Tapasin Jukan ensimmäisen kerran armeijassa, heti ensimmäisellä iltalomalla. Miellyin hänen iloiseen olemukseensa ja huumorintajuunsa ja vähitellen meistä tuli läheiset ystävät. Olimme iltalomilla aina yhdessä, samoin vapaa-ajalla sotilaskodissa silloin kun se oli mahdollista. Sattui vielä niin mukavasti, että hän asui naapuripaikkakunnalla. Välimatkaa oli vain 28 km.

Armeijan jälkeen menin töihin ja Jukka opiskelemaan, välimatkaa tuli 250 km. Se ei estänyt ystävyyden jatkumista. Silloin tällöin kävin viikonloppuisin hänellä kylässä, tai jos hän oli kotonaan käymässä, hän tuli minulle kylään. Usein vietimme lauantai-illan yhdessä. Toki kaveripiiriimme kuului monia muitakin ja heidän kanssaan olimme usein, mutta siltikin oma ystävyytemme merkitsi paljon molemmille.

Usein mietin, että mitähän Jukka ajattelee toisista pojista, mutta koskaan en rohjennut kysyä tai edes vihjata mitään siihen suuntaan. Itse aloin yhä selvemmin tajuta, että mielenkiintoni kohdistuikin poikiin, eikä tyttöihin. Se oli usein ahdistavaa, en voinut ymmärtää miksi olin erilainen kuin kaverini, miksi en voinut tykätä tytöistä kuten muut. Halusin puhua siitä Jukalle, mutta en uskaltanut. Pelkäsin, että hän ei hyväksyisi sitä, että ystävyytemme tuhoutuisi siihen.

Sitten kerran keskellä kesää olimme isommalla porukalla reissussa useamman päivän ajan ja tapasimme muitakin nuoria. Jukka oli saanut vanhemmiltaan ilmaiset liput erääseen kylpylään ja hän pyysi että lähtisin hänen kanssaan sinne sitten kun lähtisimme kotimatkalle. Suostuin ilomielin. Sovimme kavereiden kanssa, että he jatkaisivat matkaa ja me tulisimme Jukan kanssa omia aikojamme kotiin. Reittimme vei kylpylän ohi ja käännyimme sinne toisten jatkaessa matkaa. Kävimme ensin uimassa kylpylän puolella, viivyimme siellä kolmisen tuntia. Viimein olimme niin väsyneitä ja nälkäisiä, että päätimme mennä pukeutumaan ja sitten syömään. Suihkussa Jukka pyöriskeli selin minuun ja kun menimme pukuhuoneeseen kuivattelemaan, huomasin kuinka hänellä jäykisteli. Sydämeni hypähti kurkkuun ja itsellänikin jämähti kivikovaksi heti. Onneksi Jukka ei tajunnut minun huomanneen, hän oli melkein selin minuun kumartuessaan vetämään alkkareita jalkaansa. Kiskoin epätoivoisesti farkkuja jalkaani peittääkseni stondikseni ja ehdinkin, ennen kuin Jukka kääntyi katsomaan minua. Istuin kumarassa, kasvot alaspäin ja vastasin jotakin epämääräistä Jukan kysyessä jotakin. Mielessäni myllersi, en tiennyt mitä sanoisin. Olin nähnyt, vilaukselta tosin, parhaan ystäväni stondiksen, ja hän ei tiennyt siitä mitään. Halusin palavasti kertoa hänelle itsestäni, halusin halata häntä, halusin hänen ymmärtävän miksi itku kuristi kurkkua ja kyynelet meinasivat väkisin tulvia silmistäni. Jotenkin kuitenkin pystyin rauhoittumaan ja sain puettua loputkin vaatteet päälleni. Lähdimme sitten syömään ja viimein ajelemaan kotimaisemia kohden. Jätin Jukan kotiinsa ja ajoin viimeiset kilometrit hyvin sekavissa tunnelmissa.

Pari viikkoa myöhemmin eräänä iltana Jukka soitti, ja pyysi lähtemään heidän mökilleen seuraavana iltana, kahdestaan. Juttelimme hetken, ja sovimme, että ajaisin heille ja lähtisimme siitä yhdessä. Seuraavan päivän olin hyvin hajamielinen töissä, mietin vain tulevaa iltaa ja yleensäkin omaa tilannettani. Jotain erikoista olin ollut aistivinani Jukan äänestäkin eilen, tai ehkä se oli vain kuvittelua. Viimein kuitenkin ilta koitti ja ajoin Jukan kotiin, missä jonkin aikaa juttelin hänen vanhempiensa kanssa, kunnes sitten lähdimme ajamaan heidän mökilleen. Sinne oli lähes tunnin ajomatka, mutta se vierähti nopeasti siinä jutellessamme. Jukka sanoi lämmittävänsä saunan ja voisimme uidakin.

