Kirjoittaja: Civil Angel E-mail: civilangel@hotmail.com Luokitus: K-15, paikoitellen ehkä K-18 Yhteenveto: Buffy vanhempineen on lähdössä lomaristeilylle. Buffy ei ole varsinaisesti Vampyyrintappaja, mutta hänellä on kontaktinsa sellaiseen maailmaan. Hän seurustelee Angelin kanssa, joka on entinen vampyyri, jolla on sielu. Angel voi elää myös valossa ja koko sielun menettämisen mahdollisuutta ei ole olemassakaan. Vanhemmat eivät hyväksy seurustelua Angelin kanssa, koska he näkevät tämän henkilönä josta koituu vain harmia heidän tyttärelleen. Tätä ei korviaan myöten rakastunut nuori nainen ota tietenkään kuuleviin korviinsa, joten kaiken on tapahduttava salassa... Tekijän huomautus: Tarinan tapahtumat eivät sijoitu mihinkään tiettyyn paikkaan Amerikassa. Tarinassa esiintyvät pikkuasiat (esim. risteilyllä matkustajista otettavat kuvat) eivät välttämättä ole käytössä USA:ssa, mutta tästä ei tekijällä ole varmuutta. Kutsuttakoon sitä luovien vapauksien ottamiseksi. Vastuunvapautus: En omista sarjaa enkä sen henkilöitä. Otan heidät vain väliaikaiseen lainaan antaakseni heille edes hiukan kaipaamaansa onnea..!! Palaute: Pretty please...?!! Erittäin tervetullutta!!! :) Tämä oli aikoinaan ensimmäinen kirjoittamani Buffyfic, joten kaikenlainen palaute on toivottua!! Oli kuulas maaliskuun päivä. Satama oli jo täynnä ihmisiä, jotka jonottivat satamalaiturin kupeessa odottavaan loistoristeilijään. Buffy astui ulos autosta vanhempiensa kanssa ja he etsiytyivät laivaan kiemurtelevan jonon perään. Buffy tunsi vatsassaan kiemurtelevan, kun hän katseellaan haki erästä pitkää hahmoa väkijoukosta...he olivat odottaneet tätä matkaa jo niin kauan. Tapaaminen oli hyvin hankalaa arkiolosuhteissa, mutta tällä matkalla heillä olisi tilaisuus viettää aikaa yllin kyllin toistensa kanssa..! Viimein hän huomasi pitkän, tumman miehen katselevan häntä väkijoukon yli. Heidän katseidensa kohdatessa hänen sisäänsä levisi kihelmöivä odotuksen tunne. Angel katseli häntä ja muodosti huulillaan sanan “pian”. Buffy nyökkäsi mahdollisimman huomaamattomasti, jotteivät hänen vanhempansa olisi huomanneet mitään. He eivät pitäneet siitä, että heidän ainoa tyttärensä vietti aikaansa kyseisen herran kanssa. Heistä Angelissa oli jotain pahaenteistä ja he aavistelivat tämän miehen saattavan heidän lapsensa vain hankaluuksiin. Vaan tämä ei tietenkään estänyt Buffya tapaamasta rakastettuaan. Kaiken piti tapahtua aina mahdollisimman salassa, jotteivät vanhemmat olisi saaneet vihiä tyttärensä seurustelusta nenänsä alla. Usein Buffy käytti ystäviään alibina vieraillessaan Angelin luona. Hänen paras ystävänsä Willow olikin innolla juonessa mukana ja teki kaikkensa avustaakseen rakastavaisten tapaamisissa. Tälläkin matkalla alibina oli samalle laivalle tuleva ystävä. Tällä kertaa kaukainen nettituttava. Buffy oli kertonut vanhemmilleen olleensa jo kauan sähköpostikirjeenvaihdossa erään mukavan chicagolaistytön kanssa ja tapaavansa tämän ensi kerran kyseisellä risteilyllä. Vanhemmat olivat iloissaan uutisista ja lupasivat, että tytöt saisivat varmasti pitää hauskaa keskenään laivalla. Tietenkin he halusivat myös tavata hänet, mutta se ongelma Buffyn piti vain ratkaista myöhemmin. Nyt hän ei jaksanut ajatella mitään muuta, kuin poikaystävänsä tapaamista... Näihin mietteisiin uponneena hän yllättäen havahtui, kun hänen isänsä tuuppasi tytärtään leikkimielisesti selkään jonon liikkuessa. – Havahduhan jo mietteistäsi kultapieni, tai muuten jäämme tien tukkeeksi! Hajamielisesti hymähtäen Buffy liikahti eteenpäin muutaman askelen jonon mukana ja kurkotti katsettaan suuntaan, jossa oli Angelin viimeksi nähnyt. Hän ei ollut siinä enää. Huoahtaen Buffy asetti laukkunsa lähtötarkastuksen läpivalaisuhihnalle ja kulki metallinpaljastimien lävitse. Kunhan päästäisiin laivaan, hän sanoisi menevänsä etsimään ystäväänsä, ja että heillä olisi sovittu tapaaminen kannella. Hän ei sanoin voinut kuvailla ikäväänsä Angeliin...saada olla taas tämän vahvojen käsivarsien syleilyssä...katsella tämän harmaiden silmien pilkettä ja ilkikurista hymyä...Tyttö ei ollut saanut viettää kunnolla aikaa poikaystävänsä kanssa kokonaiseen kuukauteen...koulussa oli juuri ollut tenttikausi ja vanhemmat olivat pitäneet visusti huolen siitä, ettei hän vieraillut “ystäviensä” luona liiaksi. Myös Angel tunsi ilon läikähtävän sisällään nähdessään taas tyttöystävänsä tämän kavutessa vanhempineen laivan portista sisään. Angel oli jo ottanut itselleen paikan kannelta ja katseli tyttöä. Buffy huomasi hänet ja lämmin hymy levisi tämän kasvoille. Vaivihkaa hän osoitti puseroaan, jossa luki “Beauty of flowers” ja osoitti B-kirjainta. Tämän jälkeen hän näytti sormillaan ensin 1 ja sitten 3. Siis he olisivat hytissä B 13. Angel nyökkäsi ymmärtämisen merkiksi. Sitten hän osoitti rannekelloaan ja näytti kahta sormeaan, jonka jälkeen viittoili ylimmälle kannelle päin. Buffy myös nyökkäsi ja kääntyi jatkaakseen matkaansa vanhempiensa perässä. Mies lähetti hänelle lentosuukon ja jäi hymyillen katselemaan tämän perään. Pian he tapaisivat! Summersien perhe astui sisään hyttiinsä ja rouva Summers huokaisi välittömästi ihastuksesta mittaillessaan kaunista hyttiä katseellaan. – Kerrassaan ihastuttavaa! Tästä tulee loistomatka, tunnen sen luissani! Vai mitä kultaseni? Herra Summers halasi vaimoaan ja suukotti tätä otsalle. – Niin on! Ja koko laivassa lienee myös juuri tarpeeksi kauppoja teille kahdelle! hän lisäsi nauraen. Buffy katseli vanhempiensa yllättävää kuhertelua ja ajatteli matkan tekevän näillekin hyvää. Kumpikin paiski kaiken aikaa niin paljon töitä, ettei aviopuolisolle tuntunut jäävän koskaan tarpeeksi aikaa. Huomatessaan tilaisuutensa tulleen hän nappasi käsilaukkunsa ja huikkasi – Näyttää siltä että minä liukenen tässä vaiheessa. Tapaan Carolan kannella ihan kohta, hän varmaan jo odottaa minua. Buffyn äiti katsahti punehtuen tietoisen näköistä tytärtään – Mene vain kultapieni, ja kerro Carolalle että hän on tervetullut päivälliselle kanssamme tänään. Buffy vastasi empien – Niin, mutta sovin että söisin hänen vanhempiensa kanssa tänään. Mutta jospa seuraavalla kerralla... Tytön onneksi hänen äitinsä ei kiinnittänyt sanoihin juurikaan huomiota, vaan äännähti hyväksyvästi käännähtäessään ikkunalle päin. Buffy kääntyi kannoillaan ja suuntasi kulkunsa ulos hytistä ja kannelle. Kello oli miltei kaksi ja enää muutama minuutti ja hän olisi taas kasvokkain Angelin kanssa. Ajatus nosti hänet sellaisiin ilon sfääreihin, että hän miltei lensi portaat ylös kannelle ja pyöri hetken paikallaan hakien miestä katseellaan. Hetken kuluttua hän näki silmäkulmastaan tutun hahmon nojailemassa reelinkiin. Mies levitti käsivartensa tytön nähdessään ja otti lennosta kopin tämän juostessa hänen käsivarsilleen. Buffy huokasi onnesta Angelin kiertäessä kätensä lujasti hänen ympärilleen. Mies tempaisi tyttöystävänsä tiukkaan syleilyyn ja kieputti tätä ympäri ja ympäri. He nauroivat jälleennäkemisen riemusta ja suutelivat toisiaan kuin eivät olisi nähneet vuoteen. Heidän vihdoin erkaantuessaan hieman Angel otti Buffyn kasvot käsiensä väliin ja katsoi tätä rakastavasti. – Miten voikaan tuntua siltä, kuin viime tapaamisestamme olisi vähintäänkin vuosi! Olin vähällä juosta luoksesi jo satamassa ja vain tempaista sinut syliini muista välittämättä. Mies silitti sormellaan hellästi tytön poskea ja nauroi tämän vastatessa. – Teepä se, niin pääsemme kerralla eroon tästä salailusta. Ikuisessa kotiarestissapa ei sitten juuri asioita pääse salailemaan! Angel naurahti kuivasti – Ha haa, olipa hauska juttu. Nauran kuollakseni. Tähän