 |
|
|
|
2 x JS KRJ Laatuarvosteltu III-Palkinnolle 52 pisteellä. Saanut VLAH:n arvostelussa 9p. 
Syntynyt: 5.5.1996 Suomi Sukupuoli: Tamma Rotu: Friisiläinen I. Black Stallion E. Lady Lucifer Säkä: 156cm Varsat: - Koulutus: Kärryhevonen, Ratsu, va B, 80cm Hoitaja:Saija Om. Saara Päivis
Hoitaessa: Lupi ei liiemmin pidä harjaamisesta, mutta se pitää mölyt kohteliaasti mahassaan. Paitsi kun sitä harjaa mahan alta se alkaa näykkimään ilmaa ja heilutella jalkojaan ilmassa. Kavionsa Lupi nostaa aina kiltisti putsausta varten ja kengittäessäkin se on kuulemma tallin hevosista helpoin tapaus. Lupi avaa suunsa aina heti kuolainten laitossa, ja satulakin menee tosi hyvin! Ainut asia mikä estää sitä olemasta loistava aloittelijan hoidokki on se, että Lupi närkästyy jos hoitaja ei osaa asiaansa ja voi muuttua ihan kamalaksi. Eli sen harjaaminen ja kuntoon laittaminen on tosi helppoa, jos osaa hommansa, jos ei... Lupin kanssa ei kannata yrittää etsiä sellaista harjaamistapaa mistä se nauttisi. Kaikki sellainen on täysin hukkaan heitettyä aikaa. Lupi ei suoranaisesti nauti minkäänlaisesta harjaamisesta. Niskasta ja säästä rapsuttelusta se sen sijaan nauttii oikein toden teolla. Se onkin tosi loistava tapa hemmotella sitä. Kun on Lupin syntymäpäivä annan sille yleensä lahjaksi pussillisen porkkanoita ja tunnin rapsuttelun. Kisa jännityksenkin jälkeen Lupi rentoutuu parhaiten kunnon rapsuttelulla. Tarhassa Lupi on aina mielellään. Se käyskentelee onnellisena ympäriinsä, mutta ei juuri ikinä pyrähdä villeihin laukkoihin. Todella harvoin sitä näkee vetämässä mitään laukkapukki sarjaa. Paitsi silloin kun sitä tulee hakemaan sisälle. Silloinen sen pirumainen puoli tulee todella esiin. Se katsoo hakijaansa ja harkitsee miten se toimii, jos hakija on joku tuntematon se syöksyy hirmuista laukkaa tätä kohti korvat luimussa ja kääntyy vain viime hetkellä. Sitten se tekee pukkeja ja riehuu kaikin voimin. Se jatkaa niin kauan, että hakija varmasti säikähtää, jos se on säikähtääkseen. Eli hevosvarkaille Lupi ei ainakaan ole mikään helppo saalis. sitten kun hakemassa on joku tuttu. Lupi tutkailee millä tuulella tämä on, jos tämä on vihainen se tulee ihan kiltisti, mutta jos ei se ei anna itseään lainkaan kiinni. Lupi päästää hakijan aina metrin päähään ja pyrähtää sitten laukkaan kentän toiselle puolelle. Yleensä Lupin mieli muuttuu kun se joutuu olemaan vartin yksin tarhassa. Se kun on kuitenkin hirmu seurallinen, eikä tykkää yhtään ulos jäännistä. Huonolla ilmalla Lupi jää ihan mielellään hakijasta ja tämän mielentilasta riippumatta. Talvella kun Lupia hakee tarhasta se näyttää ihan satuhevoselta. Kaikki sen ympärillä on valkoista, mutta se itse on sysimusta. Sen pitkä harja yltää ryntäille asti, ja harjassa kimaltelee jää hileitä. Pesemisestä Lupi täysin samaa mieltä, kuin harjaamisesta. Eli ei tykkää, mutta pitää mölyt mahassaan. Aina mahan pesemiseen asti. Taluttaessa: Lupi kulkee kiltisti vierellä, mutta saattaa vähän tanssahdella. Se kuitenkin pysyy kiltisti vierellä. Eli silloin ei kannata ruveta kiskomaan narusta, vaan kävellä tyynesti eteenpäin. Lupi tanssahtelee aikansa ja rauhoittuu sitten. Pääasia on että se kuitenkin liikkuu. Ei siis sillä, että se olisi laiska, vaan silloin tällöin se saattaa jämähtää paikalleen ihan piruuttaan. Sama reaktio on jos sen tanssahtelua yrittää keskeyttää. Ensin Lupi luo taluttajaan murhaavan katseen ja jämähtää sitten paikallaan, kuin sanoen: ”No, ei sitten!”