Samassa kahvivesi alkoi kiehua, ja meille tuli kiire siirtää pannu sivuun nuotion päältä. Manailin itsekseni, aina tulee joku häiriö juuri kun meillä olisi tilaisuus olla lähekkäin. Toisaalta odotin entistä innokkaammin iltaa ja yötä. Mitenhän vain saisin itseni hillittyä saunassa, etten paljastaisi Marko isälle mitään. Se olisi katastrofi, varmaan hän ei hyväksyisi minua enää työkaveriksikaan jos huomaisi kiinnostukseni Markoa kohtaan. Näitä miettiessäni Marko laittoi kahvin valmiiksi ja istahdimme juomaan. Aurinko paistoi edelleen hyvin lämpimästi, istuimme kivellä kahvia juoden ja jutellen. Lopulta päätimme lähteä vielä kokeilemaan kalaonnea, ennen kuin lähtisimme syömään ja saunaan.

Onkimalla emme enää saaneet mitään, ja viimein Marko päätti että kiertäisimme saaren ja samalla hän yrittäisi uistimella josko jotain saalista vielä tulisi. Vaihdoimme paikkoja niin, että minä siirryin perään ja Marko istui keskellä. Hiljalleen  kiersimme saarta, Marko heitteli uistinta mutta mitään ei enää tullut. Minä vilkuilin välillä Markoa, välillä saaren rantoja ja haaveilin. Kun olimme kiertäneet koko saaren, Marko käski minun lisätä kierroksia ja suunnata jo hänen kotiaan kohti. Vedin ensin paidan taas ylleni, järvellä ei enää niin lämmin ollut. Kello oli jo kuuden paikkeilla iltapäivällä, kun olimme takaisin. Marko isä ja pikkuveljet tulivat katsomaan saalistamme. "Menkää syömään, me perkaamme nämä kalat kyllä", he sanoivat. "Saunakin on lämmin jo", Markon isä vielä sanoi myhäillen aloittaessaan pikkupoikien kanssa kalan perkuuta.

Syötyämme menimme takaisin ulos. Kalat olivat tulleet peratuiksi, kissa näkyi syövän perkuujätteitä. "Jos me mennään tuon äidin kanssa saunaan ensin, otatteko te pikkupojat mukaanne sitten?", Markon isä kysäisi. "Minun puolestani kyllä sopii", vastasin ja katsoin Markoa. "Joo, mikäs siinä", Markokin sanoi. "Mennäänkö sisälle, vaikka lueskelemaan jotain?", Marko kysyi sitten minulta ja lähti saman tien taloa kohti. Kävelin perässä, pikkupojat jäivät leikkimään ulos. Tai eiväthän ne nyt niin pikkupoikia enää kaikki, 12-vuotias Lasse oli vanhin heistä, sitten 10, 9, 7 ja 6-vuotiaat. Iso perhe, ajattelin kun menimme yläkertaan jossa Markolla oli oma huone. Marko istahti sänkynsä päälle ja käski minun tulla viereensä. Vilkaisin epäröiden ikkunasta ulos, mutta menin sitten hänen viereensä istumaan. Marko kietoi kätensä kaulaani, kääntyi makuulleen ja veti minut päällensä. Suutelimme ahnaasti toisiamme, vedin häneltä paitaa ylemmäksi ja hapuilin hänen farkkujensa nappia auki. Lopulta se aukesi ja nykäisin hänen vetskariaan alas ja samalla ujutin käteni hänen farkkujensa sisään. Hänellä oli täysi stondis, hieroin sitä alkkareiden päältä ja jatkoimme suutelemista.