Buffy vastasi yrittäen näyttää vakavalta – Ho hoo, oletpa hauskalla tuulella. Kuolematon nauraa kuollakseen. Hän käänsi päätään vinoon ja tarkasteli miestä pilke silmäkulmassaan. Heidän välistään huumoria ei kukaan muu olisi voinut ymmärtää. Kuolemattomuus oli tosiasiassa miehelle niin suunnaton taakka, että sen kestääkseen oli joskus pakko tehdä pilaa koko jutusta. – Eihän teille kuolevaisille nyt kaikkea huvia voi jättää. Tämän sanottuaan mies painoi päänsä tytön otsalle ja hyväili huulillaan tämän kasvonpiirteitä, kunnes painoi suunsa tämän suuta vasten ja alkoi suudella tätä hellästi. Buffy kiersi kätensä miehen niskaan ja painoi sormensa tämän hiuksiin. Angelin kädet kiertyivät tiukemmin hänen ympärilleen ja nostivat tämän puoleksi ilmaan. Buffy kiersi jalkansa miehen vyötärölle ja lukitsi nilkkansa tämän selkäpuolelle, jottei putoaisi. Angel istahti penkille seinän viereen tyttö yhä kiinni ylävartalossaan. Suudelmien muuttuessa kiihkeämmiksi heidän otteensa toisistaan vain tiukentuivat. Angel hyväili tytön selkää ja hiuksia suudellessaan tätä kaikessa kaipuussaan. Viimein Buffy vain nojasi päänsä miehen rintaan. Angel päästi syvän huokauksen ja laski poskensa tytön vaaleita hiuksia vasten. * * * Muutaman minuutin kuluttua he kuulivat askelia kannelle vievien portaiden suunnasta ja painautuivat matalaksi seinän varjoihin. Angel painoi tytön tiiviisti itseään vasten ja kumartui tämän ylle. Buffy hengitti miehen paitaa vasten ja kuunteli tämän tasaisia, rauhoittavia sydämenlyöntejä. Kannella kävelevät ihmiset eivät heistä sen kummemmin välittäneet ja lähtivät pois melkein yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin. Tyttö katseli hajamielisenä kauempana olevaa kelloa, joka näytti miltei puolta kolmea. Buffy nosti vastahakoisesti päänsä miehen auringonlämpimältä paidalta. – Minun on varmaan kohta mentävä...vanhemmat alkavat vielä etsiä minua. Angel piteli tätä vielä hetken itseään vasten ja hellitti sitten otteensa. – Tapaan sinut sitten päivällisellä, niin kuin aikaisemmin puhuimme. Tulenko hakemaan sinua hytiltäsi? – Ei, saattaisivat vielä nähdä sinut. Varmaan turvallisempaa, että minä tulen sinun hytillesi. Sanoin jo illastavani “ystäväni Carolan” kanssa. Mies katsahti kelloaan miettivän näköisenä. – Ei mutta, kohtahan minulla ei ole enää aikaa päättää minkä leningin valitsen illalliselle! Ja kuinka kerkiän kähertää kutrini ja...Buffy töytäisi miestä hartiaan. – Hahaa! Tosi hauskaa! Ehkä minulla joskus vähän kestää valmistautua, mutta... – Vai vähän! Kerrankin sain odotella sinua tunnin, kun et osannut päättää kahden eri sävyisen sinisen välillä! Tähän Buffy vastasi yllättäen vakavana. – Mutta haluan olla kauneimmillani sinua varten. Mies silitti hellästi tämän hiuksia. – Sinähän olet. Aina. Nauraen Angel nosti tytön syliinsä ja nousi seisomaan. – Tavataan hytilläni varttia vaille 6. A-kannella, hytti 17. Painettuaan suukon tämän nenänpäähän hän lähetti tytön matkoihinsa. Buffy kääntyi vielä vilkuttamaan ennen kuin katosi portaikkoon. Perheensä hyttiin saapuessaan totesi Buffy sen olevan tyhjä. Vanhemmat olivat tietysti jossain shoppailemassa. Hän asetti laukkunsa sängylleen ja alkoi purkaa tavaroitaan. Risteily kestäisi 3 päivää ja hän toivoi pystyvänsä viettämään siitä suurimman osan poikaystävänsä kanssa. Hän nosti toalettilaukkunsa kassista ja vei sen pieneen kylpyhuoneeseen. Yöpukunsa hän laskosti tyynyn alle. Ensimmäinen yö oli varmaan viisainta nukkua vanhempien hytissä, mutta toisena hän aikoisi kyllä olla Angelin hytissä. Oli varmaan ikuisuus kun heillä viimeksi oli tilaisuus...! Hän työnsi ajatuksen toistaiseksi mielestään ja keskittyi laatimaan suunnitelmaa. Hänellä olisi niin hauskaa Carolan kanssa, että tämä pyytäisi häntä yökylään hyttiinsä toiseksi yöksi...hyvä! Se menisi varmasti läpi. Muut tilanteet täytyi vain improvisoida. Ja siihen hän oli luoja nähköön viimeisen kolmen vuoden aikana enemmän kuin tottunut. FBI-agenttikaan ei ollut niin hyvä keksimään tekosyitä ja alibeja yhtä nopeasti ja tehokkaasti kuin hän! Hän kävi selälleen sängylleen ja vaipui suloisiin unelmiin tulevasta lomasta laivalla. Noin tunnin kuluttua ovi kävi ja herra ja rouva Summers astuivat sisään hyttiin ostoskassien kera. Buffy heräsi ja alkoi äitinsä kanssa tutkia tämän saaliskassin sisältöjä. Buffy päätti itsekin mennä vilkaisemaan kauppoja ennen päivällistä. Hän vaihtoi ylleen kevyen villatakin ja suuntasi kohti kauppojen reunustamaa kävelykatua laivan keskiosassa. Putiikkeja oli kuin kaloja meressä. Oli matkamuistokauppoja, kahviloita, vaatekauppoja, kosmetiikkaliikkeitä, kenkäkauppoja, ravintoloita ja baareja. Pienestä koruliikkeestä hän osti ihastuttavan pienen kaulakorun, jossa oli uskomattoman ihanan värinen sininen kivisydän. Sopisi hyvin päivälliselle tarkoitetun asun kanssa. Alkaessaan valmistautua päivällistä varten Buffy istahti hytissä olevan pöydän ääreen ja alkoi laittaa hiuksiaan. Rouva Summers kurkisti tyttärensä takaa. – Oi, kuinka kaunis koru sinulla on! Löysitkö sen kauppakadulta? Hänen tyttärensä nyökkäsi myöntävästi ja alkoi levittää helmiäiskorallin väristä punaa huuliinsa. Hänen isänsä asteli peilin eteen sitoessaan solmiotaan. – Olettepas te niin hienona tänään, että! Miltei voisi luulla teidän kaunistautuvan joitain treffejä varten! Rouva Summers katsahti leikillisen paheksuvasti miestään ja jatkoi luomivärinsä levitystä. – Vaan sinusta tyttöseni sitä voisi melkein luullakin. Mahtaisiko sillä Carolalla olla joku mukavannäköinen velikin mukana..?! – Äiti! Buffy huudahti muka kiukkuisena. – Saa kai sitä tyttö kaunistautua ihan itseään varten! – Totta kai kultaseni, totta kai. Isä hymähteli tietäväisen näköisenä vaimolleen tämän luodessa samansävyisiä silmäyksiä hänen suuntaansa. – Me lähdemme nyt, pöytävarauksemme on tasan kuudelta. Missä tapaat sen ystävättäresi? Buffy koetti kuulostaa välinpitämättömältä. – Oi, tapaan hänet kohta tuolla aulassa. En vielä tiedä missä he syövät, joten emme varmaankaan näe ennen kuin illalla. Haittaako jos menemme vielä jonnekin istumaan ja ehkä diskoonkin? Äiti naurahti. – Pitäkää toki hauska ilta. Pitäähän nyt nuorten saada välillä hullutellakin! Vanhemmat kääntyivät lähteäkseen. Buffy kuuli vielä oven läpi heidän mutisevan tietäväisen oloisina – Taitaa olla joku lomaromanssi tytöllä meneillään..! Buffy naurahti huvittuneena, eivätpä raukat tienneetkään kuinka oikeassa olivat! Varttia vaille kuusi hytin oveen koputettiin. Angel meni avaamaan ja miltei haukkoi henkeään oven takana seisovan ilmestyksen nähdessään. Musta iltapuku myötäili vartalon kaarteita ja valui silkkisenä putouksena aina sinisenhohtoisiin kengänkärkiin saakka. Paljaiden olkapäiden peittona oli silkkihuivi. Kaulalla kimalteli pieni sininen sydän ja otsalle valuneet suortuvat kehystivät säteileviä kasvoja. Tyttö katseli poikaystäväänsä, joka näytti häikäisevän komealta tummassa smokissaan ja vitivalkoisessa kauluspaidassaan. Buffy rikkoi hiljaisuuden naurahtaen. – Tämä ei ole pizzalähetys jos sitä odotit. Angel puhkesi remakkaan nauruun ja kahmaisi upean ilmestyksen syliinsä. – No olisi kyllä historian suurimmat tipit tällainen lähetti saanut! Buffy yhtyi nauruun ja painoi suukon miehen suulle. – Eiköhän lähdetä, mies sanoi tarjoten tälle käsivartensa. He laskeutuivat hissillä ravintolakerrokseen ja suuntasivat hämyisen oloisen paikan ovelle. Angel ilmoitti varauksen ja valkoiseen hännystakkiin sonnustautunut tarjoilija ohjasi heidät varjoiseen nurkkapöytään ikkunaseinän ääreen. He istahtivat pöytään ja tarjoilija jätti heidät tutkimaan illan menuta. Buffy