Yleisesti Silli on mitä mainion hevonen. Vaikka se on ori, se on silti hallitsettvissa, eikä se kovin pahasti kisko taluttajiaan tammojen luo. Se on todella miellyttämishaluinen ja aina yrittää parhaansa. Se ei silti miellytä kaikkia, sillä Silli on nk. yhden ihmisen hevonen. Se ei kertakaikkiaan pysty luottamaan kuin muutamaan ihmiseen niin täydellisesti, kuin muihin. Silti myös muut voivat hyvinkin käsitellä Silliä, onhan se kuitenkin aika hellyydenkipeä otus.

Hoitaessa Silli ei millään haluaisi olla paikallaan. Sen mielestä harjaaminen on täysin turhaa hommaa ja silkkaa ajantuhlausta. Karsinassa se pitää aina sitoa kiinni, sillä siitä ei koskaan tiedä, mitä se tekee pyöriessään. Karsinassa Silli on muutenkin hiukan vaikeampi komentaa, käytävällä herra tottelee edes jotenkin paremmin. Vaikka Silli vänkeröikin harjatessa, niin silti se nostaa kaviot kiltisti. Silli rakastaa kumisualla kupsuttamista ryntäistä, silloin se nostaa päänsä ja nostaa ylähuultaan. Silloin se on suloisimmillaan. Myöskään Sillin valjastamisessa ei ole ongelmaa. Se on kai niin tottunut valjaisiin, ettei enää jaksa välittää. Vaikka Sillillä käytetäänkin harvemmin satulaa, niin silti se antaa myös satulan laittaa vikisemättä. Suitsetkin vain sujahtavat päähän. Suojien ja pinteleiden laitossa saattaa aina välillä olla vaikeuksia, mutta lopulta Sillikin antautuu suojien laittamiseen.

Ajaessa Silli on reipas, ehkä vähän liiankin. Se innostuu ja kuumenee helposti, mutta koska ori on suhteellisen herkkä suustaan, sen pysäyttäminen ei tuota suurempia ongelmia. Vaikka kärryillä istuisikin joku nuorempi ja pienempikin Silli kuuntelee kiltisti kaikkea mitä sille sanotaan. Vauhtia tältä pojalta löytyy ja vain harvoin se rikkoo laukalle. Koska Silliä on tarkoitus harjoittaa myös montéen, sen selässä piipahtaa aina välillä ratsastajiakin. Ratsastaessa Silli on yhtä miellyttämishaluinen kuin ajaessakin. Koska se on herkkä suustaan, sitä on helppo kontrolloida, myös maastossakin. Sillä on hyvä ravi, vaikkakin ei niin kovin helppo ratsastajalle. Vain harvoin, hyvin harvoin Silli pukittelee joten selkään voi laittaa jonkun astetta pienemmänkin.

Tarhassa Silli esittelee taitojaan tammoille, kuten laukkaa porttia kohti täyttä laukkaa ja kääntyy viime tingassa. Se saa tämmöisiä "kohtauksia" aika useinkin ja välillä näyttää silti, että se unohtaisi pysäyttää tai kääntyä ennen porttia, mutta onneksi näin ei ole vielä käynyt. Usein monet pikkutytöt jäävät ihailemaan tätä esitystä ja silloin show varmasti jatkuu. Aamuisin se kiskoo itse taluttajansa tarhaan, eikä toisinpäin. Kesällä kun orit päästetään yhdessä laitumelle Silli on aina yksi niistä villitsijöistä, jotka saavat kaikki oriit mukaan pukkilaukkaan. Vaikka jotkut orit keplottelevat itsensä ulos laitumelta, niin kyllä Silliltä löytyy vielä niin paljon kunnioitusta sähköaitaa kohden, että sitä ei ole vielä jouduttu etsimään naapurin pelloilta. Silli on kohtuu helppo taluttaessa. Joskus se on kuin perässä vedettävä pulkka, vaikkakin hiukan hermostunut sellainen, mutta toisinaan se hyppii ja pomppii minkä kerkeää. Onneksi "perässä vedettävä pulkka"-päiviä on useammin kuin "pomppu"-päiviä.

Raveissa Silli osaa käyttäytyä hyvin. Kai se tajuaa, ettei se saisi nolata omistajaansa. Se aina innostuu muista hevosista, mutta luojan kiitos osaa myös keskittyä omaan suoritukseensa. Kuten kotona, Silli rikkoo vain harvoin laukalle, mutta joskus jos joku sen vierestä rikkoo laukalle, sekin saattaa innoisaan rikkoa. Tutun ihmisen istuessä kärryillä se tekee kaikkensa. Kuljetuksissakaan ei ole ongelmaa. Kiltisti mennään koppiin ja uloskin päästään. Eiköhän ne ole ne tärkeimmät. ^^

Luonne © maijaa, kiitos!