Karjalan Tasavallan kielilainsäädäntö

Hosted by

GeoCities

Tämä annettu lugiettavakse zakonan projektu on ezmäine, kus opitah sellittiä kieliküzümüs tazavallas Ven'an konstitutsien (68. stat't'u) da Karjalan tazavallan konstitutsien (1. stat't'u) mugah.

Toizekse valdivonkielekse Karjalan Tazavallas kehitetäh karjalan kieldü. Se on tämän zakonan projektan tärkü piäazetus. Zakonan projektan ottajes ruadojoukko lähti nengozis piäšeikois: ezmäzekse, karjalazet ollah nimenandai rahvas, toizekse, enimät karjalazet pietäh karjalan kieldü muamankielennü (v. 1989 rahvahan kirjalpanendan mugah karjalan kieldü pietäh muamankielennü 51,5 % karjalazii, ven'an kieldü 48,3 %, suomen kieldü muamankielekse ei sanottu), kolmandekse, karjalazet iče vallittih oma kieli valdivonkielekse (tazavallan I karjalazien kerähmön deklaratsies (Anus, v. 1991) sih näh on sanottu oigieh:

"... kerähmö piättäü, gu Karjalan Tazavallan valdivonkielikse välttämättäh pidäü panna karjalan da ven'an kielet" / Karjalan tazavallan karjalazien kerähmön deklaratsii - Vozroždenije - 1993 - n:o 1. Sen piätöksen mugah, tazavallas v. 1991-96 pluanoin mugah kehitetäh karjalan kieldü, sen livvin da varzinas-karjalan murdehii.

Löüdüü erähie ristikanzoi, kuduat ollah tostu mieldü. Hüö kehitettäs suomen kieli valdivonkielekse. Net ollah enimüölleh Karjalan Kongressan aktivistat, erähät lehtimiehet da suomen kielel kirjuttajat. Kerähmön piätöstü vastah hüö tahtotah luadie karjalazile suomen kieli ühtehizekse kirjukielekse da sanotah, ku karjalan kielel ei ole huomenistu päiviä, a suomekse maltetah paista monet karjalazet.

Se ei ole tozi. Etnosotsiologizien tutkimuksien da v. 1994 pienen kirjalpanendan mugah karjalazii, kuduat hüvin paistah suomekse on 2 %. Net 2 % karjalazii vallittih valdivonkielekse suomen kieli, 10 % karjalazii - karjalan kieli. Suomelazet ei vastattu täh küzümükseh (Ivanov V.N., Kotov A.P. Ladodo I.V. Sostojanie mežnacional'nyh otnošenij v regionah Rossijskoj Federacii (po rezul'tatam sociologičeskih issledovanij / Karelija., - M., 1994. - s. 47.) Hüö ei oteta sidä ni kielil, kiistetäh vai karjalazet.

Tiettäväne, suomen kielel tazavallas ollah tietüt histouriellizet perindöt (se jo oli valdivonkielennü). Täl aigua, gu kaččuo suomen kieldü, se parembi pädis valdivonkielekse: suomen kieldü opastetah školis kolmie kerdua enämbi, migu karjalua, d'engua suomen kielen valdivonkielen statussah panendah pidäs vähembi. Vaigu zakonan projektan ruadojoukko on sidä mieldü, gu suomen kielen otandu valdivonkielekse Karjalan tazavallas, paiči erilazii poliittizii effektoi, pohjassah upottau karjalan kielen.

Gu zakonan mugah karjalan kieli rodiennou valdivonkielennü, se andau juridizet, sotsializet da finanssuperustehet karjalan kielen da kul'tuuran elvüttämizeh da kehittämizeh. Karjalan kieldü ruvetah puaksumbah da enämbäl käüttämäh ühtehiskunnallizel, poliitikku- da kul'tuurualal.

Zakonan projektu ei ole suomen kieldü vastah karjalan kieldü valdivonkielekse kehittäjes.

Suomen da vepsän kielel, suomelazien da vepsäläzien kul'tuuroil valdivo andau abuu erilazien elvüttämizen da kehittämizen programmoin kauti. Sidä paiči vepsän kieldü puolistau Ven'an Federatsien zakon "O pravovom statuse korennyh maločislennyh narodov Rossii", suomen kieldü - Ven'an Federatsien zakon "O nacional'no-kul'turnoj avtonomii". Jälgimäzen prezidentu on alkirjutannuh 17. kezäkuudu 1996. Se on annettu lugiettavakse Rossiiskaja gazeta -lehtes da jo toimiu.