katseli ulos merelle, missä laskevan auringon säteet leikkivät meren keinuvilla aalloilla. – Miten upea näköala! Miten ihmeessä onnistuit saamaan tällaisen pöydän? Tähän Angel vastasi myhäillen. – Ei puoliksikaan niin upea näköala kuin täältä. Tyttö punastui. Siitä oli aikaa kun hän oli ollut miehen kanssa missään näin kahden. Oli outoa, että ei tarvinnut pelätä kaiken aikaa jonkun näkevän heitä, eikä silloin suurempiin hellyydenosoituksiin juuri koskaan ollut aikaa. Ujona hän kohotti katseensa ja näki miehen katselevan häntä peittelemättömän ihailevasti. Hän kohotti vesilasin huulilleen ja loi katseensa käsiinsä. – En mitenkään voi uskoa, että olen tässä...sinun kanssasi. Viime kerrasta on niin kauan. Muistankohan edes enää miten näin hienossa paikassa käyttäydytään? Angel tarttui hänen käteensä ja kohotti sen selkämyksen huulilleen. – Ei huolta rakkaimpani. Kukaan tässä paikassa ei voisi olla sinua viehättävämpi. Päivällinen tarjottiin ja ruokalaji toisensa jälkeen katosi lautasilta. Jälkiruokajäätelöä syödessään Buffy katseli poikaystäväänsä mietteliäästi. Kaikki tuntui niin uskomattoman ihanalta. Olla tässä rakastettunsa kanssa vailla tunnetta ajan kulumisesta. Tuntui kuin sitä olisi loputtomiin. Ja Angel oli niin hellä ja huomaavainen häntä kohtaan. Hän tarjoili viinin daamilleen kuin olisi tehnyt sitä koko ikänsä. Tai tietyssä mielessähän hän olikin...oli ollut varmasti monia tyttöjä ennen häntä...olihan mies elänyt sentään jo reilusti yli 200 vuotta...vaan sellaisia ei nyt kannattanut miettiä. Menneisyyden vatvominen ei hyödyttänyt mitään, eikä vaikuttanut enää mitenkään nykyhetkeen, kuten Angel alati sanoikin huomatessaan tyttöystävänsä miettivän liikaa hänen mennyttä elämäänsä. Hänelle ei ennen Buffya ollut elämä merkinnyt mitään. Silti kaikkien elinvuosiensa aikana hän oli rakastanut tasan yhtä henkilöä. Ja se henkilö istui nyt häntä vastapäätä tyrmäävän upeana ja niin uskomattoman kauniina. Oli jotenkin eri asia olla kahden vaikkapa Angelin asunnolla kuin istua tässä yleisellä paikalla. Silloin kaikki pienet romanttiset eleet tuntuivat jotenkin sitäkin intiimimmältä. Päivällisen jälkeen he menivät kävelemään kannelle. He jäivät seisomaan kaiteen ääreen. Buffy nojasi selkänsä miehen rintaan. Angel tunsi tytön vapisevan hienokseltaan ja laski takkinsa tämän olkapäille. – Taidat olla jo kylmissäsi. Silkki ei taida niin paljoa kuitenkaan lämmittää. Buffy katsahti ylös mieheen. – Kiitos. Hän huokasi mielihyvästä tuntiessaan miehen vartalosta uhkuvan lämmön omaansa vasten ja kosketti kevyesti huulillaan olkapäällään lepäävää kättä. Sanaton kutsu silmissään Angel kumarsi päänsä tytön ylle ja suuteli tätä hellästi. Hän kiersi kätensä tiukemmin tytön vyötäisille ja käänsi tämän itseään vasten. Heillä oli huomattavan paljon pituuseroa, mutta se ei heitä koskaan liiemmin näyttänyt haittaavan. Usein heidän suudellessaan mies kohotti tytön ilmaan kuin tämä ei painaisi mitään ja nosti tämän omien kasvojensa tasalle. Toisaalta tuntui ihanalta kun tämä miehenjättiläinen kumartui hänen ylleen suojelevana ja hellänä ja tyttö puolestaan kurotti varpaisillaan niin ylös kuin saattoi yltää ihanan rakastajansa puoleen. Buffy tunsi miehen lämpimät huulet omiaan vasten ja tunsi ihanien väristyksien kiirivän vatsanpohjasta varpaisiin saakka. He keskittyivät suutelemaan toisiaan kuun pehmeässä valossa meren aaltojen loiskuessa hiljaa laivaa vasten. * * * Useita tunteja myöhemmin Buffy astahti hiljaa hytin ovesta sisään varoen herättämästä nukkuvia vanhempiaan. Ääneti hän vaihtoi yöpuvun ylleen ja vaipui lakanoiden väliin miettien mielessään ihanaa iltaa Angelinsa kanssa. He olivat kävelleet kannella, aina kun mies ei ollut pysähtynyt kaappaamaan häntä syliinsä ja suutelemaan häntä pyörryksiin! Sitten he olivat käyneet tanssimassa muutaman hitaan kappaleen ja istuneet juttelemassa pianobaarissa pikkutunneille saakka. Kerrassaan unohtumattoman ihana ilta! Seuraavana aamuna Buffy oli päättänyt omistaa hiukan aikaa perheelleenkin ja meni näiden kanssa yhdessä aamiaiselle. Hän kertoi viettäneensä hauskan illan “Carolan” kanssa ja heidän tanssineen itsensä uuvuksiin. Hän levitti voita paahtoleivälle sanoen – Meillä oli siis todella hauskaa eilen yhdessä! Carola kysyi saisinko mennä hänen hyttiinsä yökylään. Eräillä onnellisilla kun on oma hytti. Herra Summers tuhahti leikillisesti ja katsoi vaimoaan ja tämän nyökätessä antoi suostumuksensa. – Olkoon menneeksi. Kunhan sitten ette keksi mitään päättömiä hullutuksia. Buffy sanoi innoissaan. – Kiitos! Pidämme ihan harmitonta hauskaa, katsomme elokuvia, syömme popcornia ja sellaista. Heidän noustessaan pöydästä hänen äitinsä lisäsi ilkikurisesti. – Eikä sitten mitään hyttibileitä poikien kanssa aamuyöllä! Buffy vastasi naurahtaen – Ei tietenkään äitikulta. Sillä eihän hän olisi kuin yhden pojan kanssa..! * * * Iltapäivällä hän koputti Angelin hytin oveen ja avasi sen miehen kutsuttua hänet sisään. Hän astui oviaukosta ja pysähtyi hetkeksi vain ihailemaan sviitin loistoa. Angel teki välillä asioita joita hänestä ei milloinkaan olisi voinut uskoa. Mies ei ollut ollenkaan luksusmatkustaja-tyyppiä ja nyt hän oli hankkinut tämän ylellisen ihanan hytin heidän matkalleen. – Vähän hemmottelua kullalleni. Mies sanoi sohvalta ikkunan edestä. Tyttö ei voinut muuta kuin hymyillä ja käveli sohvan taakse, kumartuen selkänojan yli ja kiertäen kätensä miehen kaulaan. – Tämä on aivan ihana! Miten sinulla oli tähän oikein varaa? Onnistut yllättämään minut aina vain uudelleen ja uudelleen. Buffy tarttui miehen leukaan ja painoi pienen suukon tämän poskelle. Angel otti kiinni tämän käsistä ja otti ne omiinsa. – Aina joskus onkin mukava yllättää. Ja mikään tässä maailmassa ei voisi olla sinulle kyllin hyvää. Hellä katse silmissään Buffy painoi päänsä miehen poskea vasten ja hieroi omaansa sitä vasten miehen hienoisen sängen kutittavasti raapiessa häntä. Hetken ajan he vain olivat näin. Sitten mies käänsi hiukan päätään ja suukotti tytön suupieltä. Buffy katsahti tätä hymyillen ja suukotti takaisin. Seuraavassa hetkessä he olivatkin jo keskellä intohimoista suudelmaa ja yhdessä silmänräpäyksessä Angel oli tarttunut tyttöön ja vetäissyt tämän selkänojan yli ja syliinsä sohvalle. Buffy tunsi miehen kuuman hengityksen kaulallaan ja tunsi ihanan väreilyn kiirivän huuliltaan varpaisiin saakka. He suutelivat toisiaan yhä kiihkeämmin ja huomasivat hiljalleen laskeutuneensa miltei makuuasentoon sohvalle. Leposija oli kapea, joten päätyivät asentoon, jossa olivat puolittain toistensa päällä. Hurmiossaan tyttö hyväili miehen lihaksikasta selkää tuntien tämän ohuen paidan läpi jokaisen lihaksen pinkeyden. Angel siveli sormillaan tytön niskaa ja hiuksia ja toisella kädellään silitti tämän lanteita. Miehen huulet leikittelivät tytön omilla kiihkeinä ja omistavina. Suudelmien välissä hän mutisi tälle suloisia ja rakastavia sanoja. Buffy suuteli Angeliaan hellästi ja intohimoisesti ja hyväili tämän hartioita ja niskaa käsillään. Lopulta he vain makasivat hengästyneinä kapealla sohvalla. Angel kyljellään ja Buffy hänen kainalossaan pää miehen käsivarren päällä leväten ja silmät suljettuina. Mies katseli kuinka pitkät, silkinpehmeät ripset laskeutuivat hennosti rusottaville poskille. Kaunismuotoiset huulet olivat punehtuneet hänen suudelmiensa jäljiltä. – Miten rakastankaan sinua, mies kuiskasi intohimosta käheällä äänellä ja silitti peukalonsa päällä tämän poskea. – Ja minä sinua Angelini, Buffy vastasi luoden mieheen onnellisen katseen. Angel suuteli hellästi tytön otsaa ja painoi sitten päänsä