 |
|
 |
| Los Sin Nombre / The Nameless / Nimetön Espanja 1999 Ohjaus: Jaume Balagueró Pääosissa: Emma Vilarasau, Karra Elejalde, Tristán Ulloa, Pep Tosar, Jordi Dauder Perustuu Ramsay Campbellin romaaniin Kesto: 102 min |
Claudia kokee elämänsä shokin, kun hänen nuori tyttärensä löydetään tunnistamattomaksi nyljettynä ja silvottuna läheisestä viemärikuilusta. Jälkikasvun äkillinen menettäminen on nuorelle äidille kova pala, mutta miltei yhtä rankka sätky seuraa, kun viiden vuoden kuluttua puhelin yllättäen soi ja tytön vapiseva ääni pyytää äitiään hakemaan itsensä piilopaikasta. Claudia ryntää hylättyyn rantahuvilaan, mutta tyttö on jo poissa. Mutta joku on silti paikalla. Siitä todisteeksi paikallisen huuhaa-lehden toimittajan pöydälle ilmestyy videonauha, joka pitää sisällään paitsi kiusallisen aidolta näyttävää väkivaltaa myös kuvia Claudiasta harhailemassa tyttönsä jäljillä. Kun kuvioon sekaantuu vielä tytön kuolintapausta tutkinut ex-poliisi ja mielisairaalaan suljettu äärimmäistä pahuutta palvovan kultin johtaja, alkavat epätoivoisen ja -todellisen ajojahdin ainekset olla kasassa. Trillerin langat risteilevät vain sen verran vikkelästi, ettei aina voi olla varma, kuka on takaa-ajaja ja kuka metsästettävä... Onko haudan takaa viestejä lähettelevä tyttö kidnapattu, noussut kuolleista vai vain Claudian ylikuumentuneen mielikuvituksen tuotetta? Vai onko kaiken takana jotain paljon paljon hirvittävämpää? Ratkaisua on turha odotella ennen leffan aivan viimeisiä minuutteja. Mm. Melies d'Or -palkinnon parhaana eurooppalaisena fantasiaelokuvana napannut Los sin Nombre on juuri sitä materiaalia, josta painajaiset on tehty. Sen houreiseen maailmaan on ammuttu täyteen viittauksia lähes kaikkiin kuviteltavissa oleviin pahuuden fyysisiin ilmentymiin: on natseja, kidutusta, snuff-videoita, pedofiliaa, satanismia, rituaalimurhia, mielisairautta, kannibalismia... Mutta pimeässä vaaniva pahuus on jotain vielä paljon häijympää kuin osiensa summa. Ja ennen kuin katsoja on kuljeteltu pimeyden ytimeen, on luvassa shokkeja ja yllätyskäänteitä enemmän kuin yhteen elokuvaan luulisi mahtuvan. Los sin Nombre on aivan erityislaatuisen brutaalin elokuvan maineessa, mutta sen kauhistuttavuus ei piile lainkaan lekan tehokkuudella silmille iskevissä gore-näyissä vaan se on syvällä elokuvan kalmalta löyhkäävässä maailmankuvassa. Balaguerón maailma on groteski ja vääristynyt irvikuva ihmisyhteisöstä, jossa jopa kiintymys voi muuttua sekunnissa piinaksi ja väkivallaksi. Ja pahinta kaikessa on, että rimpuilu julmuutta vastaan ajaa aina vain syvemmälle pahuuden valtakuntaan. Ja Los sin Nombre on muuten myös viimeinen elokuva, joka sai Suomessa K-18 -tyrmäyksen aikuissensuurin ollessa vielä voimassa. |