Yhtäkkiä kuulimme kuinka Markon veljet tömistelivät yläkertaan. Käännyin salamannopeasti istumaan ja tempaisin hyllystä sarjakuvalehden käteeni ja avasin sen. Marko pyörähti vatsalleen ja alkoi kyynärpäihinsä nojaten muka lukea sarjista myös. Samassa pojat tulivat Markon huoneeseen ja alkoivat yhteen ääneen selittää jotain pihalla tapahtunutta juttua. Sitten yhtäkkiä Lasse kysyi minulta että miksi minulla on lehti nurinpäin kädessä ja pojat alkoivat nauraa. Punastuin ja nauroin sitten itsekin. Sanoin, että juuri otin lehden hyllystä samalla kun pistin toisen pois, enkä kerinnyt alkaa vielä lukemaan. Onneksi selitys meni täydestä ja aloimme jutella kaikenlaista. Marko oli hiljaa ja lueskeli sarjista, kunnes kuulimme pihalta huudon "pojat saunaan". Pikkupojat kipaisivat alakertaan ja jäin Marko kanssa kahden. "Pitipä läheltä", hän naureskeli samalla kun nousi istumaan ja riisui paitansa pois. "Sä voi riisua vaatteet suoraan saunakamariin, sinne on tehty sulle vuode. Ja on mullekin", hän vielä virnisti. Lähdimme yhdessä saunalle, matkalla otin autosta pyyhkeen ja vaatekassini. Pikkupojat kuuluivat jo olevan saunassa kun vein tavarani saunakamarin puolelle.

Saunassa menin tarkoituksella istumaan niin, että pikkupojat istuivat minun ja Marko välissä. En halunnut mitään kiusallisia tilanteita. Tiesin, että jos Marko olisi vaikka vahingossa koskettanut minua, minulla olisi jäykistynyt heti. Nytkin oli jo vaikea olla, mutta yritin ajatella kaikkea muuta kuin Markoa ja jutella pikkupoikien kanssa. "Me mennään uimaan", he sanoivat kun olimme jonkin aikaa löylytelleet. "Minä myös", tokaisin nopeasti ennen kuin Marko ehti sanoa mitään. Menimme pukuhuoneen puolelle ja vedimme uikkarit jalkaan. Markokin tuli perässä ja juoksimme porukalla järveen. Vesi tuntui aluksi kirpaisevan kylmältä, mutta ensimmäisen sukelluksen jälkeen sitä ei huomannut. Järven pohja oli puhdasta hiekkaa, se tuntui miellyttävältä jalkapohjaa vasten. Kysyin Markolta oliko koko järvi samanlaista, mutta hän sanoi heidän ajaneen hiekkaa tähän kohtaan rantaa talvella ja tehneen itse kunnon uimarannan. Pelasimme vesipalloa porukalla aika kauan ja kaikilla oli hauskaa. Markon vanhemmatkin tulivat katsomaan ja hänen isänsä sanoi kisailumme näyttävän niin hauskalta että hänenkin tekee mieli mukaan. Kuitenkin he lähtivät sytyttämään grilliä ja keittämään kahvia. Lopulta kun pikkupoikien huulet alkoivat jo sinertyä, lähdimme takaisin saunaan lämmittelemään ja pesulle. Loppuaika saunassa meni hyvin, viileä vesi oli vaikuttanut sen verran, että minullakaan ei ollut vaikeuksia. Jätimme pikkupojat saunan eteiseen kuivattelemaan ja pukeutumaan ja menimme Markon kanssa saunakamarin puolelle. Kuivattelin itseni ja heitin pyyhkeen vuoteen päälle. Alastomana kumarruin penkomaan vaatekassiani, otin sieltä puhtaat alkkarit, verkkarit ja t-paidan sekä sukat. "Jaahah, pitäsköhän tässä vielä pukeutua, vai mennäänkö suoraan nukkumaan?", kysyin kiusoitellen Markolta ja käännyin häneen päin. Hän seisoi toisen sängyn vierellä, roikotti pyyhettä edessään ja katseli minua.

