Historia: Näkemiin ystävä.. Kiitos että olit olemassa meille. Kiitos rakkaudesta, jota meille annoit. Kiitos kurituksesta, jolla meille opetit elämää. Kiitos kaikesta.. maailman paras mamma! Muistoasi haalien: ihmisesi Taikku, varsasi Darina ja kaikki tallikaverisi. Fleur oli tuotiin nuorena Suomeen Ruotsista. Hallanvaarassa Fleur rekisteröitiin ja se kisasi ensimmäiset kisansa. Hevoskannan muutoksen vuoksi lupaava tamma myytiin kuitenkin eteenpäin, Mtt Poulicheen. Siellä se vietti pitkän elämän. Nyt eläkevuosien jo saavuttua, päätin ostaa Fleurin takaisin. Se sai asustaa vanhassa tutussa karsinassaan ja tutkailla uusia ja vanhoja hevostuttavuuksia. Fleur astutettiin hienolla trakehnerorilla elokuussa 2008. Kaunis tammavarsa putkahti maailmaan elokuun lopulla. Darina on kaunis emänsä kuvajainen, kun sitä katsoo, sydäntä ihan lämmittää miten tuo nuorukainen voikin olla niin samanlainen äitinsä kanssa. Lokakuussa 2008 sairastui Fleur huonojen kelin takia pahaan flunssaan ja sen heikentämänä tein vaikean päätöksen. Eläinlääkäri tuli luoksemme aamupäivällä 14.10.2008 ja nukutti vanhan tamman ikiuneen.. Näin päättyi siis rakkaan Fleurin tarina. Neito säilyy muistoissamme ainiaan ja sen elämä jatkuu Darinassa, ainokaisessaan. Luonne: Hoitaessa Fleur oli herkkäsieluinen neiti, se kutisi kovasti ja näytti hapanta naamaa tuntemattomille. Se oli joskus saattanut jopa puraista varomatonta hoitajaa. Fleur kannattikin sitoa kiinni hoitaessa ja muutenkin olla hyvin hellä. Jos olit rauhallinen ja kohtelit tammaa kuin kukkaa kämmenelläsi, osoittautui Fleurkin hempeäksi vanhaksi mammaksi. Taluttaessa Fleur katsoi hyvin tarkkaan mihin astui (lätäköihin ei astuttu) ja tuijotti pitkään uusia ja omituisia asioita matkan varrella. Ties vaikka mörköjä olisi ollut. Eiväthän hienot neidit uskalla asettua alttiiksi vaaroille, seurana piti olla aina turvaa tuova ruunanrupukka (tai mieluiten tietty uljas orhi!). :) Koska Fleur oli puoliksi arabi, saattoi se kuumentua joskus hyvinkin helposti. Uudet asiat saattoivat järkyttää tamman herkkää sisäistä tasapainoa ja totuttelu kesti aikansa. Vaikka Fleur olikin saavuttanut jo kunnianarvoisen iän ja sen tuoman rauhallisuuden ja luotettavuuden, etenkin esteillä ja laukannostoissa Fleur edelleen vähän liioitteli liikkeissään. Olihan hän sentään aikanaan uljas esteratsu! Toisin sanoen vanhankin jalka vielä kohosi ja korkealle, kunhan asiasta innostui. Fleurilla hypättiin säännöllisesti pieniä esteitä, elämänilon pitimiksi. Kaiken kaikkiaan, vaikka Fleur olikin kaikin puolin aika herkkäsieluinen, niin onneksi puoliverisen veri tasoittaa sen arabimaisia luonteenpiirteitä. Koulussa Fleur olikin hieman "eteenpäinpotkittava".. ihan kuten normaalit puoliveriset tuntihevosruunat :') Silloin sai käyttää ihan ronskejakin otteita, että tämä neito taipuisi. Vanhuuden tuoman viisauden(?) myötä oli Fleurin puoliveripuoli loppuaikoina ollut enemmänkin esillä. Toisin sanoen tammaa oli saanut ihan naputella eteenpäin, sen laahustaessa kaviouraa pitkin tuskin etanaakaan nopeammin. Kisoissa tämä rouva kuumeni! Eikä edes haittannut, vaikkei itse kisoissa startannutkaan. Jos kotitallilla oli kisat ja Fleur oli tarhassa, tamma tanssahteli ja hirnui ja veti omaa showtaan koko ajan. Tämä neiti halusi aina olla kaiken keskipiste. :) Kouluradalla Fleur viskeli päätään halutessaan mennä kokoajan lujempaa. Se taipui kuitenkin erittäin hyvin ja sai hyviä pisteitä yleensä etenkin kootuista ja lisätyistä askellajeista. Esteille se ponnahti kuin maailmanluokan estemestari, varoen koskettamatta puomia. Fleur oli selvästi perinyt arabi-isältään ketteryyttä, notkeutta ja kestävyyttä maastoradoille, kun taas trakehneremältään näyttävyyttä, kokoa ja hyppykykyä koulu- ja esteradoille. Fleur oli erittäin mopuolinen risteys. Kenttäkisoissa Fleur oli eniten edukseen, sillä se kesti hyvin kolmen päivän rasitusta ja oli virkeä myös viimeisenä päivänä. Fleurilla ei myöhemmin enää ikänsä vuoksi kisattu, vaikka poweria tästä mummosta löytyikin. Fleur sai viettää eläkepäivänsä tarhaillen nuorien varsankoltiaisten kanssa ja opettaa niille tapoja. Olihan se hyvä, että pikkupojat oppivat nuoresta asti, miten oikeita Ladyja kohdellaan. :) Fleurilla myös maastoiltiin ahkerasti. Esteitä hypittiin myös säännöllisesti, riippuen jalkojen kestokyvystä. Fleur sai toimia pääsääntöisesti myös "totuttelutätinä" nuorten hevosten koulutusvaiheessa. Tämän tamman selästä oli helppo hallita käsihevosia maastoillessa. Nyt kun tamma on poissa, olen huomannut, että nuo "kasvattilapset" ovat olleet vähän alakuloisen näköisiä. Nekin varmasti kaivaapat tuota rakasta varaäitiään, hienoa lady Fleuria, joka opetti niille paljon elämästä. Sukutaulu:
Jälkeläiset: 28.08.2008 tamma Darina, isä Arthur GER. Omistaa Taikku. Kisakalenteri:
Muut: Ostettiin 21.5.2008 takaisin Mtt Poulichesta Hallanvaaraan viettämään eläkepäiviään. Varsoi ensimmäisen ja viimeisen varsansa 24-vuotiaana. Uinahti ikiuneen 14.10.2008, 28-vuotiaana, flunssan uuvuttamana. |