Takaisin Määtän elokuvadynastiaan
Leike on mielenkiintoinen dokumentti ajalta, jolloin sodassa vielä oli voitonmarssin tuntu.
Katselimme maanantai-iltana erään palkintolautakunnan työtä, jonka tarkoituksena oli valita nimi täkäläisille elokuvateattereille Valamo ja Kimmo. Totesimme, ettei lähes parinsadan ehdotetun äänen joukossa ollut oikeastaan yhtään päätään pitempää ja naulan kantaan osuvaa. Vai mitä sanotte seuraavasta:
Väinämö, Louhela, Unhola, Untamo, Ilmarinen, Vellamo, Kuva, Rientola, Tennis, Taru, Osmo, Juha, Huvimotti, Aula, Kuvala, Palatsi, Tapiola, Tähtelä, Mikkihiiri, Kaiku, Karjala, Mainoskuva, Koitto, Palmu, Tenho, Oiva, Sampo, Vanamo, Vellamo, Kielo, Leino, Kauko, Terho, Säde, Vappu, Vuokko, Loisto, Panu, Lippo, Veto, Tähti, Vakko, Helmi, Valio, Loimu, Leimu, Pohjola, Aira, Mainos, Siro, Kaleva, Tero, Elokamari, Elohovi, Maisteri, Kara, Tiikeri, Tuula, Olivia, Korohoro, Kelo, Täysosuma, Laatokka, Vala, Elo, Sointu, Kuvastin, Uusikuu, Idän tähti, Elokuu, Kulo, Viiri, Huvi, Huvilinna j.n.e. loppumattomiin aina Kaarinaan, Paukkuun ja Nyrkkiin asti. Yleensä olivat kaikki sotilassanaston uudet nimet esityslistalla eikä esim. Korsu olisi hullumpi nimi Fotolle ollutkaan.
Palkintolautakunta oli ensinnä yksimielinen siitä, että Valamo on aivan sopimaton elokuvateatterin nimeksi, ja kun vanhaa muistorikasta Fotoa ei saanut ottaa käytäntöön, on uusi ja yhtä lyhyt suomalainen vastine valittava. Sen pitäisi olla sama1la vetävä ja jollain tavoin menneisyyteen viittaava. Esim. Vanamo olisi ollut lyhyt muunnos Valamo- sanasta, mutta se muistuttaa liiaksi Vasama- teatterien nimeä, joten se voisi aiheuttaa sekaannusta. Tenho ja Unhola olisivat niinikään jollain tavoin kaupunkimme mennyttä romanttista elokuva-aikaa muistuttavia nimiä. Mutta sitten löytyi paperikasasta lyhyt esitys: ESA. Perustelut: Foto on paikkakunnan ensimmäinen elokuvateatteri ikänsä puolesta. Se on myös kautta aikojen ollut esa ohjelmien paremmuuteen nähden. Nimi on suomalainen, lyhyt ja iskevä. Ehdotus sai kaikkien lautakunnan jäsenten yksimielisen hyväksymisen.
Kimmolle oli myös keksittävä nimi, joka jollain tavoin viittaisi tämän teatterin ominaisuuteen. Odotetaanhan siltä joka tapauksessa paikkakunnan parasta, joskaan ei mitään palatsia tai hovia. Karsinnassa jäivät loppukilpailuun nimet Unhola, Huvimaja, Kuva-tupa, Vakko ja Kuva. Näistä ei yksikään kelvannut sellaisenaan, mutta runkona voitiin käyttää Vakko- sanaa. Olihan Vakkosalmi Suomen tunnetuin juhlapuisto, katu, jonka varrella teatteri on, päättyy Vakkolahteen jne. Siis: Vakkolinna, Vakkosali, Vakkopirtti, Vakkotupa tms. Loppukarsinnassa voitti äänestyksessä Vakkosali.
Täten olimme olleet todistamassa tilaisuudessa, jossa Sortavalaan tuli ESA ja VAKKOSALI.
Kahden nimen keksiminen ja hyväksyminen vei paljon aikaa ja tupakkaa. Mitenkähän paljon sitä meneekään kunhan Venäjällä ruvetaan taas nimiä muuttamaan Ryssähän on sotkenut kaikki koulussa oppimamme vanhat historialliset nimet, niin että lehteä täytyy kartta kädessä toimittaa. Ihmeellistä kyllä on Aleksanterin nimestä sentään jotain johdannaisia jäänyt kartalle, mutta yleensä on kaupunkeja onnellistettu uusien jumalien nimillä. Miten lienee erehdyksessä arkienkelin kaupungille jäänyt vanha nimi Arkangel ja pienet Nikojalevin ja Nikolskin kaupungit ovat saaneet pitää entiset nimensä. Peterspurgista, jonka me suomalaiset tunnemme vain Pietarina, on tullut Petrograd-Leningrad. Leninistä muistuttaa vielä Talbomin uusi nimi Leninsk ja toinen samanniminen kylä Siperiassa, Uljanovka, Uljanovsk (Seimbirsk) j.n.e.
Eniten on tietysti suitsutettu Stalinille. Saksalaiset matkaavat parhaillaan Stalingradiin, mikä on entinen Tsaritsyn. Ukrainassa oli Jusovkan kaupungin nimenä Stalino, Siperiassa Stalinsk, ja Stalinab jne. Vorosilovgrad (Lugansk) on jo saksalaisilla ja Vorosilovskista (Stavropol) Kaukaasiassa saadaan pian kirjoittaa muistosanat. Onpa vahanukke Kalinikin saanut nimikkokaupungin Tverin kaupungista, josta maamme vankileireillä on paljon kaunista suomen kieltä puhuvia karjalaisia. Tietysti on Jekaterinburgin surullisen kuuluisa kaupunki myös saanut uuden nimen keisariperheen telottajan mukaan: Sverdlovsk. Hän sai kyllä myöhemmin nikkelimyrkytyksen vai oliko se köysivenähdys, mutta nimi jäi, samaten kuin Sinovjevsk kauniille Jelisavetgragille. Romanttiselle Nizhnij-Novgorodille on tehty ilmeistä vääryyttä kääntämällä tuo suhiseva nimi kolkoksi Gorkiksi. Samarasta on tehty Kyibushev. Aikaisemmista suojelupyhiyksistä muistuttavat nimet Marxstad, Engels, Krapatkin jne. Tutusta Hatshinesta tehtiin ensin Trotskaja, mutta kun Trotski joutui pois pelistä, muuttui nimi jälleen. Samaten Ivashtshenkojesta tuli ensin Trotsk ja sitten Tsapajevsk. Krasnoje Selo muutettiin Krasnyiksi, mutta sitten palattiin taas entiseen nimeen. Krasno-punainen esiintyy muuten varsin useissa nimissä. Niinpä Velikoknjashenka(suuriruhtinaallinen) joutui saksalaisille Proletarskajana (köyhälistöläinen) ja Jekaterinodar (Katariinan lahja) Krasnodarina (punaisena lahjana).
On turhaa jatkaa ja opetella nimiä. Uusissa kartoissa ovat nimet kuitenkin toisenlaisia. Ehkä niitä lausuttaessa ei kielikään mene solmuun. A h v o