tämän hiuksia vasten. – Ollaan tässä vielä vähän aikaa. On niin jumalaisen ihanaa vain tuntea sinut lähelläni. Saatko muuten olla yötä “ystäväsi” luona? Buffy nyökkäsi hymyillen. Mies sulki silmänsä ja sanoi onnellisena. – Ottaisimmeko vielä pienet päiväunet, koska jotenkin minulla on sellainen tunne, että unta kaikkein viimeiseksi tulemme ensi yönä ajattelemaan! Tyttö päästi pienen kikatuksen ja kiehnäsi itsensä mukavasti Angelin kainaloon. Jonkin ajan kuluttua auringon säteet loivat lämpöään kahden sohvalla nukkuvan hahmon ylle. * * * Illalla Buffy kokosi hytissään tavaroita yöksi pieneen kassiin. Hänen isänsä nukkui jo täyttä päätä ja rouva Summers oli juuri laittautumassa yöpuulle. – Älkää sitten valvoko Carolan kanssa ihan koko yötä. Olisi mukava jos mekin ehtisimme nähdä hänet täällä laivalla. Buffy nousi nopeasti ja katsoi äitiinsä päin. – Juuri samoissa ajatuksissa me kävimme tänään päivällä täällä, mutta olitte juuri silloin varmaankin uima-altaalla. Kyllä te vielä varmaan ehditte tavata. Onhan risteily vasta puolivälissä. Hän kääntyi taas pakkaamansa kassin puoleen eikä voinut estää pienen kikatuksen pääsemistä huuliltaan. Ajatus yön viettämisestä Angelin luona sai hänet niin ylitsepursuavan hyvälle tuulelle, että sitä oli jo vaikea peittää. Joyce Summersin tytär heilautti pienen kassin olalleen ja kääntyi ovelle päin. – Hyvää yötä äiti. Käymme varmaan Carolan kanssa aamiaisella, joten nähdään sitten huomenna puoliltapäivin. Äiti hymyili tyttärelleen. – Hyvää yötä Buffy. Suljettuaan oven takanaan tyttö tunsi merkillisen vapauden tunteen hulvahtavan lävitseen. Pienin hypähtelevin askelin hän tanssahteli pitkin hyttikäytävää ja nousi hissillä ylemmälle kannelle. Angel oli jo ovella vastassa ja nosti tytön syliinsä heti kynnykseltä suudellen tätä lämpimästi. Mies kantoi tämän kynnyksen yli ja laski pehmeälle sohvalle. Suljettuaan hytin oven hän kääntyi hymyssä suin katsomaan nauravasuista tyttöystäväänsä. – Onko sinulla nälkä? Täällä on pieni jääkaappi josta löytyy jos yhtä sun toista hyvää. Buffy katsahti sviitin seinällä olevaa kaappia silmät pyöreinä. – Löytyykö täältä oma jääkaappikin? Kiitos vain, ei minulla nyt ole nälkä. Mutta silti harmi etten älynnyt ottanut omia pakasteita mukaan! Mies kaappasi kikattavan neitosen karhumaiseen syleilyynsä ja kieputti tätä monta kertaa ympäri ja nauroi remakasti. Buffy nosti kassinsa vuoteen reunalla olevalle yöpöydälle ja siirtyi tutkiskelemaan jääkaapin sisältöä. Hän nappasi sieltä pari sitruunaa ja 2 pientä virvoitusjuomapulloa. – Teen meille drinkit. Alkoholittomat tosin, sillä en halua minkään turruttavan aistejani tänä iltana. Angel hymähti ja istahti katselemaan tytön puuhailua. Näppärästi tämä otti parin hienoja viinilaseja baarikaapin hyllyltä ja kaatoi pullojen sisällöt niihin. Sitruunoista hän leikkasi koristeelliset viipaleet lasien reunoille. Pienellä tarjottimella hän tarjoili heille tekemänsä “drinkit” ja istui miehen viereen. Angel kohotti lasiaan. – Tälle unohtumattomalle illalle jonka saan viettää kanssasi, rakkaimpani. Buffy miltei hämmentyi miehen tunnekylläisestä äänensävystä ja kilisti lasiaan tämän kanssa. Mies tarttui kevyesti tytön leukaan ja painoi hellän suudelman tämän huulille. – Miten en millään pysty pitämään itseäni erossa sinusta tänä iltana? En tahdo mitään muuta kuin koskettaa sinua, sillä jotenkin pelkään että katoat hetkenä minä hyvänsä ja että kaikki tämä on vain unta. Pienet kyynelet kimaltelivat Buffyn silmäkulmissa kun hän kuunteli rakastettunsa puhetta. – Minä tunnen ihan samoin, armaimpani. Mitään muuta en tahdo niin paljon juuri nyt kuin pitää kiinni sinusta ja tuntea voimakkaan olemuksesi lähelläni. Pitkän tovin he vain katsoivat toisiaan silmiin katseissaan ikuisen rakkauden ja kaipauksen tuli. - Mitäs sanoisit, jos vaihtaisimme vähän mukavampaa päälle? Angel kysyi ilkikurinen pilke silmissään? Buffy naurahti ja meni kassinsa kanssa kylpyhuoneen puolelle. Suljettuaan oven takanaan hän huomasi käsiensä hienoisesti vapisevan. Mitä tämä nyt oli? Olihan hän ollut miehen kanssa yhdessä monituisia kertoja aiemminkin. Ehkä se oli vain tämä uusi ympäristö. Kaikki tuntui niin kovin jännittävältä ja ennen kokemattomalta... Hän laittoi veden valumaan ja pesi nopeasti kasvonsa ja hampaansa. Ylleen hän vaihtoi mukavan flanelliyöpaidan. Olisi varmaankin ollut jotenkin juhlavampaa hankkia tätä matkaa varten jokin hieno silkkiyöasu, mutta hän ei oikein koskaan ollut tuntenut oloaan kotoisaksi sellaisissa. Hänen tyyliään olivat enemmänkin virttyneet flanellipyjamat ja paksut villasukat. Ja sellaisissa hän nytkin astui ulos kylpyhuoneesta. Angelilla oli yllään viininpunainen aamutakki, jossa hän nyt istuskeli sohvalla ja katseli televisiota selaten eri kanavia. Buffyn nähtyään hän sammutti television ja laski kaukosäätimen TV:n viereen pöydälle. Kaikki tuntui jotenkin niin kotoiselta, mutta kuitenkin niin vieraalta. – En taida olla ihan ympäristön tason mukaisesti pukeutunut, vai mitä? Buffy sanoi virnistäen ja osoitti pitkää pyjamaansa ja villasukkiaan. Angel tuntui sopivan mihin ympäristöön tahansa. Minne vain hän menikin, näytti hän olevan siellä kuin kotonaan. Vaikka se varmaankin johtui hänen jo pitkästä elämästään. Kokemus opettaa. - Äläpäs höpöttele turhia vaan tule antamaan minulle suukko! Hymyillen hän juoksi miestä vasten ja hyppäsi tätä vasten kietoen kätensä tämän kaulaan ja jalkansa tämän vyötäisille. Buffy halasi miestään lujasti ja painoi päänsä tämän olkapäälle. Angel istui varovasti sohvalle ja kietoi kätensä tytön ympärille. Buffy sylissään Angel kääntyi sivuttain ja nojasi selkänsä toisen päädyn käsinojaan. Hän mumisi tytön hiuksiin. – Kunpa voisimme aina olla näin. Mennä yhdessä nukkumaan, herätä yhdessä, viettää päivämme yhdessä. Voisitko ajatella sitten joskus ehkä muuttavasi asumaan minun kanssani? Tyttö kohotti päänsä ja katsoi miestä miettivän näköisenä. – Myöntää täytyy, että olen itsekin leikitellyt ajatuksella. Sitä on vain vielä tässä vaiheessa niin vaikea kuvitella. Olen vielä kuitenkin niin nuori, en edes vielä valmistunut lukiosta...ja jos menen jonnekin muualle yliopistoon...ei, miten kestänkään silloin olla erossa sinusta? Angel silitti tämän hiuksia miettiväisenä. – Totta joka sana. Mutta en tarkoittanut kuulostaa hätäiseltä. Tämä on vain ehdotus ja se on vielä kaukana tulevaisuudessa. Kaikkein viimeiseksi haluan painostaa sinua. Pyydän vain, että ajattelisit miltä ehdotukseni tuntuisi. Kysyn sitä uudelleen sitten kun olet valmistunut yliopistosta. Buffy mutristi suutaan miehen virneelle. – Mutta edelleen, miten kestän olla sinusta niin kaukana 4 vuotta lukion jälkeen? Angel laittoi kätensä tytön poskelle ja sanoi päättäväisesti. – Mutta ei mietitä tätä nyt tämän enempää. Tuollaiset murheet ovat kaukana tulevaisuudessa ja nyt olemme kaukana kaikista murheista ja huolista keskellä aavaa ulappaa...tänä yönä täällä olemme vain me. Minä ja kaunis merenneitoni...! Buffy asetti kätensä miehen kasvojen kummallekin puolen ja katsoi tätä syvälle silmiin. Kynttilöiden valo heijastui Angelin silmistä saaden ne näyttämään liekehtiviltä ja syviltä. Hän kurotti miehen puoleen ja suuteli tätä. Angel vastasi suudelmaan ja hyväili hellästi tytön niskaa ja hartioita. Hyvin pian he olivat keskellä intohimoista suutelusessiota ja hitaasti mies nousi sohvalta Buffyn jalat yhä keskivartaloonsa kietoutuneina, keskeyttämättä suudelmaa hetkeksikään. Buffy huomasi miehen kulkevan kohti suurta ja pehmeää vuodetta. Ohitsekiitävän sekunnin ajan Buffy ihasteli ison vuoteen pehmeitä tyynyjä ja satiinisia