Perillä Jukka ryhtyi heti kahvinkeittoon ja minä tutustuin paikkoihin, sillä en ollut aikaisemmin siellä käynyt. Mökki oli hienolla paikalla, ihan vieressä ei ollut muita mökkejä. Kahvit juotuamme Jukka alkoi epäröidä saunan lämmityksen kanssa, tai oikeastaan sanoi, että hän ei taidakaan saunoa, mutta minä voisin jos haluaisin. Vastasin, että en yksin halua ja yritin houkutella häntä lähtemään yhdessä saunaan. Jukka oli jotenkin hämillään ja sanoi, ettei nyt halua. Asia jäi siihen, istuimme laiturille ja juttelimme, kaikesta mitä mieleen juolahti. Illan hämärtyessä Jukka yllättäen sanoi, että hän kuitenkin lämmittää saunan minulle, mutta hän itse ei sinne tule. Ihmettelin hieman, ja pyysin ettei hän turhaan lämmittäisi sitä. Minulla oli koko illan ollut vaikea olla Jukan läheisyydessä, hänen ujo hymynsä ja iloiset silmänsä saivat sydämeni sykkimään lujaa, ja farkuissakin oli ahdasta koko ajan. Pelkäsin saunaan menoa, tiesin etten voisi mitenkään estää jäykistelyä sielläkin. Saunominen kuitenkin sillä kertaa jäi. Istuimme yöhön saakka laiturilla, lähekkäin, ystävän läheisyys tuntui hyvältä. Viimein jouduimme kuitenkin lähtemään pois, seuraavana päivänä oli pakko jaksaa mennä töihin.

Seuraavat kymmenen vuotta vierähtivät nopeasti. Pidimme yhteyttä koko ajan, ja tapasimme aina kun mahdollista. Molemmat olimme välillä muualla asumassa, töiden vuoksi, mutta nyt asumme taas samoilla paikkakunnilla kuin aikaisemminkin. Ystävyytemme on vain syventynyt, melkeinpä päivittäin tulee soiteltua, tekstailtua tai laiteltua sähköpostia, ja lähes viikoittain tapaammekin. Kolmisen  viikkoa sitten soitin Jukalle ja kysyin, lähtisikö hän kanssani mökille, kesäloman päätteeksi. Se viikonloppu hänelle ei sopinut töiden vuoksi, mutta seuraava viikonloppu oli kuulemma vapaa. Järjestin sen itsellenikin vapaaksi. Viikko tuntui kuluvan todella hitaasti, laskin päiviä ja lopulta tunteja. Kuitenkin aika jatkoi kulkuaan tasaisesti ja viimein koitti odotettu perjantai-ilta. Ajoin hakemaan Jukan mukaan, ja jatkoimme matkaa mökillemme. Jukka oli siellä ensimmäistä kertaa, kuten silloin kymmenen vuotta sitten minä olin ensimmäistä kertaa heidän mökillään.

Perillä kannoimme ensin liiteristä puita ja sytytin mökin takkaan tulet, samoin saunan pesään. Kannoimme yhdessä järvestä vedet saunalle ja sen jälkeen asetuimme mökkiin taloksi. Juttelimme töistä, kuluneesta kesästä, tulevaisuuden suunnitelmista. Ilta oli sateinen, mutta mökissä oli hyvin pian lämmintä ja piti jo vähentää vähän vaatettakin. Välillä kävin lisäämässä puita saunan pesään. Joimme kahvit ja söimme eväitä siinä jutellessamme, ja melkein unohdimme koko saunan. Olin taas jännittänyt ja pelännytkin etukäteen saunaan menoa ja verkkareissa pullotti välillä hyvin kovasti. Siinä jutellessamme Jukka yhtäkkiä hätkähti ja sanoi, että mitenkäs se sauna. Purskahdimme nauruun, kumpikaan ei ollut muistanut koko saunaa. Aloimme heti riisuutua ja siinä tohinassa en ehtinyt jännittää yhtään, tuossa tuokiossa olimmekin alasti ja kävelimme kuistille. Pyyhkeet jätimme kuistin kaiteelle ja menimme saunaan. Istuimme lauteille siten, että vesisaavi jäi väliimme emmekä nähneet toistemme strategisia paikkoja siinä istuessamme lainkaan. Hyvä olikin, sillä minulla jäykisteli kovasti välillä, kun muistin kuinka houkuttelevan näköinen Jukka oli kävellessään alastomana edelläni saunaan. Reilun tunnin kuluttua menimme vähän jäähdyttelemään, istuimme pyyhe ympärillä ulkona kuistilla.

