Karjalan tasavallan terminologia- ja oikeinkirjoitus-
lautakunta

Hosted by

GeoCities

Oma mua No 25, 18.6.1998

On luajittu termin-orfograafine komissii

Karjalas on luajittu da lähil aijoil rubieu ruadamah tazavallan termin-orfograafine komissii. Käskün sih näh oraskuun lopus alkirjutti nügöi jo endine tazavallan piämies Viktor Stepanov.

Termin-ortograafine komissii rubieu panemah kundoh jo olijua da luadimah uuttu poliitikan, ekonomikan da muun alan terminsanastuo karjalan da vepsän kielel. A gu pidänöü dai kiändämäh niilöile kielile uuttu terminua. Komissii rubieu miäriämäh orfograafien siändölöi, kui piädäü oigieh kirjuttua vierahis kielis otettuloi sanoi, andamah n'evvoloi, kui pidäü oigieh sanuo terminat karjalakse da vepsäkse.

Erikseh komissii rubieu panemah kundoh karjalazii da vepsäläzii toponimoi.

Kai komissien käsküt da piätökset ruvetah painamah lehtilöis da komissien omis b'ulletenilois.

Termin-orfograafine komissii rubieu ruadamah Rahvahallizen poliitikan da paikallizen ičehallindon pohjal. Komissieh kuulutah karjalan da vepsän kielen da toponiimikan spetsialistat, opastajat, kielitiedomiehet, lehtimiehet, Karjalan Rahvahan Liiton da Vepsän kul'tursebr -järjestön jäsenet - kaikkiedah 28 hengie.

Enimät heis tietäh karjaland a vepsän kielen. Komissies ruvetah ruadamah erilazet karjalan, vepsän kielen da toponiimien ozastot.

Nügöi kai komissien spetsialistat ruvetah ruadamah ilmai. Jälles, gu täüdünöü varoi, miärätäh tiettü lugu spetsialistoi.

Ol'ga POKORNAJA, Rahvahallizen poliitikan da paikallizen ičehallinnon spetsialistu

Oma mua No 28, 9.7.1998

Lugeniekat kerävüttih

Heinükuun seiččemendennü päivännü Rahvahallizien kul'tuuroin keskukses piettih enzimäine termin- da orfogruafizen komissien istundo. Tat't'ana Klejerova saneli, kui se rubieu ruadamah. Komin Tazavallas on olemas vaste tostu vuottu samanmoine komissii, hos komien kieli on "luajittu" 20-luvul. Kaikkien mieles uuzien sanoin luajindu on tärgei azii, kui näimmö da kuundelemmo, lehtimiehet da radivon ruadajat käütetäh eri nimitüksii samazih kohtih. Hos meil on rinnal suomen kieli, ga ei suas ottua kerras "laihinah" sanua siepäi. Ottanemmo sanan "rakendua", ga suomekse neče on "rakentaa" taloidu, karjalakse rakendetah taloidu, konzu se on jo püstüi, luajitah ikkunoi da midägi muudu südämes. "Rakentaminen" on karjalakse salvondu, ga eihäi ravvas luajittuu voi salvua, salvetah vai külüü. Moizet küzümükset nostah komissien edeh, konzu müö tolkuttomat pakičemmo toiziigi sanoi lugeniekoilpäi. Enzimäzekse, ga joga toizel tulou mieleh kerras, pidäügo se kelle kogo komissii? Ühtelläh, meile kirjuttajile se kaččohes pättäväkse, sikse gu toiči jovvummo riidelemäh tiä toimituksesgi moizien sanoin täh gu "oigevukses" vai "oigevuos", "hoz'aistvu" vai "taloihus", "verot" vai "nalogat". Pienekse n'evvokse komissiele voinnus olla kačahtus eestin kieleh, siehäi äijü sanua on luajittu toizel taval migu suomen kieles. Toizielpäi onhäi karjalaksegi omua sanua joga kohtah, ken vai mustoittas... Kačommo sit ielleh ruavon jälles, kiitosgo lopus seizou vai migi muu.

Santtu KARHU

Oma mua No 30, 23.7.1998

Termikomissie toimiu

Siitä suaten, kun on ruvettu pakajamah ta kirjuttamah karjalan kielellä, ammattimiehet aina kompassutah sanojen oikeinkirjuttamiseh ta vielä enemmän tarvittavijen sanojen ta termijen puuttumiseh. Aikasemmin Oma Mua -lehessä oli ilmotettu, jotta Karjalassa on luotu termikomissie.

Termikomissien ensimmäini kokous piettih 7. heinäkuuta. Komissieh kuuluu 28 henkie, kumpaset tiijetäh karjalan tahi vepsän kieli: karjalan kielellä kirjuttajie, lehtimiehie, tietomiehie ta korkiekoulujen opettajie.

Ensiksi Tatjana Klejerova selitti komissien tarkotuksen ta piätehtävät. Tämä tulou olomah korkein ta viimeni taso uusijen sanojen hyväksymisessä ta sillä lienöy oikeinkirjuttamisen kontrolin valtuuvet.

Kokouksessa piätettih miäritellä tärkeimmät suunnat, erottua alikomissiet ta paikannimiosasto ta valita näijen toiminnasta vastuulliset ihmiset. Paikannimiosaston piämiehiksi miärättih tutkijat Nina Mamontova ta Irma Mullonen. Kielikomissien toiminnan johtajiksi miärättih kolme henkie kielijen mukah Olga Iljina, Raisa Remsujeva, Nina Zaitseva. Kokous tuli siih yhtehiseh mieleh, jotta pitäy olla vartavassen puhelin ta ihmini, kumpani tietäs hyvin kielen ta ois aina valmis antamah tietoja oikeijen sanojen käytöstä. Kaiken muun lisäksi sen ihmisen ois suatettava käyttyä tietokonehta. Näin Internetin kautti uuvvet sanat ta niijen kirjuttamini tulis samassa tietoh, pitäy vain olla nykyaikaset tietovälinehet kaikissa paikoissa. Keskustelujen jälkeh piätettih, jotta pitäy olla ainaki kaksi ihmistä vakituisesti tässä hommassa. Tänä piänä meilä ei ole yhtänä palkallista, kaikin ruatah omana vapuana aikana, "huvikseh".

Pitäy mainita, jotta nykyjäh Venäjällä on hyväksytty laki paikannimistä, se tarkottau, jotta rahvahalla on oikeus kirjuttua paikkojen nimijä omalla kielellä.

Kokouksen mielestä ois hyvä kuččuo pari henkie Komin tasavallasta, anna hyö kerrottais, mitä hyö on suatu aikah. Komin tasavallassa niisi on luotu termikomissie, heilä on palkattu kaheksan asietuntijua vartavasten tähä toimeh.

Seuruava kokous piätettih pityä lokakuussa ta ottua käsiteltäväksi kielitietosanat.

Raisa REMSUJEVA