mutta ei sovi hermostuneille seuraksi. Se kun pikemmin lisää pelkoa kuin vähentää sitä. Sekin nimittäin alkaa nähdä kummituksia nurkissa, mutta heti kun toinen hevonen on häipynyt se on taas ihan normaali. En tiedä tekeekö se sen vain piruuttaan, vai pelkääkö sekin oikeasti. No, ehkä saamme sen vielä joskus selville. Yleensä kun saavutaan perille Best torkkuu vaunussa. Pitäähän se itsekin myöntää, että auton hurina on unettavan kuuloista. Kilpailuissa: Tuolla taluttaessa kohdassa tulikin jo mainittua, että kisoissa Best yrittää aina näyttää parastaan. Se on kuitenkin kilpailukentän ulkopuolella vaikeampi hallita kuin kotona. Se hirnuu, pyörii ja käyttäytyy aika hankalasti. ”No, kun on niin paljon ihania tammoja ja tuoksuja”, se tuntuu sanovan toruvalle hoitajalle. Niinhän se oikeastaan on, joten sille pitää antaa ymmärrystä. toki pitää olla tiukka ja yrittää hillitä sitä, jos mahdollista kannattaa kisapaikalta varata karsina paikka kisojen ajaksi. Siellä se voi sitten aina välillä vähän rauhoittua. Silloin tällöin kisoissa tuntuu, että Best voisi perustaa oman TV -show’n. Onneksi se käyttäytyy sentään kunnolla ja hillitysti näyttely ringissä, sekä radalla. Ratsastaessa: Brestillä on oikein mukava ratsastaa. Se liikkuu hyvin eteen, joskus tosin vähän liiankin hyvin. Eli tuntuman on oltava hyvä. Islanninhevoset eivät varsinaisesti ole mitään kouluhevosia, mutta se kuitenkin sujuu Brestiriltä ihan mukavasti. He C ja B. Menee helposti, mutta A:ssa pitää tehdä jo kovasti töitä. Kyllä se kumminkin sitä A:ta ainakin juuri ja juuri menee. Brestirillä ratsastamisessa on myös se kisa puoli, että se vastaa ihan suhteellisen herkästi apuihin. Sillä on myös pehmoiset askeleet. Aloittelijat eivät kuitenkaan saa sillä ratsastaa, edes talutuksessa. Se on kuitenkin ori ja sillä on orin kujeet. Lisäksi se on niin hyvä heppa, että ei sitä oikein viitsi aloittelijoille antaa. Ettehän aloittelijat pahastu. Kokeneet voivat toki koettaa Brestiriä. Esteheppana se on myös rotuunsa nähden hyvä. Esteet nähdessään se innostuu ja alkaa vähän kuumeta. Esteille se lähestyy aina kaviot kipinöiden. Se haluasia tulla hirmuista vauhtia ja sitä vähän nyppii kun se saa hidastamis käskyn. Yleensä se onneksi vastaa apuihin. Kunhan ne on tiukat ja päättäväiset. Esteiden yli Brestir ponnistaa voimalla. Koulutuksessa vei paljon aikaa opettaa sille, että ei 50cm estettä hypätä 100cm esteenä. Se tajusikin sen lopulta. Nykyäänkin se ponnistaa, kuten sanoin, voimalla. Se kuitenkin hyppää ”oikealta” korkeudelta. Luultavasti tuo tulinen ponnistus tekee siitä niin hyvän estehevosen. Muutenkin sen hyppytyyli on hieno. Sen kanssa on mukava hypätä, vaikka aika ajoin tuntuu kuin ratsastaisi ruutitynnyrillä ja pohkeissa olisi tulitikut. Pienikin merkki vauhdin lisäämisestä. Saa sen liikkumaan paljon nopeammin. Brestir on myös islanninhevosille tyypilliseen tapaan 5-käyntinen. Se käykin askellajikisoissa. Maastossa olosta Brestir tykkää ja sen siellä ihan rauhallinen. Tosin kilpalaukoista se innostuu.
________________________________________________________________ Tausta ©: Ritva Väänänen Kuvien ©: Holtsmúli Icelandic Horses Tekstit ©: Saara Talli on suunniteltu resoluutiolle 800 x 600. |