rotumääritelmä
PARSONRUSSELLIN TERRIERI
(Parson Russell Terrier)
alkuperämaa Iso-Britannia

alkuperäinen käyttötarkoitus: Vankkarakenteinen ja sinnikäs työterrieri, joka on erityisen kyvykäs maanalaisessa työskentelyssä.
Historiaa: Rodun kehittäjä pastori John (Jack) Russell syntyi 1795,Dartmouthissa. Suurimman osan elämästään hän toimi pappina Devonissa. Hän oli kokenut hevosmies ja taitava metsästäjä, joka innostui tavattomasti terriereistä ja niiden jalostamisesta. Hän oli myös Englannin Kennelklubin ensimmäisiä jäseniä.
Opiskeluaikoinaan hän osti ensimmäisen terrierinsä, se oli valkoinen karkeakarvainen narttu jonka päänmerkit muistuttivat kovasti parsonin nykyisiä rotumääritelmän mukaisia merkkejä. hän teki useita risteytyksiä sekä yksi- että monivärisillä työterriereillä. Risteytyksiä muiden terrierirotujen kanssa jatkettiin myöhemminkin. Hän kokeili myös risteytyksiä muiden koirarotujen kanssa, mutta tulokset eivät vastanneet alkuperäistä toivottua tyyppiä. Kun toinen maailmansota päättyi rodun suosio oli lisääntynyt Euroopan mantereella. Ne ovat suosittuja etenkin metsästäjien ja hevosharrastajien keskuudessa. Englannin Kennelklubi hyväksyi rodun ja julkaisi Parson Jack Russellinterrierin virallisen väliaikaisen rotumääritelmän 22.1.1990. FCI otti rodun väliaikaislistalleen 2.7.1990. Nykyään rotu kuuluu FCI roturyhmään 3.

yleisvaikutelma työkoiraksi soveltuva, toimelias ja ketterä, nopea ja ketterä. Yleiskuvaltaan sopusuhtainen ja notkea.
ulkonäkö nahka on ehdottomasti paksu ja irtonainen.
sopusuhtaisuus tärkeää. Runko hieman pidempi kuin säkäkorkeus.
säkäkorkeus: Uroksilla ihannesäkäkorkeus 36 cm, nartuilla 33 cm, 2 cm:n ylitys tai alitus hyväksytään.
luonnetta parsonissa on tyypillisen terrierin ominaisuuksia: rohkea, ystävällinen ja aktiivinen. se sopii mainiosti harrastus- ja seurakoiraksi. Parson sopii loistavasti ulkoilusta ja liikunnasta pitävälle ihmiselle tai perheelle. Sohvalla makaamiseen ympäri vuorokautisesti siitä ei ole.Parson on kehitetty alunperin ketun luolametsästykseen, joten metsästysviettiä rodusta löytyy kiitettävästi. Parson on seurallinen ja haluaa mieluiten olla olemassa, kokeilemassa ja tekemässä asioita omistajansa rinnalla. Sen motto on varmasti sama kuin partiolaisen "Aina valmiina ! " (minkä olen itsekin kokenut)
harrastaminen parsoni on yliveto agility-koira vahvan takaosansa vuoksi. Se on myös älykäs joten se soveltuu hyvin TOKO-koiraksi. Sitä käytetään edelleen metsästyskoirana ja sen kanssa harrastetaan myös MEJÄÄ.
turkki:tavataan kolmea eri turkkityyppiä: sileä (smooth), puolikarkea (broken) ja karkea (rough). Kaikkia näitä turkkityyppejä voidaan tavata samassa pentueessa, koska rotua ei erotella eri muunnoksiin karvanlaadun mukaan. kaikissa turkkityypeissä karvapeitteen tulee muodostua luonnostaan karkeasta, kosteutta ja likaa hylkivästä peitinkarvasta ja pehmeästä, lämmittävästä alusvillasta.
Parsonin trimmaus on aika vaivatonta. Trimmausveitsi on paras apuväline nyppimiseen. Turkkia nypitään aikaajoin trimmausohjeen mukaisesti.

miten parson eroaa jackrussellista? Parson on kokonaispituudeltaan hieman säkäkorkeuttaan pidempi ja pitkäraajainen. Parsonilla on loiva otsapenger kun taas jack russellinterrieri on selvästi pitkärunkoinen ja matalaraajainen ja sillä selvästi erottuva otsapenger.

haluatko tietää lisää? käy kurkkaamassa parsonrussellinterrierit ry

lähteet: erilaiset parsonaiheiset internet sivustot ja koira-kirjat