©Aza

"Peissi"
r. shetlanninponi
synt. 10.2.-02
sp. ori
Väri:
kasv. & ex-om. Silverlake
koulutus: HeB/60 cm
Hoitaja: Miia

i. Not A Spacecase
e. Briso Mancini

Peissi on pieni ja pippurinen ponipakkaus, jonka näkee todella usein juoksemassa ja pukittelemassa tarhassaan. Aamulla tarhaan viedessä saa kyllä pitää narun tiukalla, sillä voimaa orilla on, vaikka kokoa ei niinkään. Peissi on myös todella itsepäinen tapaus kuten shetlanninponit yleensä.

Hoitaessa Peissi on kipakka ja arvaamaton, käytävälläkin koittaa aina napsaista hoitajaa hihasta. Kavioita ottaessa saa kokoajan olla varuillaan, sillä Peissillä on jokin ihmeellinen asia kavioiden puhdistusta vastaan. Etukavioita ottaessa vaarana on saada ponin hampaat takamukseensa, ja takakavioita nostaessa poni saattaakin yhtäkkiä potkaista sivulle. Oman terveytensä vuoksi kannattaa siis aina seistä mahdollisimman lähellä ponin takajalkoja, jotta mahdollinen potku osuu alemmas jalkaan, eikä esim. polveen.

Kouluttaessa Peissi tahtoo tehdä kaiken aina toisin, kuin mitä käsketään ja uhittelee mahdollisimman paljon saadakseen tahtonsa läpi.

14.6 '02
Saapastelin tallille syvällä omissa kuvitelmissani, kunnes havahduin ruskeiden silmien tuijotukseen. Peissi tihrusti minua tarhansa aidanpienojen välistä. Miten lutuinen se olikaan! Juttelin ja rapsuttelin sitä hetken, ja sitten kiiruhdin talliin. Karsina löytyi helposti, samoin kottarit ja talikko, siistiä kun oli.
Siivosin orin boksin, vaihdoin aluset ja pesin kupit huolellisesti. Nappasin riimun ja narun, ja lähdin pahaa-aavistamattomana hakemaan pojua tarhasta. Riimu päähän ja menoksi. Kirjaimellisesti. Minä jäin seisomaan portille kun Peissi pinkaisi eteenpäin. Kantapäät maassa luisua eteenpäin Peissin perässä - oli talutustyylini tällä kertaa. No, sainpa orin sitten aisoihin ja talliin pääsimme kunniallisesti kävellen.
Sidoin orin kiinni ja aloitin harjauksen. Peissi olikin hyvin pölyisessä kunnossa, ja tomu nousi ympärillämme kun kuumeisesti oria puunasin kuntoon. Lopputuloksena karva kiilsi, minä taas näytin mutapainikuopan ylituomarilta. Sitten kavioihin. Aijai jos olisin tiennyt mihin nokkani pistin, sillä en saanut edes jalkaa ylös kun hampaat jo olivat takalistossani. Hammasta kiristellen tartuin toimeen ja lukuisten yritysten jälkeen sainkin etukaviot putsattua. Takakaviot. Peissi vilkuili minua harjansa alta ilkikurisesti. Ponissa oli uskomattoman paljon sisua, viisitoista minuuttia meni ennen kuin molemmat takakaviot oli puhdistettu.
Sitten hain Peissille juoksutusvarusteet, sillä tämän päivän oli päättänyt "vain tutustua" poniin, ja sen tunsinkin luissani ja nahassani :] Talutin energisen orin vapaalla kentälle, ja kehtoin sitä ympyrällä käyntiä. Peissi kulkikin varsin hienosti, ja molempiin suuntiin noin 15 minuuttia sen ravailtua ja laukattua, sekä mentyä käyntiä veinkin sen sisään.
Pikaharjaus, viimeismmät pölyt pois ja vain Peissin vielä tarhaan (uudestaan liattavaksi). Ennen lähtöäni pesin vielä orin pikkuisen satulan, ja siivosin harjalaatikon. Kaikki näytti siistiltä, joten lähdinpä kotiin...
- Ovela-Peissi & Miia -