Seuraavan aamuna koko perhe kokoontui aamiaiselle. ”Tänään keittiö laitetaan kuntoon”, isä ilmoitti. ”Sitä tää kovasti kaipaakin!” Corall puuskahti. ”Isi, mitkä värit sä laitat? Mä haluun pinkin...” ”No et ainakaan sitä!” Corall kapinoi. ”Mä en aio asuu pinkissä talossa!!!”

Corall meni tarkastamaan että näytti järkelvältä. ”Ei uusia finnejä... Ei paiseita. Hiukset nätisti. PERFECT”

Annie menee heti Corallin perässä bussiin. Bussi on melkein täynnä... Onneksi heille on vielä yksi paripaikka vapaana. Heihin suodaan outoja katseita!

Isä päättää ensin hieman jumpata ennen kuin työmiehet tulevat ja vaihtavat tapetit ja keittiökaapit. ”1! 2! 3! 4! 5! 6! AIH!!!! Selkä meni....”

Rooster meni sänkyyn kun työmiehet tulivat. Samalla hän mietti miten tytöillä maihtoi mennä koulussa. ”Olisiko Corallilla ystäviä jo nyt? Miten Annie käyttäytyy tunnilla?” Kaikkia tälläisiä kysymyksiä pyöri hänen päässään. Lopulta hän päätyi miettimään, millaiset tapetit hän vaihtaisi/vaihdattaisi makuuhuoneeseensa.

Corall tuli kotiin, hän on ihmeissään kun keittiö on uuden veroinen, eikä isää näy mailla halmeilla. Hän sai aivan törkeästi läksyjä ja olisi tarvinnut isän apua. Tehtävät ovat aivan toistatasoa kuin edellisessä koulussa. Ja kaverit kans! Corallia oli kokopäivän vältelty kuin ruttoa, eikä kukaan ollut puhunut hänelle sanaakaan, opettajien lisäksi!

Annie tulee koulusta noin puolen tunnin kuluttua. ”Toivottavasti Corall ei kiusaa mua” Annie miettii. Hän huomaa jonkun muunkin jäävän sillä pysäkillä...

”Moi”, tyttö sanoo. ”Mä oon Tarja. Asun tos naapuris!” tyttö hymyilee leveästi. ”Moi... Mä oon Annie” ”Ai sä oot se uus. Niin oon mäki! Voiks mä sanoo sua vaan Ann’iks? Se olis niin über siistii!” Tarja hehkuttaa. ”Okei sitte. Mikskä mä kutsun sua?” Anni kysyy hiljaa. ”No sano vaikka Taraks”. ”Haluutsä nähän mun uuden nuken?” Annie kysyy. ”Näytä vaan”

Samaan aikaan sisällä Corall yritti soittaa vanhalle parhaalle kaverilleen Whitneylle, mutta hän oli laittanut puhelimensa kiinni. Corall tunsi itsensä epätoivoiseksi! Vielä toinen samanlainen päivä ja hän olisi aivan maassa...

Illalla kun Annie ja Tarja olivat leikkinsä leikkineet ja Tarjan oli lähdettävä kotiin, he sanoivat näkemiin ja sopivat näkevänsä huomenna koulussa. Corall katseli tyytyväisenä sivusta. Olihan hyvä että edes pikkusisko oli löynyt itselleen kaverin!