Didrika GER


Didrika GER

Syntynyt: 22.10.2003, Saksa
Rekisterinumero: --
Kutsumanimi: Didrika, Tiitu
Sukupuoli: tamma

Rotu: ratsuponi
Väri: ruunikko, läsi ja sukkia
Asuinpaikka: --
Omistaja: Elina K.
Kasvattaja: GER Stable, Saksa

Mainittavia suorituksia:

Tiitun sydän on puhdasta kultaa, se on totisesti ihmisen paras ystävä. Tiitu yrittää aina parhaansa ja jos joku ei suju tamma yrittää vielä kovemmin. Se rakastaa olla huomion keskipiste ja lasten läsnäolo saa sen innostumaan. Sitä saa harjata vaikka koko päivän, se vain seisoo ja roikkuu narujen välissä käytävällä puoliunessa. Sille ei minkäänlainen hoitotoimenpide ole vaikea ja vaikka tamma on kuljetettu tänne kuusivuotiaana, se on kotiutunut loistavasti!

Ratsastaessa Tiitu on kahdenlainen. Se kantaa lapsia kärsivällisesti viimeiseen asti ja ravailee mahdollisimman mieleistä, hidasta ja tasaista ravia kokoajan. Se on erittäin herkkä suusta ja kyljistä joten pikkulapsetkin saavat sen liikkumaan ja kääntymään loistavasti ja siitähän ne oikein innostuvat. Tiitun lempihommaa on kun kesäisin on pari viikkoa lasten käytössä laitumella ollessaa, kun sillä ratsitaan ilman satulaa pellolla. Se ei vahingossakaan lähtisi pukkilaukka tai mitään muutakaan.
Didrika osaa olla sitten myös kokeneempien mieleen, kun oikea, varsin pomppiva, ravi ilmaantuu ja se tepsuttelee kaula kaarella uraa pitkin. Tiituska osaa kaikenmaailman piruetit sun muut, mutta meillä se ei semmoisia taitoja ole erityisemmin tarvinnut. Se on pehmeä ja mukava ratsastaa. Esteitä tamma menee myös mielellään, vaikkakaan ei siinä ihan priimus olekaan. Se pudottaa helposti, mutta on varsin vauhdikas jos pyydetään. Tiitua ei haittaa vaikka esteelle tultaisiin hiukka vinossa tai ratsastaja ei kerkeä hyppyyn mukaan se hyppää kuitenkin. Maastossa tyttönen on rauhallinen ja mikään maailman ydinpommikaan ei saa sitä sätkyilemään. Se kopottelee menemään rauhassa viimeiseen asti. Välillä se tosin saattaa ottaa puusta mukaan pikkueväitä, jos ratsastaja ei ole tarkkana. Ehkä paras koskaan tapaamani ratsu!

Muuten Tiitu on varsin rauhallinen, niinkuin uskoa saattaa. Sitä pystyy taluttamaan kuka vaan, koska se on lauhkea kuin lammas. Se varoo visusti astumasta kenenkään varpaille. Kilpailupaikalla tamma on ihan yhtä rauhallinen kuin kotonakin, ei minkäännäköistä hötkyilyä. Kuljetuksen kanssa Tiitu on ihan sujut ja vanha kunnon traileri ei pelota oli se mimmoinen hyvänsä. Didrika kunnioittaa sählölankaa todella hyvin ja sille ei tule mieleenkään edes lähestyä sitä hirveää narua. Tiitun huono puoli on, että se ei tule toimeen muiden kanssa ei sitten ollenkaan. Sitä ei voi pistää muiden kanssa samaan tai kumppani on muhennosta. Kisapaikoillakin Tiitu kantaa ylväästi hännässään punaista nauhaa.

Tiitu on minulla suurimmaksi osaksi vain kevyessä harrastuskäytössä hieman heikkojen jalkojensa takia, jotka se loukkasi onnettomuudessa laitumella. Pari varsaa olisi tarkoitus joskus pyöräyttää ja joitakin yksittäisiä kisoja saatetaan sillointällöin kierrellä. Muuten se toimii pienten omana pikku ponina. :)


Pää näyttää kamalalta tässä kuvassa, elkää välittäkö. Keskittykää kokonaisuuteen. ;>


Paintti hiukan muunteli värejä enkä minä osaa piirtää, pahoittelen.

Kilpailut:
PKK Näyttely Allu Express:ssä
PKK Näyttely KT Nivelkuolaimessa