|
Sandy oli silloin alkuaikoina se tallin ensimmäinen rotunsa edustaja. Tamma tuotiin Suomeen 9.1.2004 ja vielä tänäkin päivänä se onnellisena asustelee Hämykeijussa :) Sandya kuvaisin sanoin jänishousu, lempeä ja innokas. Se on juuri sopiva hyville ratsastajille; ei liian helppo, mutta ei liian vaikeakaan.
Sandy on kaikkea muuta kuin ongelmien etsijä harjauksessa. Se nauttii täysin siemauksin harjan rapsutuksesta ja varsinkin kun harja löytää tiensä sä'än luokse niin tammallakin huuli alkaa roikkua polvissa :D
Ainoa huono tapa minkä Sandylta keksin on raippojen napostelu. Aina käytävällä se katselee olisiko rehuhuoneen nurkalle mahdollisesti jäänyt syötävä raippa ja sen jouduttua Sandyn hampaisiin... No, sanotaan vaikka että raipassa on sen jälkeen soma kuviointi^^
Satulan neiti ottaa ihan mieluusti selkäänsä, mitä nyt joskus heittelee närkästyneenä päätään. Suitsien ilmestyessä kuvioihin Sandy päättääkin olla kiinnostunut tallin kattoparruista ja turpa keikkuukin komeasti yläilmoissa.
Sandy on oikea jänishousu kun on kyse ratsastuksesta. Se näkee jokaisessa nurkassa sapelihammastiikereitään. Ja peiliin ilmestyneen oman kuvansa nähtyään poni melkeinpä istuu hämmästyksestä^^
» Koulu menee Sandyn kanssa melkeinpä mutkitta. Sen askeleet on helpot istua ja herkäksikin sitä voisi kehua. Sandyn mielestä kuitenkin mörköjen säikkyminen on sata kertaa kivempaa kuin kouluratsastuksen salat ja aina saa olla valmiina vaikkapa äkilliseen laukkapyrähdykseen. Mutta säikyn luonteensakin puolesta löytyy tältä tammalta myös lahjoja kouluradoille. Se on opetettu Vaativa B tasolle asti, joten jos vain jaksaa harjoitella ja harjoitella niin alkavat paljastua Sandyn kouluratsun lahjat.
» Esteet ovat Sandylle elämä. Se on aina valmis estetreeniin eikä koskaan pane pahakseen ylimääräistä hyppytuntia. Tamman suvusta löytyykin kasoittain hienoja esteponeja, joten ei ole mikään ihme, että saimme tällaisen estehirmun.
Sandy on nimen omaan opetettu hyppäämään melkeinpä täydellisesti. Sitä ei tarvitse kuin ohjata ja pysyä itse kyydissä. Sandy nimittäin hoitaa aivan varmasti loput. Vaikka Sandy antaakin kiltin kuvan itsestään niin löytyy niitä huonoja puoliakin (itsekin yllätyin täysin nämä huomatessani). Sandyn kanssa nimittäin saa olla koko ajan varuillaan, ettei se yhtäkkiä säikähdäkin jotain omaa monsteriaan ja kompastu esteeseen...
» Maastossa Sandyn kanssa pitää aina olla joku muu hevonen mukana. Tamma nimittäin on todella säikky, varsinkin tuulisella ilmalla ja se tuntee olonsa paljon turvallisemmaksi saadessaan kulkea toisen ratsun takana. Sandya on sinänsä helppo hallita ja sen kanssa pärjäisi varmasti paljon kokemattomampikin lapsukainen.
Sandy kävelee kiltisti taluttajansa takana ja mutustelee matkan varrella mahdollisia heinänkorsia. Se vähät välittää maailman menosta vaan onnellisena se kuuntelee ääniä ja mutustelee heinää. Jokin pikkulintu saa sen kyllä vähän kavahtamaan, mutta ei se mitään pahaa koskaan tee. Enimmillään ottaa pari sivuhyppyä ja jatkaa sitten rauhallisesti matkaa.
Tarhassa Sandy etsii kyhnyttelykaverin tai juttelee kovaäänisesti muille asukkaille. Monet ovat saanet korvansa kipeiksi Sandyn kertoillessa terveisiään :) Vaikka tamma ei niinkään riehu niin kyllä siitäkin vauhtia löytyy. Joskus saa oikein pelätäkin ponin puolesta kun se nasta laudassa laukkaa suoraan aitaa kohti ja sitten kääntyykin hurjalla käännöksellä vastakkaiseen suuntaan.
|