peitteitä. Seuraavassa hetkessä hän oli taas keskellä tyrmistyttävää intohimon aallokkoa. Angel laski hänet polvilleen vuoteelle ja riisui aamutakkinsa. Miehellä oli sen alla silkkiset aamutakinhousut, mutta ylävartalonsa peittona ei mitään. Lumoutuneena tyttö mittaili katseellaan poikaystävänsä voimakasta ylävartaloa ja ihaili kynttilöiden valon leikkiä kumpuilevien lihasten lomassa. Tämä oli komea kuin kreikkalainen jumala...ja yksin hänen! Tämän uuden omistushaluisen tunteen kiihottamana hän laski kätensä miehen rintakehälle ja siveli kevyesti sormillaan tämän rintaa ja hartioita. Selvästi mielissään tuottamastaan ihastuksesta Angel katseli kuinka tyttö tutkiskeli häntä tuuma tuumalta hyväillen voimakkaita piirteitä sormenpäillään ja huulillaan. Haluten nähdä myös tyttöystävänsä Angel tarttui pitkän pyjaman helmaan ja vetäisi paidan pois tämän yltä. Tytön vartalon kauneus yllätti hänet kerta kerran jälkeen uudelleen. Siinä tämä oli hänen edessään kuin nuori jumalatar, vaalean hiuspehkon valuessa hartioilta alas selkään. Kuin hidastetussa filmissä hän varoen kosketti tyttöä ja antoi kätensä liukua aina hartialta alas lanteelle saakka. Tämän iho oli kuin lämmintä, silkkistä marmoria. Kevyesti hän hyväili käsillään tuon vartalon kauniita kaarteita. Sitten hän hitaasti veti tytön luokseen ja alkoi suudella tätä intohimoisesti. Buffy kiersi kätensä tiukasti miehen ympärille ja vastasi suudelmiin kaikella tuntemallaan rakkaudella ja kaipauksella. Angelin vahvat käsivarret olivat hänen ympärillään kuin suojellen heitä kaikelta pahalta maailmassa. Hitaasti he vajosivat pehmeiden lakanoiden päälle aaltojen keinuttaessa laivaa pehmeästi... Muutamaa tuntia myöhemmin he lepäsivät peitteiden välissä syvässä unessa tiukasti toisiinsa kietoutuneina. * * * Aamuauringon ensimmäiset säteet pilkistivät syvänsinisten verhojen takaa. Angel havahtui nautinnollisen hitaasti suloiseen raukeuden tilaan ja avasi silmänsä. Hän katsahti rinnallaan lepäävää vaaleata hiuspehkoa ja hymyili huomaamattomasti ajatellessaan heidän viettämäänsä yötä. Buffy näytti niin suloiselta nukkuessaan, että mies ei raskinut herättää tätä vielä. Tyttö oli heittänyt käsivartensa Angelin rintakehän ylitse ja puristanut vartalonsa mahdollisimman lähelle tätä. Miehen käsivarsi puolestaan piteli tätä niin lähellä itseään kuin mahdollista. Jonkin ajan kuluttua Buffy liikahti ja venytteli jalkojaan peitteen reunan ulkopuolella. Unisena hän nosti katseensa ja kohtasi miehen lempeiden silmien rakastavan katseen. Angel suukotti tätä otsalle. – Huomenta enkelini. Buffy hymyili raukeasti ja haukotteli. – Huomenta. Nukuitko hyvin? Mies naurahti paljonpuhuvasti. – Niin hyvin kuin tässä nyt ehti nukkumaan... Mies nosti tytön sormet huulilleen ja suuteli sormenpäitä hellästi. – Ei nyt, Angel...en ole edes herännyt kunnolla vielä. Angel hekotteli ilkikurisesti. – No mutta eikö tämä olekin mukava tapa herätä..?! Buffy purskahti nauruun ja töytäisi miestä leikillään. Sitten hän venytteli nautinnollisesti kehonsa jokaista jäsentä ja asetteli itsensä taas mukavasti makaamaan miehen kylkeen. Angel kiersi kätensä tämän ympärille. Poikaystävänsä vierestä herääminen oli niin harvinaista iloa, että siitä piti nauttia kunnolla. Ei kiirettä mihinkään...koko ihana päivä vain heidän käytössään. Tai ainakin melkein...vanhempien luona pitäisi jossain välissä käydä näyttäytymässä. Mutta sitä ehtisi murehtia myöhemminkin. Buffy kurkotti katseellaan sängyn vieressä olevaa kelloa. Se näytti vasta viittä vaille kahdeksaa. Vielä ei olisi kiire mihinkään. Angel silitti miettivänä tyttöystävänsä hiuksia. – Mitä mietit, kultaseni? Buffy laski päänsä taas miehen rinnalle ja sanoi poissaolevana. – En erityisempiä. Koitan imeä itseeni jokaisen ihanan sekunnin, jonka saan viettää kanssasi. On niin ihanaa vain olla kanssasi...nytkin vain olla tässä ja tuntea vartalosi lämpö omaani vasten. Kuunnella hengitystäsi ja vain olla...se kaikki täyttää mieleni aivan mielettömällä rakkaudella sinua kohtaan... Tämän sanottuaan Buffy nousi toisen kyynärpäänsä varaan ja suuteli miestä kevyesti huulille. Angel suuteli pehmeästi takaisin ja hellästi syvensi suudelmaa, kunnes he suutelivat ja hyväilivät toisiaan entistä intohimoisemmin. Angel painoi tytön hellästi alleen tyynyjä vasten ja hyväili suullaan tämän kaulaa ja hartioita. Buffy huoahti nautinnon tunteiden kiiriessä pieninä, kylminä väreinä aina selkäpiistä varpaisiin saakka. – Angel...rakastan sinua...minä rakastan sinua! Tyttö huokaili hengästyneenä ja antautui taas kiihkeiden tunteiden vietäväksi. Angel suuteli rakastettuaan kiihkeästi ja sopersi suudelmien lomassa – Minäkin rakastan sinua oma rakkaani...kuinka järjettömästi sinua rakastankaan..! Sitten he antautuivat täysin ja yhä syvemmälle heissä riehuvan intohimon myrskyn ravisteltaviksi... Kymmenen maissa sviitissä uinaileva pariskunta heräsi jälleen. Tällä kertaa Buffy havahtui ensimmäiseksi. Taivas...hän ajatteli...en varmaan koskaan tule saamaan tuosta miehestä kyllikseni...voisin vain jatkaa ja jatkaa kunnes taivaat aukeavat! Rakastelu Angelin kanssa oli jotain aivan uskomatonta...kerta kerran jälkeen he löysivät siitä uusia ulottuvuuksia, jotka veivät heidät taas uusille poluille joita koetella. Miehen vartalo oli niin lumoava ja kiihottava, että hän ei koskaan väsynyt sen tutkimiseen. Ja joka kerran jälkeen seuraava hurmion tila kohotti hänen rakkautensa miestä kohtaan taivaita hipovaksi. Ja samoin tunsi mieskin, hellinä hetkinä hän oli sen monasti tytölle tunnustanut. Ollakseen mies Angel puhui harvinaisen paljon tuntemuksistaan ja ajatuksistaan. Mutta jälleen, hänen pitkällä elämänkokemuksellaan täytyi olla siihen syynsä. Koitui siitä kyllä joskus paljon hyvääkin, Buffy ajatteli hymyillen. Angel avasi silmänsä ja näki Buffyn katselevan häntä tyytyväisen näköisenä. Hän kohotti kysyvästi kulmiaan johon Buffyn vastasi sanoen – Eiköhän tässä ala sinullakin jo olla nälkä! Mies vain nauroi ja kaappasi tytön entistä tiukemmin syleilyynsä. Buffy ja Angel kävelivät hiljakseen kannella käsi kädessä. He astuivat sisään aamiaisravintolaan ja istuutuivat aurinkoisen ikkunapöydän ääreen. He söivät iloisen mielialan vallitessa ja välillä heidän suunnaltaan kaikui ravintolaan rakastavaisten iloinen ja onnellinen nauru. Buffy kohotti teekupin huulilleen ja otti siemauksen sitruunantuoksuista juomaansa. Angel tapitti häntä veikeän näköisenä. – Tiedätkö mikä tässä hetkessä on kaikkein parasta? Buffy kohautti olkiaan ja katsoi miestä kysyvästi. – Juuri tämä. Pienet hetket. Aamun pienet hetket kanssasi. Saada katsella kun juot teetäsi...kuunnella hiljaisuutta. Buffy laski kuppinsa pöydälle ja naurahti hämmentyneenä. – Miten ihmeessä huomaat tuollaisetkin asiat? Taitaa meri-ilmalla olla hyvät vaikutuksensa kultamussukkaani. Viimeiselle sanalle Angel vain irvisti leikillisesti. Buffy tiesi että mies tunsi liian imeliä hellittelysanoja kuullessaan itsensä pikemminkin nallekarhuksi kuin isoksi mieheksi. Ja juuri siitä syystä hän joskus kutsui poikaystäväänsä ihan kiusallaankin kaikkein imelimmillä keksimillään nimillä. – Älähän nyt näytä tuommoista naamaa, hurjista hurjin merirosvoni. Angel virnisti pirullisesti ja kuiskasi tytön korvaan pöydän yli nojautuen. – Olehan varuillasi, tai katala piraatti tulee ja ryöstää sinut hyttiinsä...ja turha yrittääkään karkuun..!! Tyttö suuteli miehen leukaa. – Ei tulisi mieleenikään, komea hurjimukseni! Aamiaisen syötyään he kiipesivät kansiportaita pitkin ylimmälle kannelle ja löysivät vapaita lepotuoleja. – Taitaa olla pienen ruokalevon aika. Angel sanoi