. Siinä on sitten aika moinen pulma. Ei nimittäin kannata luulla, että Lupi muuttaisi helposti mielensä. Ei, ei sinne päinkään. Sillä on uskomattoman kova tahdon voima (sain tuta sen koulutus vaiheessa.). Kun Lupi jämähtää ei juuri mitään ole tehtävissä. Pitää vaan yrittää suostutella sitä. Mikä ei kyllä yleensä auta. Eli ei kannata kieltää sitä tanssahtelemasta. Silloin kun Lupi pysähtyy ihan piruuttaan tuttu ihminen/hoitaja saa sen yleensä matkaa jatkamaan. Kuljettaessa: Kuljetus kopit olivat Lupin mielestä aluksi pelottavia. Se mulkoili niitä ja kieltäytyi menemästä sisään. Asiaan varmasti vaikuttaa se, että Lupin äitikään ei halunnut mennä kuljetus koppeihin ja sitä kautta Lupi ”oppi”, että ne on vaarallisia paikkoja. Aluksi auttoi, jos saimme Lucin koppiin. Niin Lupi tuli kiltisti perässä. Ajan myötä olemme voineet jättää Lucin pois ja sitten lopulta Lupi oppi, että ei trailereita tarvitse pelätä ja nykyään se menee niihin reippaasti kuin vanha tekijä. Hermostuneille hevosille siitä ei kuitenkaan seuraksi ole. Ne kun saavat Lupinkin heti hermostuneeksi ja varuillaan olevaksi. Kilpailuissa: Kisoissa Lupi on aina vähän jännittynyt, mutta mielellään hyörinää. tosin hieman varautuneena. Kun sitä talutellaan kisapaikalla se tutkii katsellaan kaikkea näkemäänsä ja jos se yrittää kiertää jonkun kohdan kaukaa kannattaa vain taluttaa se suoraan pelottavaan, kohtaan jotta se ei sitten ala sitä kyttäilemään, eikä voi keskittyä suoritukseen. Yleensä suorituksessa se kuitenkin kohdistaa kaikki ajatuksensa ratsastajaan ja liikkeitten onnistumiseen. suorituksen jälkeen se on aina rennompi, ehkä siksi että ratsastaja on, tai että sen ei ole vähään aikaan tarvinnut murehtia, että mitä jos tuolla kulman takana on hirviö. Ratsastaessa Lupi on tosi reipas, ja innokas. Se tanssahtelee koko harjoituksen jos siltä ei ensin päästä vähän höyryjä pihalle. Se laukkaa aina hirveällä innolla aluksi. Aluksi kannattaa olla pikkuisen varuillaan. Alkulaukassa se saattaa nimittäin heittää tulisen pukin. Varomattomamman se saa helposti satulasta. Kun Lupi sitten keskittyy se keskittyy hyvin, ja tuloskin on sen mukainen. Lupi osaa jopa passagea, ja piaffea. Sillä ratsastaminen on aivan ihanaa. Sillä on pehmeät joustavat askeleet ja se vastaa apuihin tosi herkästi. Se ei yritä kiihdytellä, eikä mitään. Saattaa kuulostaa vähän tylsältä, mutta sellainen ajatus katoaa kun ratsastaa Lupilla. Ei se siis vaativa ole, mutta muuten niin täydellisen ihana. Esteistä Lupi ei oikein tykkää se hyppää kyllä 80cm, mutta alkaa mielellään kiemurrella, ja hituroida. Eli, jos kaipaa Lupin kanssa vähän haastetta kannattaa kokeilla noita esteitä. Lupilla kokonaisen radan läpi pääseminen on jo suuri saavutus, joten estekisoihin sillä ei kannata osallistua. Kun Lupin saa hyppäämään, vaikka vain yhden esteen, on sen selässä mukava liidellä esteiden yli. Se ponnistaa voimakkaasti ja laskeutuu alas pehmeästi kuin kissa. Sen hyppäämään saaminen on kuitenkin sellaisen urakan takana, että minkälainen hyppy tahansa tuntuu todella loistavalta ja täydelliseltä. Maastossa Lupi on luonteeltaan ihan erilainen kuin kouluareenoilla. Se haluasia vain laukata, laukata, ja laukata. Peräantoon sitä maastossa saisi millään ilveellä. Siinä on varmaan sama juttu kuin taluttaessa. Eli pikku varsan riiviömäisyys pääse valloilleen. Maastossa se saattaa heittää jopa pari pukkia, mutta ei heivatakseen ratsastajaa selästään, vaan ihan silkasta onnesta.
Kisakalenteri
          ________________________________________________________________ Tausta ©: Ritva Väänänen Kuvien ©: Cavalleria I´Barock Tekstit ©: Saara Talli on suunniteltu resoluutiolle 800 x 600. |