Karjalaisten kolmas edustajakokous

III karjalazien kerähmö

Karjalaisien kerähmö vaiko Stepanovin vaalikokous?

Meil uidua ühtes venehes

Nügöi meidü nähtäh

Hosted by

GeoCities

Larisa Nikitina

III Karjalazien kerähmö

Oma mua No 15, 9.4.98

Sulakuun 4. päivännü Karhumäis piettih III Karjalazien kerähmö. Sennü piän Karhumäih tuldih rahvas Karjalan monis kohtis, oligi täs äijü gost'ua Ven'al da sen ulgopuolel. Suomespäi oldih Helena Valta Karjalan Liitos, Jorma Puustinen Karjalan Sivistüsseuras, Aleksandra Tikka Suomen karjalan kielen seuras. Karjalas tälle kerähmöle oli vallittu 69 deleguattua, niilöis tuli 64; oli 16 hengie Anuksen rajonas, 12 hengie Petroskoil, 8 - Priäžän rajonas, viizin hengin Karhumäin da Kalevalan rajonois. Tervehtimäs Karhumäih kerähmön deleguattoi käüdih Tazavallan pertin piämies Ivan Aleksandrov, Petroskoin da kogo Karjalan episkoppu Manuil, Karjalan tazavallan piämies Viktor Stepanov oli vallittu deleguatakse.

III Karjalazien kerähmön avai valtuutettuloin n'evvoston johtai Viktor Bogdanov, kudai hüvitteli deleguattoi da gostii kerähmön allunke. Kerähmön allus kaikin seizojen musteltih karjalastu kirjailijua Ortjo Stepanovua. Sen jälles oldih vallittu ruavonvedäjät: Viktor Bogdanov Petroskoispäi, Tatjana Izotova Priäžäs da V. Rigonen Karhumäis.

Tervehtijes III kerähmön deleguattoi Karhumäin da Karhumäin rajonan piämies Gurgen Gulijev saneli, gu Karhmäin rajonas vastavutah kaksi kul'tuurua: ven'alaine da karjalaine.

- Karjalazet da ven'alazet ainos kunnivoitih toine tostu. Meijän seesjärveläzien horasgi pajatetah karjalan kielel, kui karjalazet, mugai ven'alazet, valgoven'alazet da toizet kanzat. Smietin, gu tämä kerähmö tuou uuzii piirdehii da toivotan teile lükküü kerähmön pidämizes, nenga häi loppi omat hüvittelüsanat.

Tazavallan pertin piämies Ivan Aleksandrov huomai, gu hos Karjalan tazavallas on äijü keikenmostu vaigevustu, ühtelläh kieli da kul'tuuru üksikai kehittüi: luajittih opastundukniigoi, opastettih lapsii, valmistettih karjalan kielen spetsialistoi, nägüi Rahvahallizen poliitikan da paikallizen ičehallindon komitietan ruado.

- Ühtelläh üksi targielois probleemois meile on se, gu lapset huijustetah paista karjalakse, voi olla tämä rippuu vahnembis.

Vuvven allus monien mieldü kiinitti rahvahalline küzümüs. Zakonoin hüväksündükerähmös kačeltih kielizakonan projektua, kuduan ezitti deputuattu Vasilii Bogdanov. Ühtelläh deputuatat ei sidä hüväksüttü, enämbi puoldu niilöis iänistettih kielizakonan vastah. Olen sidä mieldü, gu müö tahtonemmo jiähä tazavallannu, sit meile üksikai pidäü piätellä tämä küzümüs da hüväksüö tämä zakon, saneli omii mielii Ivan Aleksandrov.

