La Haine -elokuvallaan sekä yleisön että palkintoraadit hurmannut Kassovitz jatkaa valitsemallaan tiellä... vieden tällä kertaa kuitenkin turhautumisen, henkisen rappion ja raivopäisen väkivallan asteelle, jonka ylittäminen ei enää liene mahdollista.

Herra Wagner on 70-vuotias tappamisen ammattilainen, joka 40 vuoden kunniakkaan uran jälkeen haluaa siirtää ammattitaitonsa eteenpäin. 25-vuotias Max saakin elämälleen uuden tarkoituksen alkaessaan opiskella tappamisen jaloa taitoa. Opettajan ja kisällin osat alkavat vähitellen vaihtua ja hirviömäiset murhat seuraavat toisiaan.Todella epämukavaksi kuvio alkaa muotoutua, kun  mukaan hyppää vielä joukon kylmäverisimmäksi jäseneksi paljastuva 15-vuotias Mehdi...

Elokuva ajautuu hetki hetkeltä syvemmälle kohti henkisen kadotuksen ydintä. Myös kuvasto alkaa kiehua yli äyräidensä. Maxin nähdään jäävän murhasuorituksen jälkeen veriryöpyn alle ja Wagnerin takinhelman alta voi nähdä pilkahtavan tutun vihtahännän. Verityön uhrin koristessa kuolontuskissaan Max tuijottaa pirteän älyvapaata tietovisailua, Nike-mainoksen "Just Do It" -slogan saa uusia merkityksiä ja värikkäässä tilannekomediapätkässä kolme iloista veikkoa raiskaa ja tappaa tyttökaverinsa.

Assassin(s) on elokuva, jolla ei ole elokuvahistoriassa juurikaan vastineita. Sen julma meno voi tuoda mieleen Henry - Portrait of the Serial Killerin tai kuivan raakalaismainen huumori Man Bites Dogin, mutta se on mielikuvituksellisessa julmuudessaan ja hulluudessaan silti aivan omaa luokkaansa. Se vaatii katsojaltaa poikkeuksellisen kylmiä hermoja ja palkitsee tämän lopulta pahalla ololla, joka ei lähde edes pesemällä. Kokemus ei ole siis puhdistava tai kasvattava... mutta kysehän onkin tappamisesta...

Assassin(s) /
Palkkatappaja(t)
Ranska, 1997

Ohjaus: Mathieu Kassovitz

Pääosissa: Michel Serrault, Mathieu Kassovitz, Mehdi Benoufa, Robert Gendreu

Kesto: 133 min