Kuhmolainen 31.3.1977
Yleisöltä
Elokuvatarjonta ja väkivalta
Ihan ensin sitä tietysti riemastui: elokuvateatteri Kuhmoon! Seuraavassa hetkessä - teatterinomistajan ohjelmapolitiikkaa "yleisölle sitä mitä se haluaa" lukiessa - iski heti epäluulo.
Ja nyt sitten tuo arvelu on osoittautunut oikeaksi: vampyyreja, kalmankouria, pukkeja sängyn laidalla kuhmolaisille tarjotaan. Sadismia, seksismiä, väkivaltaa me kuulemma haluamme.
Ja tietysti teatterinomistaja onkin oikeassa: väkivalta ruokkii väkivaltaa, väkivaltaelokuvien tarjonta lisää väkivaltaelokuvien kysyntää. Ja eikösseole pääasia, että yhteiskunnassa ylipäänsä on kysyntää ja tarjontaa: silloinhan se raha liikkuu ja töitä tarjolla on. -Näin tunnutaan pelottavan usealla taholla ajateltavan. Samaan hengenvetoon saatetaan kuitenkin väsyneesti todeta. "Niinhän se on, väkivaltaisuus maailmassa vain lisääntyy." Samanaikaisesti valitellaan väkivaltaisuuden lisääntymistä ja hyväksytään (valinnanvapauden nimissä) kaikenlainen tarjonta!
Jos väkivallan lisääntyminen nykymaailmassa tajuttaisiin väkevämmin. asioita yritettäisiin myös pontevammin yhdistellä toisiinsa: pyrittäisiin näkemään metsää eikä vain puita. Jouduttaisiin toteamaan mm. seuraavaa. Vuonna 1966 saivat "vapaamieliset" sensuurin vastustajat Suomessa poistetuksi yhden taiteilijan vapautta "kahlitsevan" pykälän, ja niin tästä lähin elokuvissa rikoksia sai esittää miellyttävässä valossa. raakoja tapoja sai kuvata yksityiskohtaisesti ja koston sai osoittaa oikeutetuksi. Tämän jälkeen Suomeen rupesi tulemaan vielä väkivaltaisempia elokuvia kuin aikaisemmin. Valtaosa väkivaltakuvista tulee Yhdysvalloista. Jotkut ohjaajat (mm. amerikkalainen Scorsese) ovat ennustaneet väkivallan elokuvissa yhä lisääntyvän.
Eikä elokuva ole ainoa, jossa väkivalta on tehnyt valtauksiaan; näin on myös lastenlehdissä ja ylipäänsä ns. kioskikirjallisuudessa. -Metsänäkymä ei ole korea: väkivaltaa tulee yhteiskuntaamme jo tulvimalla. Ja sitä tulee nimenomaan lännestä. Nämä ovat tosiasioita ja niistä tulisi lähteä; asian tietoinen kieltäminen tai vähätteleminen esim. kuppikuntalaisista puoluepoliittisista syistä olisi nykyisellään jo irvokasta. -Turha on odottaa esim. lapsilta tasapainoista käyttäytymistä, jos suhteudumme välinpitämättömästi väkivallan leviämiseen yhteiskuntaamme.
Ja mitä me sitten voisimme tehdä, täällä Kuhmossa. Tässäpä muutama ajatus.
1) Miilussa voitaneen sentään noudattaa sitä vähäistä (kielletty alle 18 v.) lakia, joka edes hiukan pystynee suojelemaan nuorta katsojakuntaa. Tähän mennessä kiellettyjä elokuvia on ollut katsomassa jo useampi 13 - 15 vuotias.
2) Kuhmolaisten nuorten - ja miksei vanhempienkin -kulttuurinälkä on ilmeinen. Kunnallista ellokuvatarjontaa laivattaisiin paljon enemmän. Tarjonnan laatuun tulisi kiinnittää erityistä huomiota.
3) Varsinkin päättäjien tasolla väkivallan leviämiseen olisi kiinnitettävä huomiota. Monet Pitäjäsriivalin valtuustoryhmien puheenvuorot paljastivat, että sitä ei nähdä kummempana vaarana yhteiskunnassamme yleensä saati sitten Kuhmossa.
4) Ja Miilulle vielä vihje: sehän voisi ruveta kilpailemaan kunnallisen elokuvatarjonnan kanssa laadusta; kun ihmiset pääsevät hyvän elokuvan makuun, niin ei sitä tiedä millaiset rahamäärät tällainen kilpailu tuottaa...
Raisa Simola