Petroskoin da kogo Karjalan episkoppu Manuil andoi Jumalan blahosloven'n'an karjalan kielel da kerdoi, gu enne revol'utsiedu Karjalas oli 20 monasterii, kudualois služboi piettih da malittu pandih karjalan kielel. Pappiloil pidi opastuo karjalan kieleh, gu rahvas parembi ellendettäs Jumalan sana. Valdivo da kirikkö kogo ijän ühtes mendih läbi vaigevuksii. Tämä kerähmö piettih Suuren pühän aigah, sidä vie sanotah "hengellizekse keviäkse", sendäh episkoppu Manuil loppi oman paginan Iesuksen sanoil: "Jogahine, ken omua iččie korgendau, se roihes alendettu".

Tervehtindüsanoin jälles oli hüväksüttü ruadojärjestüs, kerähmön ruadokielekse otettih muamankieli da ven'an kieli.

Kui mennüt kerähmöl tärgiennü küzümüksennü oli kieliküzümüs. Viktor Bogdanov omas dokluadas saneli Karjalazien kerähmön valtuutettuloin n'evvoston ruavos, kui kehittüü karjalaine rahvahalline liikeh. Hänen mieles karjalan kielen da kul'tuuran tila pidäü parandua.

- Nügöi meile pidäs jo paista kielen da kul'tuuran kehitükses, ühtelläh müö nügöi pagizemmo vie vai kielen elvüttämizes da säilüttämizes, pahamieles sanoi Viktor Bogdanov. - Kieliküzümüstü pidäü ielleh hil'l'akkazin piätellä.

Rahvahallizen poliitikan da ičehallinnon komitietan johtajan sijahine Tatjana Klejerova kerdoi, kuibo otettih käüttöh karjalazien, vepsäläzien da suomelazien elvütüksen programmu da kui se kehittüü ielleh:

- Sen niškoih, gu ottua käüttöh I da II Karjalazien kerähmölöin piätökset, 30. pakkaskuudu vuonnu 1995 oli hüväksüttü programmu kielen da kul'tuuran kehitükses, tämä programmu on jatkiettu vuodessah 2000.

Ühtelläh nügöi kaikiedah vai 2200-2300 opastujua opastetah muamankieldü, vienankarjalua opastajis lapsis hüvin maltetah paista omal kielel vai 6 %, 30 % opastujis tietäh vai erähät sanat. On školii, kudualois vovse ei opasteta karjalan kieldü. Kaikin vuotetah: roihesgo vai ei hüväksüttü tämä kielizakon. Ei tävvü opastundukniigoi, painetut kniigat pätäh vai 5. kluassah. Ei ole d'engua niilöin painamizehgi. Vuonnu 1997 tazavallan d'engoih ei olluh painettu ni ühtü opastundukniigua, kirjuttajat painetah niilöi libo omih d'engoih libo ečitah sponsoroi, kuduat voidas auttua d'engal.

Vuonnu 1993 Petroskoin üliopistos ilmestüi Itämerensuomelazien kielien da kul'tuuran tiedokundu, ühtelläh valmistettuloin karjalan da vepsän kielen spetsialistoin niškoi mindäh lienne ei lövvü ruadosijua. Tänä vuongi kogo üliopiston opastujien joukos vai kolme hengie sai ruadosijat. Ezmäzekse ruadosijat suahah opistoloin opastujat.

Nämien dokluadoin jälles jogahine, ken tahtoi, saneli omat mielet, oman piirin probleemat. Kerähmöl vie kerran paistih suomelaz-ugrilazen školan probleemois: jogo vuottu školah tulou uuttu opastujua, jo nügöi niilöin niškoih ei tävvü kluassoi, lapset ei voija putilleh opastua, a škola ei vie muuttanuh uvveh taloih. Annetahgo uuzi talo tuliekse opastunduvuvveksi da suaugo ottua opastumah uuzii lapsii vai ei? Täh küzümükseh nügöi on vie jügei vastata. Oli semmoine mieligi, gu Priäzän da Anuksen rajonois sežo pidäs olla nengomii školii, da karjalazien keskuksii.