ja kaappasi kiinni Buffyn vyötäisiltä, veti tämän syliinsä ja laskeutui selälleen yhteen kansituoleista. Buffy asetti jalkansa poikittain miehen reisien päälle ja laski päänsä tämän rinnalle. Aurinko lämmitti suloisesti ja olo alkoi tuntua uniselta. Angel silitti hitaasti Buffyn hiuksia kourallaan ja hyräili hiljaa levollista sävelmää, joka miltei tuuditti tämän uneen. Aallot loiskuivat laivaa vasten ja merilintujen kimeät kirkaisut katosivat kaukaisuuteen kuin tuulen ujellus. Buffy oli unen toden rajamailla, kun hänet äkkiä temmattiin takaisin maanpinnalle. Angel kiskaisi hänet pystyyn ja kaappasi mukaansa. Nurkan taakse ehdittyään hän laski tytön jaloilleen ja veti tämän selän itseään vasten. Buffy aikoi protestoida, mutta vaikeni kuullessaan miehen kuiskaavan korvaansa. – Näin että vanhempasi tulivat juuri kannelle. Meidän täytyy olla nyt ihan hiljaa, ettei meitä huomata. Tämän kuultuaan Buffy vaikeni ja katsoi hengitystään pidättäen, kääntyisikö kannella käyskentelevä pariskunta heihin päin vaiko ei... Ja tietenkin tapahtui juuri niin. Nopeisiin ratkaisuihin tottuneena Buffy tarttui Angelia niskasta ja veti tämän kasvot omiaan vasten. – Suutele minua, nopeasti! Angel päästi matalan hekotuksen – Ei tarvitse kahdesti käskeä! Hän kumartui tytön ylitse ja suuteli tätä intohimoisesti. Hän kääntyi seinään päin niin, että Buffyn selkä oli seinää vasten ja hän itse peitti tämän näkyvistä kumartumalla mahdollisimman alas hänen puoleensa. Suudelmaansa uppoutuneina he eivät edes huomanneet, kun Summersit kävelivät ohi aivan heidän vierestään. Rouva Summers vilkaisi toisiaan kiihkeästi syleilevää paria ja Buffy kuuli suudelman lomassa äitinsä loittonevan äänen sanovan huvittuneella sävyllä – Voi noita nuoria...! Hetken kuluttua Angel nosti päänsä ja katsoi tyttöön. Tämän suupielissä nyki. Sillä samalla sekunnilla he molemmat purskahtivat raikuvaan nauruun! Kädet toistensa ympärillä he kävelivät kaiteen äärelle ja seisahtuivat ihailemaan upeaa merinäkymää. Buffy mietti. – Jos menisin illastamaan tänä iltana vanhempieni kanssa, voisin kysyä josko he antaisivat minun olla vielä yhden yön...Carolan luona. Angel virnisti – Siitä Carola pitäisi varmasti oikein kovasti. Tehän voisitte vaikka laittaa toistenne hiukset ja lakata varpaankyntenne... Tähän miehen oli pakko lopettaa lauseensa, sillä siinä vaiheessa hänen tyttöystävänsä hyökkäsi hänen kimppuunsa..! Taiston päätteeksi Angel tarttui tytön vyötäisiltä ja pyöritti tätä nauraen ympäri kannella. Tytön nauru helisi hänen korvissaan tuhansien pienien hopeakellojen lailla. * * * Maisemaa kylliksi ihailtuaan he lähtivät kävelemään alakannelle päin. Heidän tehtyään nopean pujahduksen kauppakadulle Buffy tarttui äkkiä Angelin käsivarteen ja osoitti innokkaana pientä kopperoa toisessa päässä katua. – Tuolla on valokuva-automaatti! Tule, niin mennään ottamaan meistä pari kuvaa muistoksi tästä risteilystä! Angel naurahti tyttöystävänsä lapsenomaiselle innolle ja seurasi Buffya koneen luokse. Tyttö kaivoi laukustaan sopivan määrän kolikoita ja viittoili miestä astumaan kopperoon. Mies katsoi tyttöä huvittuneena. – Ja millähän sinä kuvittelit meidän mahtuvan tuonne? Buffy katsoi mietteliäänä kapeata istuinta. – Kyllähän me, jos oikein tiivistämme ja...HEI!! Buffy kiljahti, kun Angel kaappasi hänet kainaloonsa ja istahti koppiin tyttö sylissään. – Näinhän me mahdumme mitä parhaimmiten. Mies hymyili niin omahyväisen näköisenä, että Buffy puri tätä leikkimielisesti nenästä. Hän latoi kolikot laitteeseen ja painoi nappia – Valo välähtää neljä kertaa ja kone ottaa meistä neljä kuvaa...no niin...valmiina..NYT! Ensimmäisen valon välähtäessä he katsoivat kumpikin kameraan. Sitten Angel suukotti tyttönsä nenänpäätä. Seuraavan valon välähtäessä Angel alkoi kutittaa sylissään istuvaa kaunotarta ja tämä päästi holtittoman kikatuksen. – Angel...ei...lopeta!! Koita nyt...hihih..käyttäytyä...!! – Ainahan minä. Buffy kääntyi miestä kohti ja koetti leikkisästi purra tätä nenästä. Sitten he suutelivat hellästi. Kotvan kuluttua mies katsoi tyttöä ja rutisti tätä. – Mitä sinun kanssasi oikein pitäisi tehdä? Nauraen hän tuuppasi tytön alas polviltaan ja he astuivat ulos kopista. Kesti hetken ennen kuin kone kehitti kuvat ja Buffy nappasi ne käteensä niiden tiputtua luukusta. Hän tarkasteli heidän aikaansaannostaan. Ensimmäisessä kuvassa molemmat katsoivat hymyillen kameraan. Toisessa Angel suukotti Buffya nenään. Kolmannessa Buffy nauroi silmät sikkurassa miehen kutittaessa tätä ja neljännessä he suutelivat. Angel katseli hymyillen kuvia tytön olkapään yli. – Noin ahtaaseen tilaan joutuminen kanssasi ei ole niitä parhaimpia paikkoja itsehillinnän harjoittamiseen...Buffy keskeytti tämän tuuppaamalla miestä rintaan. – Ajattele nyt jos olisimme olleet jossain virallisessa valokuvaamossa! Eihän sinua voi viedä yhtään minnekään, kun et sen vertaa osaa käyttäytyä...! Angel hiljensi tytön suutelemalla pitkään ja hartaasti. Buffy ja Angel astelivat hitaasti kohti Angelin sviittiä. – Nyt minun varmaan on jo mentävä vanhempieni luokse... Buffy sanoi vaiteliaana pysähtyen oven ulkopuolelle. Mies käänsi tytön itseensä päin ja otti kevyen otteen tämän vyötäisistä. – Mene vain...tapaamme sitten illalla. Hän suukotti tytön otsaa mietteliäänä. Buffy kohotti kasvonsa miehen puoleen ja katsoi tätä silmiin. Angel nosti Buffyn silmiensä tasolle ja painoi hurjan suudelman tämän huulille. Lopulta hän laski tämän alas ja he astuivat ovesta sisään. Buffy otti hytistä kassinsa ja kääntyi lähteäkseen. – Näinkö julmasti vain hylkäät minut? Angel kysyi liioitellun kärsivällä äänellä. Buffy naurahti ja teki syöksy-yrityksen ovea kohti. Turhaan, sillä mies syöksyi vielä nopeammin hänen luokseen, kaappasi syliinsä ja kaatoi heidät molemmat vuoteelle. He kierivät sen yli yhtenä nauravana ja kiljuvana keränä. Lopulta Buffy sai nostettua itsensä ylös ja huikkasi lentosuukon miehelle, ennen kuin pyrähti ulos huoneesta. Tytön lähdettyä mies vain tuijotti ovea, jonka tämä oli juuri sulkenut takanaan. Hän laski päänsä pielukselle ja hymähti voitetun oloisena. Buffy avasi oven vanhempiensa hyttiin ja yllätti nämä istumasta ikkunan äärestä kahvikupit kourassaan. – Vastako te olette heränneet? Hän kysyi hymyillen. Rouva Summers pudisti päätään. – Ei nyt sentään. Olemme ehtineet tehdä jo vaikka mitä...kuten pukeutua...ja... Hän katsoi miestään ja nämä naurahtivat kuin salaliittolaiset. Buffy vain pyöritti silmiään kauhistuneen oloisena ja katosi kylpyhuoneeseen. Käytyään suihkussa hän kaivoi laukustaan heidän juuri ottamansa kuvat ja katseli niitä hetken. Jokaisesta kuvasta paistoi kristallinkirkkaasti heidän toisiaan kohtaan tuntemansa rakkaus. Hän piilotti kuvat huolellisesti laukkuunsa ja astui ulos kylpyhuoneesta. - Olikos teillä hauskaa Carolan kanssa? Buffyn äiti kysyi tyttäreltään. Buffy koetti säilyttää naamansa peruslukemilla ja kertoi heidän katselleen elokuvia ja jutelleen kaikenlaista koko illan. – Sehän kuulostaa hauskalta. Eiköhän muuten kohta lähdettäisi aamiaiselle? Herra Summers nyökkäsi ja meni ajamaan partaansa. Buffy sanoi olleensa jo ystävänsä kanssa aamiaisella, mutta lähtisi kyllä mielellään näiden seuraksi. Buffy istahti peilipöydän ääreen kampaamaan hiuksiaan ja mietti miten tekisi ehdotuksensa vanhemmilleen ensi yöstä ”Carolan luona”. Sitten hänen silmiinsä osui pöydällä lojuva ohjelmalehtinen laivalla esitettävästä show’sta. Se olisi paraatikannella keskiyöllä...täydellistä! Sen lisäksi kaikenlaisia pienempiä esityksiä olisi pitkin iltaa eri puolilla laivaa. He menivät aamiaiselle samaan