Karjalan kieli zakonan projektas on annettu piämurgehih jaguamattah (niidü karjalan kieles on kolme). Ruadojoukko uskou, gu tulies aijas roihes ühtehine karjalan kirjukieli. Ongi toizen mielen pidäjii, kuduat mustellah professor Dmitrii Bubrihan 1930-luvun lopus luajittuu ruaduo. Heijän mieles Bubrihan ruado ei olluh oigei. Ühtelläh, hüö ollah viäräs. Kui kirjutti professor Georgii Kert, "karjalan kieli kui kirjukieli kuoli enne jalloitundua, enne sidä, ku ehtittih kehittüö kieliformat. Kieli vaihtui ei kieliprotsessoin periä. Se oli poliittine askel, kuduah ei küzüttü karjalan rahvahan mieldü (Kert G.M. Jazyk - pervoosnova kul'tury / Sever. - 1988. - N:7. - s. 83-89.).

Sen periä ei sua sanuo, ku "histourii nimih meidü ei opasta" (Grigorjev A. Jazyk naš. / Severnyj kur'er. - 1996. - 22 maja.), ku "karjalan kielen otandu valdivonkielekse on tühjü ruado (Kirillov S. Nužen li edinyj karel'skij jazyk / Karelija. - 1996. - 16 maja.).

Histourii meile ozuttau, ku, ezimerkikse, angliiskoin kirjukielen kehittämizeh (sie oli n'elli murrehtu) pidi 75 vuottu, suomen kirjukieleh - vie enämbi. Mi aigua pidäü karjalan kielel, niken tarkah ei voi sanuo. Ga üksikai sih menöü ei üksi vuozikümmen (hüväh lükküh, tiettäväine). Vaigu ei sua sanuo, ku se on tühjü ruado da ei pie luadie karjalan kirjakieldü.

Tiettäväine, ruadojoukko hüvin ellendäü, ku karjalan kieli täl voimal ei voi olla valdivonkielennü. Moine tila on monis Ven'an tazavallois, kudamis valdivonkielekse otetul nimenandajan rahvahan kielel on parembat kirjuperindöt, migu karjalan kielel.

Sen periä ei kerras oteta kielizakonua käüttöh. On, kačo, väliaigu, konzu erähät tämän zakonan stat'at otetah käüttöh sen mugah, ku karjalan kieli rubieu kehittümäh kirjukielekse.

Karjalan da vepsän kielien kehittämizeh da niilöil kielil terminöin luajindah näh kerätäh tazavallan termin- da oigiehkirjutandukomissii, kuduah mennäh kielentundijat, kirjuttajat da lehtimiehet.

Komissien piätavoiteh on luadie ühtehizii oigiehkirjutandusiändölöi da terminoi (niilöin luvus paikoinnimiigi), kaččuo, oigiehgo niidü käütetäh radios, TV:s, lehtilöis, kniigoin painamizes, valdivon dokumentois i muga ielleh.

Kehitettü zakonan projektu rubieu "juuroittumah" nengozien spetsial'noiloin programmoin valmistandas da luajindas, kuduat annetah vähitellen vallan käüttiä karjalan kieldü valdivonkielennü. Se on monien tazavalloin tie, kuduat otettih käüttöh kielizakonat. Sendäh, gu otetanneh hüväkse tämä kielizakonan projektu da sen hüväksiü hallitus, toine ruavon askel roihes moizen programman luajindu Karjalah näh. Sit roihes jo tiettü tavoiteh da tiettü sen hindu.

Ruadojoukkoh kuulutah: Klementjev Jevgenii Ivanovič, histourien kandiduattu, Tiedokeskuksen Kielen, lit'eratuuran da histourien instituutan vahnembi tiedoruadai; Zaikov Petr Mefodjevič, filologien kandiduattu, Tiedokeskuksen Kielen, lit'eratuuran da histourien instituutan vahnembi tiedoruadai; Zaitseva Nina Grigorjevna, filologien kandiduatta, Tiedokeskuksen Kielen, lit'eratuuran da histourien instituutan vahnembi tiedoruadai; Kert Georgii Martinovič, filologien douhturi, Tiedokeskuksen Kielen, lit'eratuuran da histourien vahnembi tiedoruadai; Mamontova Nina Nikolajevna, filologien kandiduattu, Tiedokeskuksen Kielen, lit'eratuuran da histourien tiedopuolen sekretari; Markianova L'udmila F'odorovna, filologien kandiduattu, karjalan pedagouguüliopiston muamankielien ozaston johtai, da nämien sanoin kirjuttai.

Ruadojoukko uskou, gu tazavallan eläjät lugietah kielizakonan projektan da tullah paginale sih näh. Ruadojoukko ottau vastah kai kohendukset da kehitükset, kuduat pidäü tüöndiä adresile: 185020, Petroskoi, Kondopošskoi uuličču, 15/5 Karjalan Tazavallan Rahvahallizen poliitikan komitiettu.

Viktor Birin,

Rahvahallizen poliitikan komitietan johtajan sijahine