Sai kuulta semmozii mielii gu Karjalas eläjes meile ei sua unohtua omua kieldü. Karjal on ainavo mua, kudual vois kehittiä karjalan kieldü. III kerähmöl pidäü olla jälgikerähmönnü, kudual pagizimmö karjalan kielen elvüttämizes, meile jo ammui pidäs paista sen kehittämizes. Karjalan kieli pidäü suaha valdivonkielekse, gu tämä ei tapahtunne, sit vaigei on paista sen tulies aijas. Kuni ei ruvenne tazavallan budžetas menemäh d'engoi kielen da kul'tuuran kehittämizeh, sini vaigei roih midätahto luadie.

Ühtelläh Viktor Stepanov uskaldi, gu tämä kielizakon üksikai roihes hüväksüttü. Konzu lienne se vai tapahtuu da mittui se zakon roihes?

Paginoin välis pagizin kerähmön deleguatoinke da küzelin, kui heijän mieles menöü kerähmön ruado:

Soja Saveljeva Jessoilaspäi:

- Kerähmö algavui hüvin, se on mielelline, paistah niilöis probleemois, kudualois minä tahtozin paista da kuulta, kui rubiemmo niilöi piättelemäh.

Priäžän rajonas tuli 8 deleguattua, meijän joukon piälikkö on Tatjana Izotova. Müö Priäžän rahvas tahtozimmo sanuo täs omis huoliloisgi.

Vilho Paušoi, Luadogan karjalazien liiton johtai:

- Minä olen jo toizen kerran nengomal kerähmöl, ezmäzen kerran olin II kerähmöl Priäžäs. Minun mieles tämä on hüvä azii. Tahtozin vai sanuo, gu kerähmöl enämbäl pidäs paista karjalan kielel, ven'akse gu paistah kaikin, müö emmo ellendä mis on pagin, a muite kerähmö on hüvä.

Impi Kieleväinen, Kemispäi:

- Tatjana Klejerova da Viktor Bogdanov hüvin paistih meijän probleemois, ajattelen, gu targei küzümüs on küzümüs kieleh näh. Minun mieles karjalazien aziet ruvettih kudakui menemäh edehpäi. Ühtelläh, tiettäväine, meile tulou vie äijäl huolie kieldü da kul'tuurua.

Kerähmö on piettü, vie kerran karjalazin sai paista omis huolilois, ühtelläh kaikis tärgein on huoli kielizakonas. Olis hüvä, gu tuliel kerähmöl olis pagin jo karjalan kielen da kul'tuuran kehitükseh näh.

Arvi Perttu, karjalaini

Karjalaisien kerähmö vaiko Stepanovin vaalikokous?

Havaintoja 4. huhtikuuta Karhumäessä pietystä karjalaisien kerähmöstä

Oma mua No 16, 16.4.98

Kokouksen puhienjohtaja Viktor Bogdanov alotti avauspuhien karjalaksi. Kuulin sanoja: delegatat da gost'at, sjezda, komitetan predseduatel', natsional'noi politika, rezul'utsija, ja helpotuin, kun Bogdanov jatko puhettah venäjäksi. Hil'l'attain kansallisuuspolitiikan ta paikallisen itsehallinnon valtionkomitean puhienjohtajaksi nimetty Bogdanov korosti pitässä venäjänkielisessä selossuksessah, jotta "karjalaizien itsetunto kasvau vuosi vuuvelta" ta kehotti tulevissa vaaliloissa iänestämäh vain karjalaisie ehdokkahie. Vasta sen jälkeh huomasin salissa istuvan Viktor Stepanovin ta kaikki tuli selväksi: kallehet kyyvit Karhumäkeh, ilmaset syömiset ta ravintolapäivälliset ta ehtymättömät juomalähtehet. Kokouksessa vatvottih enimmäkseh kahta asieta: kielilakie ta lähestyvijä vaalija.

Bogdanovin johtaman komitean varapuhienjohtaja Tatjana Klejerova esiinty kansallispuvussa. "Karjala on kaunis ta rikas kieli ta sen on oltava tasavallan toini valtionkieli", Klejerova julisti venäjäksi. Yleensä suurin osa puheista, kumpasissa vuajittih karjalan kielellä virallista statusta, piettih venäjäksi. Venäjäksi oli painettu kaikki ohjelmalehtiset ta piätöslauselmien luonnokset. Ainut karjalankielini paperi, min näin kokouksessa, oli Oma Mua -lehti.