Astuin hänen eteensä, tempaisin pyyhkeen pois ja vedin hänet itseäni vasten. Seisoimme kauan hiljaa, vain halaten toisiamme. Tunsin kuinka hänellä jäykistyi ja itsellänikin tapahtui sama. Tuntui hyvälle vain olla niin. Lopulta painoin suukon hänen huulilleen ja sanoin että kait meidän täytyy mennä kahville vielä, vaikka en enää jaksaisi odottaa. "En mäkään jaksaisi", Marko puoliksi nyyhkäisi. Käännyin pukeutumaan, selin Markoon, ja kuulin kuinka hänkin laittoi vaatteita päälleen. Kun istahdin vuoteelle vetämään sukat jalkaani, vilkaisin Markoa ja olin pudottaa silmät päästäni, niin komealta hän näytti. Tiukka, ihonmyötäinen valkoinen paita, tummat farkut, valkoiset sukat jalassa. "Huh, sinä kyllä teet minut hulluksi illan aikana", sain sanottua sitten. Laitoin sukat ja kengät jalkaan, nousin ylös ja tartuin Markoa kädestä. Hän veti minua lähemmäksi ja suutelimme.  Hivelin kädelläni hänen rintaansa ja tunsin kuinka hänen nänninsä jäykistyivät ja törröttivät paidan läpi. "Eiköhän mennä, alkavat kohta ihmetellä kun sun velipojat kuuluivat menevän jo ajat sitten", sanoin viimein.

Grillasimme makkaraa ja joimme kahvia ja sitten porukalla istuimme myöhään ulkosalla ja juttelimme kaikenlaista. Lopulta alkoi jo olla niin pimeää, ettei juuri toisia nähnyt kuin ihan vieressä. Nuorin pikkupojista oli nukahtanut äitinsä syliin ja loputkin haukottelivat kovasti. "Kyllä me jo menemme unten maille, istukaa te täällä vielä jos jaksatte", Markon isä sanoi meille. "Nukkumaan mekin mennään, vai mitä?", Marko sanoi minulle. "Joo, minä ainakin olen ihan poikki", vastasin hänelle. "Meitä ei sitten saa herättää aikaisin", Marko huusi vielä vanhemmilleen kun nämä olivat jo menossa sisälle. "Nukkukaa vaikka koko päivä, huomennahan on aikaa", hänen isänsä naureskeli vielä ennen kuin sulki oven perässään.

Jäimme vielä istumaan. Oli hiljaista, järvikin oli ihan tyyni. Ilma tuntui ihan viileälle, vai olisiko ollut jännitys joka pisti väreet kulkemaan selkää pitkin. "Mennäänkö?", kysyin sitten hiljaa Markolta. "Joo, mä käyn tuolla nurkan takana vielä", hän vastasi. Kuuntelin kuinka hänen askelensa loittonivat saunan nurkan taakse. Kävelin itsekin hiljalleen saunalle päin. Väsytti ja jännittikin, tuntui ihan uskomattomalta että olin menossa Markon kanssa kahdestaan vuoteeseen. Pidin selvänä, että samaan vuoteeseen menisimme, vaikka molemmille olikin laitettu oma. Markon palatessa pyörähdin itsekin nopeasti nurkan takana. Saunakamarissa riisuin kengät ja sukat jo pois. Tunsin Markon katsovan itseäni, vaikka niin pimeässä ei juuri mitään erottanutkaan. "Käyn vielä pesulla tuolla saunan puolella", sanoin, nappasin pyyhkeen käteen  ja menin saman tien kuistille ja saunan pukuhuoneen ovesta sisään. Jätin oven auki jotta näkisin edes jotain ja haparoin pesuhuoneen puolelle. Laskin sen verran housujani alas, että saatoin pesaista paikat puhtaiksi nurkan takana käynnin jäljiltä, pesin vielä kasvot ja kädetkin. Markokin tuli pesulle juuri kun kuivasin kasvojani. Pois lähtiessäni kuulin kuinka hän veti housujaan alas ja hymyilin itsekseni.

Ripustin pyyhkeen ikkunan eteen kuivamaan ja samalla pimensin lopullisesti huoneen. Kun Marko tuli sisälle, vedin oven kiinni ja pistin lukkoon. Emme kaipaisi ketään häiritsemään. "Ei kait me valoja tarvita?", Marko kysyi. Hänen äänensä värisi vähän. "No ei", vastasin ja ojensin käteni ääntä kohden...

 

Takaisin