viihtyisään ravintolaan, jossa he olivat Angelin kanssa aikaisemmin samana aamuna olleet. Rouva Summers huomasi tyttärensä oudon tyytyväisen hymyn ja kysäisi tietäväisen oloisena. – Onko Carolan muu perhe mukava? Hänen veljensä esimerkiksi? Heti huomaamatta äitinsä ovelaa piikkiä Buffy vastasi poissaolevana. – Niin...oikein mukava. Tähän hänen isänsä täräytti voitonriemuisena. –Taitaa meidän pikkuisellamme olla oikein mukava laivaromanssi meneillään! Kerrohan, onkos se kaveri komeakin? Tähän Buffy vastasi kauhistuneena. – Isä! Miten sinä voit kysyä tuollaisia...sellaiset ovat henkilökohtaisia asioita...eikä minulla sitä paitsi mitään laivaromanssia ole meneillään... Tätähän vanhemmat eivät tietenkään uskoneet, joten lopun aamiaista hänen oli vain kestettävä joka väliin mahtuvat vihjaukset purseripoikaystävistä ja muusta hänen isänsä mielestä hauskoista jutuista. Hän antoi juttujen mennä ohi korviensa ja vaipui ajatuksiinsa. Buffy antoi lammasmaisen onnellisen hymyn levitä kasvoilleen yrittämättäkään estää sitä, koska tiesi senkin menevän vanhempiensa omien mielikuvien piikkiin. Jos he kerran kuvittelivat hänen kokeneen jonkin salamarakkauden risteilyllä, niin saakoot sitten esitystä koko rahan edestä. Itse asiassa se koituikin nyt hänen edukseen. Sillä milloin olisi korviaan myöten rakastuneen tytön ollut helppo salata tunteitaan koko maailmalta..! Herra ja Rouva Summersin vielä juodessa kahviaan Buffy päätti tehdä iskunsa. – Äiti ja isä, varmaan huomasitte että paraatikannella on tänä iltana aivan mahtava esitys...ja me Carolan kanssa haluaisimme mennä sitä katsomaan. Ja myös sitä ennen on monia hauskoja tilaisuuksia eri puolilla laivaa. Hän katseli vanhempiaan odottaen näitten reaktioita. Sitten hän tunsi itsensä hassuksi. Ei hän kotioloissa näin usein edes pyytänyt vanhempiensa lupaa vaikkapa konsertteihin tai muuten ulos mennessään, mutta täällä se oli jotenkin eri asia, kun risteilylle oli kuitenkin tultu viettämään aikaa perheen kanssa. Joyce Summers katseli miettivänä tytärtään ja sitten miestään. – Eiköhän se käy meidän puolestamme. Ollaanhan täällä kuitenkin pitämässä hauskaa ja mukavampaa sinulla on ikäistesi seurassa kuin meidän kaltaisemme vanhojen fossiilien kanssa. Silloin Buffy näki Angelin seisoskelevan vähän matkan päässä ravintolan ovensuusta ja katselevan häntä. Mies viittoili häntä luokseen ja tyttö kääntyi äitinsä puoleen. – Esitys kestää varmaan aika myöhään, enkä halua herättää teitä pikkutunneilla, joten me ajattelimme, että jos voisin olla vielä yhden yön Carolan hytissä? Tulisin sitten teidän luoksenne aamulla ennen kuin laiva saapuu maihin. Äiti kiltti, tämä on viimeinen iltamme laivalla... Buffy katsoi äitiään niin pyytävän näköisenä ettei tämä voinut kuin huoahtaa. – Olkoon menneeksi sitten! Mutta ei sitten mitään hulluttelua poikien kanssa yömyöhään! Ja tulet sitten aamulla suoraan meidän luoksemme ja hyvissä ajoin ennen maihintuloa. – Totta kai äitikulta. Kiitos! Buffy suukotti äitinsä poskea ja sanoi menevänsä käymään naistenhuoneessa. Vaivihkaa hän livahti ulos ravintolan ovesta ja suorastaan lensi kaiteen vieressä odottavan Angelin käsivarsille. Hän suuteli miestä innoissaan. – Etkö tämän kauempaa malttanut olla erossa minusta? Hän hyväili miehen kasvoja ja kaulaa. – Mm...tuoksut niin hyvältä! Et tiedäkään miten komealta näytit täällä ovella seistessäsi! Mies suuteli takaisin ja rutisti tämän tiukasti itseään vasten. – Sekuntikin erossa sinusta on pahempaa kuin mikään muu.. Buffy koetti hengästyneenä sanoa suudelmien lomasta. – Juttelin...äsken....mmh....ensi yöstä...ja... Sen jälkeen mies ei antanut hänelle enää suunvuoroa. Heidän vihdoin irtaannuttuaan ja saatuaan henkensä taas kulkemaan Buffy kertoi suunnitelmansa. – Kerroin äidille että menisimme Carolan kanssa katsomaan keskiyön show’ta paraatikannelle ja ehkä joitain muita esityksiä...ja että show loppuu vasta niin myöhään että minun lienee kätevintä olla vielä Carolan luona yötä. Angel naurahti, heitti tytön korkealle ilmaan ja koppasi tämän taas syliinsä. – Sinä pieni juonitteleva neitokaiseni! Hän moiskautti äänekkäästi tyttöä huulille ja rutisti tätä. Buffy katsoi miestä viattoman oloisena. – Mutta ajattele nyt miten turvaton nuori tyttö on keskellä yötä suuren risteilyaluksen käytävillä...eihän sitä tiedä kuka siellä voisi kimppuuni käydä! Tähän Angel vastasi painokkaasti. – Vaan juuri sitä varten sinulla onkin iso paha poikaystävä suojelemassa sinua kaiken maailman pahiksilta! Buffyn teki mieli pyyhkiä omahyväinen virnistys miehen naamalta ja tekikin sen antamatta tälle vuorostaan enää ”suunvuoroa”..! Lopulta mies laski otteensa tytöstä ja suuteli tämän kättä herrasmiesmäisesti. – Tapaamme illalla, mylady. Mutta emme paraatikannella. Minulla on tiedossa teille aivan oma ja yksityisluontoinen show...Saapukaa illallisen jälkeen sviittiini niin näette..! Tämän sanottuaan hän väläytti hurmaavan viekkaan hymyn ja katosi kulman taakse. Buffyn oli hetkeksi tartuttava kaiteeseen saavuttaakseen taas tasapainonsa. Rouva Summers ihmetteli Buffyn saavuttua takaisin aamiaispöytään. – Kylläpä se kesti. Oliko siellä kovasti jonoa? Tähän hänen tyttärensä vain nyökkäsi ja painoi katseensa koettaen kätkeä ilosta kuplivat kasvonsa. Hän painoi sormensa huulilleen, jotka olivat edelleen hiukan turvoksissa hurjien suudelmien jäljiltä ja naureskeli mielessään ajatellessaan tulevaa iltaa.. Buffy kävi illallisella vanhempiensa kanssa ja toivotti hyvää yötä näiden vielä jäädessä istumaan lasillisen ääreen. Hän pujahti hyttiin ja vaihtoi vaatteensa. Viitsimättä edes käydä suihkussa, koska ei halunnut hukata yhtä ainoata kallisarvoista sekuntia miehensä kanssa, hän vain heitti tavaransa kassiin ja lähti juoksemaan käytävää pitkin kohti hissejä. Ennen Angelin hyttiä hän hieman hiljensi kulkuaan ja koetti saada henkensä tasaantumaan. Käytävällä roikkuvasta peilistä Buffy äkkiä vilkaisi itseään ja suki hieman hiuksia pois kasvoiltaan. Sitten hän veti syvään henkeään ja koputti sviitin oveen. Angel tuli avaamaan ja tervehti tyttöä lämpimällä rutistuksella heti ovella. Tällä oli yllään kylpytakki ja samanväriset tohvelit. – Olin juuri menossa suihkuun. Kiinnostaisiko liittyä seuraan...? Mies kysyi viekoittelevasti. Buffy katsoi kainona alaspäin, kun mies tarttui häntä hartioista. – Noo..en itse ehtinyt käydä...ja voisin kyllä tarvita apua selänpesussa... Angel asetti sormensa tytön leuan alle ja kohotti tämän katseen silmiinsä. – Sittenhän meidän ei auta muu kuin käydä toimeen! Hän tarttui tytön kädestä ja johdatti tämän loisteliaaseen kylpyhuoneeseen. Buffy riisui vaatteensa ja etsi naulakosta itselleen sopivan kylpytakin. Sillä aikaa Angel oli käynyt suihkussa ja kohotti suihkuverhoa kutsuvasti. – Täällä on kovin yksinäistä...etkö tulisi seurakseni? Buffy koitti näyttää empiväiseltä. – Jaa-a..enpä tiedä. Mitä jos kampaukseni kastuu ja menee pilalle? Tähän mies vastasi. – No silloin tahdon ottaa korkeimman omakätisesti kunnian sen kastelemisesta! Hän astui ulos suihkukopista, vetäisi kylpytakin yhdellä nykäisyllä Buffyn yltä, kaappasi tämän syliinsä ja kantoi mukanaan suihkuun. Tyttö kirkui miehen laskiessa hänet suoraan valuvan veden alle ja räiskytti vettä tämän päälle. Kovin paljon siitä ei ollut hyötyä, sillä hän ylettyi miestä vain hartioiden alapuolelle. – Tämä on epäreilua, koska olet niin paljon minua korkeammalla! Angel nauroi myhäillen. – No mutta sittenhän tilanne pitää korjata. Mies kumartui suutelemaan märkää tyttöystäväänsä, otti tämän vyötäisistä kiinni ja nosti tämän niin, että tämän kasvot olivat hänen omiensa