Omua Muata arvosseltih puhienvuoroissah mm. yllämainittu Bogdanov sekä Aleksandr Volkov, D'essoilassa tunnettu kirjailija. Lehti ei kuulemma rua riittävästi työtä karjalan kielen kehittämiseksi. Näköjäh kokouksessa venäjäksi selostanehet herrat ta rouvat sekä piätöslauselman tekijät ruatah enemmän. Nähtävästi rankaisuksi pahasta työstä Oman Muan toimittajie ei kučuttu kokoukseh, samoin Karjalan Sanomienki. Lehtimiehet tultih tilaisuuteh omin neuvoin.

Kielikysymykset tunnuttih olovan etualalla, kuitenki venäjän ta karjalankielisienki pakinojen takana oltih poliittiset tarkotukset. Kokouksen tärkeimpie yksimielisesti hyväksyttyjä piätöslauselmie oli vaalivetoomus Viktor Stepanovin puolesta. Kaikkie karjalaisie kehotettih siinä iänestämäh häntä uuvestah hallituksen piämieheksi.

Mi oli puhujien mielestä Stepanovin piävaltti? Karjalaisuus. Vanha opettaja Nikolai Minin muissutti, jotta kun jouvutah valiččomah kahesta pahasta niin valitah tavallisesti pienempi. Mininin mielestä Stepanov on pienempi paha jo siksi, jotta on kansallisuuveltah karjalaini. Jukka Akimovin perustelu oli samua luokkua: "Stepanov on oma karjalaini poigu".

Anatoli Grigorjev puhienvuorossah asetti ihan selvästi karjalaiset ta venäläiset vassakkah. Monet puhujat syytettih kaikesta pahasta "venäläisie herroja". Mielestäni tämmöni sävy lietsou ilmiselvästi kansallisuuskiihkuo, ja tämän kokouksen jälkeh venäläisillä on täysi oikeus sanuo, jotta Karjalaisien kerähmö on nationalistini järjestö. Sitäkö karjalaiset halutah?

Kokouksessa ei tovellisuuvessa piätetty mitänä. Kuusikymmentä nellä edustajua vain hyväksy tottelovasti kaikki puhemiehistön valmistelomat piätökset. Mistä tämmöni välinpitämättömyys nykyaikana? Onko tosijah niin, jotta karjalaisien iänet voit ostua maksamalla matkakulut, hotellit, viinat ta sapuskat?

Vladimir K'uršunov, rodivunnuh Kuujärvel

Meil uidua ühtes venehes

Oma mua No 17, 23.4.98

Omas Muas 16. sulakuudu luvin karjalazen Arvi Pertun kirjutuksen karjalazien kerähmöh näh. Vikse häi iče oli sit samazes kerähmös, muite kuibo löüdüi moine "vihaine" nime hänen kirjutuksel: "Karjalaisien kerähmö vaiko Stepanovin vaalikokous?"

Minä olen ühtü mieldü kirjuttajanke vai sit, gu ei pie muga "eroittua" da vastakkai panna ven'alazii da karjalazii herroi. Tiettäväine, meil niken ei mieti muga, gu ven'alazet rounu gu ollah parembat da pädevembät. Ei pie eččie vihažniekoi "omas joukos", ammui jo ven'alazet da karjalazet sovus eletäh rinnakkai.

Kai muut Arvi Pertun mielet ei olla oigiet. Häi kirjuttau: "Kokouksen puhienjohtaja Viktor Bogdanov alotti avauspuhien karjalaksi. Kuulin sanoja: delegatat da gost'at, sjezda, komitetan predseduatel', natsional'noi politika, rezol'utsija..." Olis hüvä, gu Arvi Perttu kehitti, kui net sanat parembi vois sanuo karjalakse. Ozuttas häi omat hüvät karjalan kielen tiijot. Ei ole hüvä, minun mieles, muga "irvistiä".

