Kuhmolainen 19.4.1995
Kulttuurikaupungin elokuvan ystävät ovat omaksi ja teatterinpitäjien iloksi löytäneet entistä useammin tiensä elokuvateatteriin. Nähtiinpä "Kivenpyörittäjän kylässä" katsojia, jotka eivät olleet elokuvissa käyneet sitten"Tuntemattoman sotilaan" (Korpilinnassa kesäkuussa 1956, katsojia elokuvalla oli tuolloin 2112).
Mainonnasta ja tiedottamisesta huolimatta riitti "Kivenpyörittäjille" kyselijöitä vielä pari viikkoa esitysten jälkeenkin. Pyydettiin uusintoja. Samoin on riittänyt kyselijöitä Kieslowskin maineikkaalle värisarjalle ja monelle muullekin elokuvalle.
EIokuvan etuna on katsojien mahdollisuus nähdä taideteos tekijän tarkoittamassa muodossa ja alkuperäisenä, ei tulkintana. Kuhmo on tässä mieIessä samanarvoisessa asemassa maailman kulttuurimetropolien kanssa. Lisäksi suomalaiskatsojaa hemmotellaan (muutamia piirrosfilmejä lukuunottamatta) tekstitetyillä elokuvilla, joiden ääni on alkuperäinen. Näin ei ole Japanissa, Saksassa, USA:ssa eikä Venäjällä, missä elokuvat äänitetään maan valtakielellä.
Eräs haitta pienellä paikkakunnalla ja teatterissa kumminkin on.
Elokuvaesityksen kohtalonkysymys on esityskopioiden lukumäärä. Suurenyleisön suosikeista kopioita tehdään 25 - 30. Kierto on tällöin nopea ja elokuva on esitetty kaikilla elokuvateatteripaikkakunnilla puolen vuoden kuluttua Suomen ensi-illasta.
Valitettava monista taide-elokuvista on kuitenkin liikkeellä vain yhdestä kolmeen kopiota, joiden jonottaminen tuntuu toivottomalta. Esimerkiksi "Varjojen maita" alettiin jonottaa heinäkuussa ja esitykseen elokuva saatiin helmikuun lopussa!
Kieslowskin trilogiasta ei Finnkino uskalla luvata Kuhmolle mitään. Kopioita on pari - kolme.
Sama vaikutus koetaan elokuvan yllättävän suosion kohdalla. "Kivenpyörittäjän kylälle arvioitiin ennakkoon 100.000 katsojaa ja kopioita tehtiin kymmenen. Nyt katsojia on ollut noin 200.000 ja moni kuhmoakin suurempi länsisuomalainen paikkakunta jonottaa elokuvan ensimmäisiä esityksiä. Ovatpa muutamat pienet teatterit siirtäneet elokuvan esitykset suosiolla syksyyn.
Uusintojen järjestäminen Kuhmoon on tänä keväänä mahdotonta. Muiden kotimaisten kopiot makaavatkin sitten varastossa. Niiden lipputulot eivät tuota aina edes mainos- ja rahtikuluja.
Vertailun vuoksi tässä Internetin kautta saatu tieto elokuvasta "Pulp Fiction", joka Suomessa jyrää kolmen kopion voimin. Ison-Britannian vajaata 60 miljoonaa asukasta hemmotellaan lähes kahdellasadalla kopiolla - asukaslukuun verrattuna yli viisinkertaisesti!
Kansalaisopiston elokuvapiirin ja Korpikinon työnjaolla pyritään täyttämään ohjelmistotarjontaan jääviä aukkoja. Toki ilahduttavan monet ovat tämänkin mahdollisuuden huomanneet.
Ja vaikka elokuvateatteri edelleenkin on kaupunkimme kulttuuriprofiilin toiminta- ja menestysstrategioiden ja muiden visioiden painopistealueiden ulkopuolella, se tuo varsinkin talvisin lisää väriä kulttuurikaupungin yksipuoliseksi väitettyyn elämään.
On ollut mielenkiintoista nähdä, mahtuuko puffi painovirheineen paikallislehteen ja muistaako paikallislehti painaa maksullistakaan ilmoitusta. Millä autolla filmi tulee ja tuleeko kukaan lippuluukulle, ja onko lippuja, jos joku tulee. Onko kopio kelattu miten sattuu ja kuinka naarmuinen se tällä kertaa on. Pelaavatko vehkeet ja riittävätkö paikat. Siinäpä jännitystä ja komiikkaa ainakin yhdelle kuhmolaiselle!
Kieslowski ja Kuhmo ovat niin lähellä ja kuitenkin kaukana. Toivon kuitenkin edellä esitetystä selviävän, miksi kaikkien katsojien toiveita on niin vaikea täyttää. Olemme kuitenkin pikkukaupunki.
Jukka Lankinen
Teatterinhoitaja
Korpikino