tasalle. Buffy kiersi jalkansa miehen vyötärölle ja antautui halukkaasti suudeltavaksi. Miehen kädet vaeltelivat tytön märän vartalon kaarteilla ja huulet hyväilivät antaumuksella hänen kasvojaan ja hartioitaan. Buffy päästi matalan valituksen kurkustaan ja antoi käsiensä tutkia miehen lihaksikkaita hartioita. Vesi teki koko tilanteesta oudon kiihottavan, Buffy ajatteli Angelin suudellessa hänen kaulaansa. Mies painoi hänen seinää vasten niin, että hän saattoi nojata siihen. Buffy näykki hellästi miehen olkaa hampaillaan ja hymyili tyytyväisenä tämän urahtaessa nautinnollisesti. Lämmin vesi pirskoi heidän päälleen ja valui pitkin heidän alastomia vartaloitaan. Buffy tunsi Angelin voimakkaiden käsivarsien nostavan hänet yläilmoihin kuin perhosen...ja seuraavassa hetkessä keihästävän hurmiolliseen nautintoon... Suihkusta selvittyään rakastavaiset astuivat kylpyhuoneesta paksuihin ja ylellisiin kylpytakkeihin kääriytyneinä ja asettuivat mukavasti sohvalle. Angel kiersi kätensä tytön ympäri ja veti tämän lähelle itseään. Tyttö heitti jalkansa miehen reisien yli ja painoi päänsä tämän rintaa vasten. – Voi, Angel...se...oli...uskomatonta! Tuota emme olleetkaan...vielä aiemmin...kokeilleet. Hän hymyili miehelle lämpimästi ja tämä silitti hellästi hänen poskeaan. – Niin oli, Buffyni...aivan uskomatonta. Vaan vielä on olemassa paljon muutakin, mitä emme vielä ennen ole kokeilleet. Paljon vielä näkemättä ja kokematta..! Tyttö tunsi pienen harmin kuultavan äänestään. – Niinpä, eihän tämä sinulle välttämättä ollut niin erikoista...varmasti olet jo aiemminkin... Hän jätti lauseen lopun leijumaan ilmaan ja katsoi sivummalle. Angel tarttui päättäväisesti tämän leuasta ja pakotti tämän katsomaan itseään silmiin. – Muista tämä, Buffy; mikään, ei kerta kaikkiaan mikään aikaisempaan elämääni kuulunut pysty vetämään vertoja sille, mitä olen saanut kokea sinun kanssasi. Enkä puhu nyt vain seksistä, vaan kaikesta muustakin. Sinä olet ensimmäinen ja ainoa ihminen, jota olen milloinkaan rakastanut. Ennen sinua en tiennyt millaista olisi olla rakastavassa ihmissuhteessa jonkun kanssa ja tuntea näin, kuin tunnen sinua kohtaan. Tunteideni syvyyttä sinua kohtaan ei voi millään olemassa olevilla mittakeinoilla määrittää. Rakkauteni sinuun on ikuinen, Buffy. Yhtä ikuinen ja valitettavan kuolematon, kuin minäkin. Viimeisten sanojensa kohdalla Angelin silmiin ilmestyi hiukan surumielinen pilke. Buffy oli sanaton. Mitä hän voisi vastata tähän? Hän tunsi aina joskus pientä epävarmuutta itsestään, kun mietti kaikkia ihmisiä, joita hänen poikaystävänsä aiempaan elämään oli täytynyt kuulua. Mutta joka kerta Angelin onnistui muutamalla sanalla pyyhkäistä tuo epävarmuus jäljettömiin ja saada hänet tuntemaan itsensä, jos ei nyt ihan pyhäinjäännökseksi, niin ainakin joksikin yhtä kallisarvoiseksi ja korvaamattomaksi. Kyynelsilmin Buffy kurotti miehen puoleen ja suuteli tätä kevyesti. Mitkään sanat eivät olisi nyt riittäneet kuvastamaan, mitä hän tunsi miestä kohtaan. Angel pyyhkäisi poskelle valuneen kyynelpisaran hellästi pois ja vastasi suudelmaan lempeästi ja pehmeästi. Sitten he vain istuivat hiljaisuuden vallitessa ja kuuntelivat toistensa hengitystä. Jonkin ajan kuluttua Angel suukotti häntä poskelle ja nousi seisomaan Buffy käsivarsillaan. Äärettömän hellävaroin hän laski tämän vuoteelle ja riisui kylpytakin tämän yltä. Buffy kohottautui polviensa varaan ja teki samoin miehelle. Vaatteen valahdettua lattialle, hän laskeutui makuulle tyttöystävänsä viereen ja hetken ajan vain ihaili tämän kaunista vartaloa. Sitten hän kumartui tämän ylle ja alkoi suudella tätä hellän intohimoisesti. Kynttilöiden pehmeässä valossa he rakastelivat hiljaa, kiirettä pitämättä.. Myöhemmin he hakivat pienestä jääkaapista jäätelöä ja istuivat lakanoihin kääriytyneinä sohvan ääreen lattialle sitä syömään. Buffy tunsi, ettei milloinkaan voisi olla niin onnellinen, kuin juuri sinä samana hetkenä. Heidän välisensä rakkaus ja ymmärrys väreili ilmassa niin käsin kosketeltavana, että hän olisi voinut itkeä onnesta. Hän vain istui ja katseli atleettisen poikaystävänsä komeita piirteitä kynttilöiden luodessa pitkiä varjojaan miehen ylle. Silloin Buffy muisti käyneensä laivan valokuvapisteessä ja napanneensa sieltä kuvia mukaansa. Kuvaajia kierteli kaiken aikaa ympäri laivaa ja heistäkin oli muutama kuva risteilyn aikana otettu. Hän kaivoi ne laukustaan ja näytti kuvat poikaystävälleen. – Onneksi muistin hakea kuvat, ennen kuin joku olisi nähnyt ne…! Angel naurahti – Hyvä niin. En haluaisikaan kenenkään muun näitä näkevän. Tahdon nauttia näkemisestäsi vain yksin itse. Itsetietoisesti virnistäen hän katseli tyttöystäväänsä ja kietoi tämän karhunhalaukseen. – Olet vain minun…ja minä olen yksin sinun. Buffy tunsi äkillistä mielihyvää poikaystävänsä omistuksenhaluisessa äänensävyssä ja kurottautui painamaan hellän suudelman tämän lämpimille huulille. Buffy jatkoi kuvien katselua. – Katso nyt meitä…miltä minäkin näytän! Mutta mitenkäs tässä…katsopa vain! En tiennytkään että näytät näin komealta puvussa…! Katsopa, tässä on yksi mustavalkoinenkin. Aika elegantti, vai mitä? Angel kurkotti Buffyn olan yli ja tirkisti kuvaa. – Olet niin suloinen tuossa, että voisin syödä sinut! Hän näykkäisi leikkisästi tytön korvaa ja sai palkakseen ihastuneen kiherryksen. Syötyään he menivät takaisin vuoteeseen ja asettuivat mukavasti pehmeiden peitteiden väliin. Buffy kiersi kätensä miehen vyötärön ympäri ja huokasi onnesta. Angelin vahvat käsivarret hänen ympärillään tuntuivat turvallisemmalta, kuin mikään muu maailmassa. Pitkään he vain makasivat hämärässä niitä näitä jutellen ja toisiaan hellästi kiusoitellen. * * * Angel suukotti tytön otsaa ja tämä katsahti häneen raukeana. – Joko haluat nukkua, vai vieläkö sinulla on jotain mielessäsi? Mies kysyi hiljaa silittäen tyttönsä hiuksia lempeästi. Buffy painoi hetkeksi päänsä takaisin miehen rinnalle ja sanoi sitten mietteliäänä. – Ihan samahan se...ellet sitten haluaisi näyttää minulle sitä jotakin uutta ja ennennäkemätöntä? Hetken mies vain katsoi häntä hölmistyneenä, kunnes tajusi mitä tämä tarkoitti. Viekoitteleva hymy huulillaan Angel siveli tytön huulia sormenpäällään. – Tiedätkö varmasti, mitä nyt olet pyytämässä...sillä paluuta ei silloin enää ole. Buffy päästi innostuneen kikatuksen ja hyökkäsi miehen kaulaan. – No aivan varmasti tiedän! – No siinä tapauksessa.... Mies kieräytti tytön selälleen ja kumartui puolittain tämän päälle. – Joko olen sanonut tänä iltana, kuinka paljon sinua rakastan? Buffy silitti miehen poskea rakastavasti. – Olet, mutta milloinkaan en väsy kuulemaan sitä yhä uudelleen ja uudelleen...enkä anna sinunkaan koskaan unohtaa, kuinka mielettömästi minäkin sinua rakastan…oma Angelini.. Angel alkoi suudella Buffyä kiihkeästi ja tämä kiersi kätensä miehen kaulaan suudellen yhtä kiihkeästi takaisin. Jossain takana häilyi seuraava aamu ja kotiinpaluu, mutta nyt se oli vielä jossain kaukana. Nyt heille tärkeää oli vain toisensa ja tämä hetki. Antautuen jälleen välilleen kehittyvän intohimon hurjan aallokon vietäväksi he vajosivat pehmeiden lakanoiden väliin unohtaen kaiken ajan ja paikan, matkatessaan huimiin korkeuksiin universumissa, jossa ei ollut mitään muuta kuin he kaksi ja ikuisen ja äärettömän rakkauden sammumaton tuli. Pitkin öistä merta lipui loistelias risteilyalus hiljaa ja vakaasti eteenpäin. Aaltojen pehmeä loiske kaikkosi hiljaa kirkkaiden tähtien valaiseman sametinpehmeän taivaan alla jonnekin kauas avaruuteen... * * * THE END Back to BtVS - Fanfiction Back to Writings Back to Main Page