Vie sanozin sih näh, gu Viktor Stepanov andoi d'engat matkan täh kerähmöh. Arvi Perttu kirjutti: "Onko tosijah niin, jotta karjalaisien iänet voit ostua maksamalla matkakulut, hotellit, viinat ta sapuskat?" Sen hüvän dielon, gu Viktor Stepanov auttoi d'engoil kerähmön finansuhommien sellittäjes, Arvi Perttu kiändi pahakse. En usko: Viktor Stepanov auttoi vai sikse, gu del'eguatat hüväksüttäs rezol'utsien hänen puoles. En usko, gu Stepanov tahtoi "ostua karjalazien iänet".

Ozuttihes minul muga, gu enne Anatolii Grigorjevua ainos puolistai Arvi Perttu, täl kerdua hänel kammin pani.

Kallehet lugijat, varmah uskon, gu moizet lehtimiehien mielet da kirjutukset ei auteta karjalan kielen, kul'tuuran kehittämizes. Kirjuttajes, miettijes, sanojes ainos pidäü mustua: älä luaji pahuttu. Eiga meijän lapsih da bunukoih voibi tartuo karjalaizien eroittamizen "viirusu".

Pidäs meil enämbän kuunnella toine tostu da kuulta. Meil ühtes venehes uidua XXI vuozisadah.

Aleksandr Volkov, III Karjalazien kerähmön edustai

Nügöi meidü nähtäh

Oma mua No 17, 23.4.98

Minä pal'l'asjalgaine livviköi, oman rahvahan edustai III kerähmös, en voi istuo vaikkani, konzu huijatah, moititah meijän kerähmüö, paistah tühjiä da viärin kiänetäh sanoi dai mielii, kui se nägüü Arvi Pertun kirjutuksis "Karjalaisten edustajat kannattivat Viktor Stepanovua" (Karjalan Sanomat, 11.04.98) da "Karjalaizien kerähmö vaiko Stepanovin vaalikokous" (Oma Mua, 16.04.98).

En tiijä mittuine karjalaine on kirjuttai, tiijän vai - Karjalan pühänimilöin keskes ei ole Arvii. Minä Karhumäin kerähmös pagizin omal kielel ei kui "Dessoilan tunnettu kirjailii", a kui Petroskoin karjalazien vallittu edustai.

Tämä oli meijän kerähmö, meijän oigevus oli kohottua rahvahan nimespäi kaikkii küzümüksii, paista midä käski süväin.

Sanon oigieh, minul, kui monil toizil edustajil ei mieldünüh ruadopaginat ven'an kielel. Sendäh minä sanoin vai ühten ven'akse: "Tämä kerähmö jiägäh jälgimäizekse, kuduas karjalazet paistih ven'akse". Eiga meidü niken ei usko, buite meile on oma kieli.

Se on tozi. Onnuakko kerähmö, edustajien enimistön mieles, kačoi rahvahan südämespäi lähtijät küzümükset: tazavallan oigevus olla rippumattomannu, rahvahan oigevus kannattua omua kul'tuurua, omua kieldü rahvahienvälizien oigevusnormien müödäh, olla ižändännü omal mual, omil mečil, omil konduloil, omil järvilöil.

Müö suvaičemmo kaikkii, ga meidü jumal da istorii luajittih karjalazekse. Meijän kieli on pädevü jogo kohtas ven'an dai suomen kielen tazol. Sendäh meijän kieli pidäü puolistua zakonal. Müö tahtomma opastua omii lapsii omal kielel. Misbo täs on "natsionalizmu"? Tozembi, natsionalistat ollah net, ken ei tahto andua meile oigevustu, kudai on kirjutettu Ven'an Federatsien piäzakonas.

Minä olin vallittu kerähmön kirjutustoimindoh, sidä periä hüvin tiijän: oli kačottu kaikkien sananvuoron ottajien kehitükset, dai kerähmön vedäjile annetut kirjutukset. Enin oza niilöis puutui kerähmön piätökseh, dostalit käskiettih kaččuo kerähmön vallittuloil valdumiehil.

Töhläkönnü nägüü, kui kirjuttaja oppiu moittie meijän kieldü, häi irvistäü kui kerähmön vedäi käütti sanoi:

- "komitiettu", kuduan frantsien kieles otettu juuri käütetäh kanzainvälizis kielis. Suomeksigi sanotah "komitea";

- "politika" (grekan juuri) - suomeksi gi on "politiikka", kuduadu omis kirjutuksis käüttäü A. Perttu;

- "delegatat" - tiettäväine, voinnus sanuo "edustajat", ga se riähkü voibi prostie V. Bogdanoval, ku toizisgi kielis käütetäh tädä latinskoida sanua. Onhäi ülembi nimitülöis kirjutuksis ülen äijü suomelastu sanuo. Miksebo suomelazil da ven'alazil suau sanuo "politika", a karjalazil ei sua?

- "gošt'u" G. Makarovan mugah on livvin kieles sana ühtü roduu ven'an sanan kel "gost".

"Vieras", kuduadu tahtoi kuulla A. Perttu, ven'akse S. Ožegovua müö, roih "čužoi".

Tühjü pagin on, buite Viktor Stepanov peitoči tuli kerähmöh. Häi oli vallittu edustajakse Karjalan Rahvahan Liiton kerähmös, sendäh hänel oli ühtenmuone toizien kel oigevus olla da paista Karhumäis.

Pidäü olla äijü vihua sanojes: "Karjalaizien iänet voit ostua maksamalla matkuliput, hotelli da "sapuskat"?! Ei häi niken tulluh Karhumägeh omal d'engal. Süötettih edustajii 2-3 päivän päivüd'engoin sijas, kui tahtotitth iče edustajat. Süömäs da juomas heijän keskes oligi kirjutuksien kirjuttai Arvi Perttu, dai erähät toizet lehtimiehet.

Kaikil, ken tahtoi, annettih paginvuoro. Kaikin sanottih midä tahtottih. Se hüvin nägüü Nikolai Mininan da Anatolii Grigorjevan paginois. Sie puutui Viktor Stepanoval dai Viktor Bogdanoval.

Kaikin, kel pidi, tiettih, kus da kos roih meijän kerähmö, se oli sanottu lehtis, radivos. Kuččuliput, kui pidäü, annettih vai edustajile. Ei pie nikel eččie vigua, ku karjalazet tahtotah vallita herroikse karjalazii. Se, luonnoslähtii taba, ongi meijän dai toizien rühmien oigevus - kedä vallita.

Jälgimäzeksi. Ei pie kiändiä kuvahastu vierahah aidah: ni Viktor Bogdanov, ni minä emmo moittinuh Oma Mua -lehtie. Tozi on, gu sil pidäü andua kaikenmostu, enzimäzekse d'enguabuu. Karjalan rahvahan kerähmös (01.03.98) minä sanoin: "Pidäü oppie kuitahto eččie abuu Oma Mua -lehtel, tilata, eččie tiluajua, enämbi da parembi kirjuttua. Se pieni lehti on zolotniekku, kuduan kaimattuu müö jiämmö kielettäh. Minä omas puolespäi midä voin - ruan. Arvokas Arvi Perttu, kusbo täs on moitindu? Kusbo on karjalan kielen puolistamizen kiruondu?

Müö, karjalazet, emmo anna nikel ni Oma Mua -lehtie, ni omua muadu. Müö emmo anna valdua nikel moittie da penguo ni meidü, ni meijän kerähmüö. Täs parahasti nägüü, kui on kazvanuh meijän, karjalazien ičentundemine.

Enne meidü ei nähtü da huomattu, nügöi opitah kirota. Se merkiččöü vai ühtü: müö olemmo.