Yhtäkkiä huomasin, kuinka Jukalla alkoi seistä pyyhkeen alla. Hän yritti vetää pyyhettä paremmin eteen etten huomaisi, ja hienotunteisesti katselin muualle. Tosin minulla itsellänikin alkoi olla vaikeuksia saman asian vuoksi. Jotenkin kuitenkin pystyimme olemaan, vaikka kumpikin tiesi varmasti mitä oli tapahtumassa. Katselimme järvelle päin ja huomasimme sorsaparven siinä laiturin vieressä. Sanoin, että menen laiturille katsomaan lähempää, sadekin oli hellittänyt sen verran. Nousin ylös ja kävelin laiturille ja hetken kuluttua kuulin Jukan kävelevän perässä. Katselimme sorsia jonkin aikaa, kunnes ehdotin että mentäisiin takaisin saunaan. Jukka myöntyi, ja kävelimme rinnakkain takaisin saunalle. Heitin pyyhkeen kuistin kaiteelle ja menin saunaan, Jukka tuli tällä kertaa perässä.

Istuimme vielä pari tuntia lauteilla, heittelimme löylyä välillä ja nautimme yhdessäolosta. Lopulta alkoi tuntua, että saunominen siltä iltaa riittää. Jukka alkoi pesulle ja kun hän oli saanut hiuksensa pestyä, kysyin haluaisiko hän selänpesuapua. Jukka naurahti ja vastasi että miksikäs ei. Astuin hänen taakseen ja aloin hitaasti pestä hänen selkäänsä. Kysyin leikilläni, että miten alas saakka pesen, mutta Jukka ei vastannut mitään. Laskin hitaasti käsiäni alaspäin, kunnes painoin kevyesti hänen peppuaan. Jukka henkäisi hiljaa, mutta ei edelleenkään sanonut mitään. Jatkoin pesemistä, ylhäältä niskasta alaspäin selkää pitkin, pepulle, pyöräytin käsiäni ympäri ja taas ylös selkää pitkin. Tuntui hyvälle, sain tuottaa nautintoa parhaalle ystävälleni tällä tavoin. Viimein, kun mietin että miten tästä jatkaisin, Jukka sanoi tukahtuneesti että eiköhän se ole jo puhdas.

Vaihdoimme paikkaa, minä otin vatiin kuumaa vettä padasta ja laitoin kauhalla saavista kylmää vettä sekaan. Jukka käveli ovelle ja kääntyi katsomaan minua. Katsoimme hetken toisiamme, Jukka virnisti ja käännyin selin häneen. Kumarruin vadin ylle ja aloin pestä hiuksiani. Samassa kuulin kännykän soivan kuistilla. Jukka meni vastaamaan, se oli hänen puhelimensa, tunnistin soittoäänestä. Puhelu kesti ja kesti, ja vaikka hidastelin pesussa, ehdin pestä itseni kokonaan. Selänkin, niin hyvin kuin se ilman suihkua oli mahdollista. Huuhtelin saunan, laitoin vadit lauteille ylösalaisin ja kävelin kuistille ottamaan pyyhkeeni. Jukka oli edelleen puhelimessa. Kuivattelin hitaasti itseäni ja kuuntelin kuinka Jukka yritti lopettaa puhelua, mutta toisessa päässä joku jatkoi aina vaan juttua. Seisoin selin Jukkaan kuistin portailla, alasti, roikotin vain pyyhettä kädessäni. Viimein Jukka sai puhelunsa loppumaan ja kuulin kuinka hän asteli taakseni. "Sun selkä jäi pesemättä", hän sanoi pehmeästi. "Niin jäi", vastasin ja naurahdin. "Ensi kerralla sitten", Jukka lisäsi hiljaa.

Olimme hetken hiljaa, sitten käännyin Jukka kohti. Hänellä oli samalla tavalla pyyhe kädessään, muuten alasti. Katsoimme toisiamme silmiin pitkän aikaa. Sitten astuin lähemmäksi ja ojensin käteni häntä kohti. Pyyhe tipahti lattialle, mutta en välittänyt siitä. Vedin hänet itseäni vasten ja halasin. Hän vastasi halaukseen ja pudotti myös pyyhkeensä pois. Painauduimme kiinni toisiimme ja halasimme pitkään. Tuntui hyvälle. Jotenkin uskomattomalle. Siinä me olimme, parhaat ystävät, alasti toisiamme vasten, eikä se tuntunut lainkaan epänormaalilta tai pahalta. Minulla alkoi hiljalleen jäykistyä ja tunsin ettei Jukallakaan kovin pehmoinen ollut. Päästin irti ja nostin pyyhkeeni lattialta, kiedoin sen lanteilleni ja sanoin Jukalle että mennään sisälle. Hän tuli perässä. Istahdimme pöydän ääreen, joimme vielä termospullosta kahvia ja söimme jotain. Juttelimme, tunnelma oli uskomaton. Hymyilimme pöydän yli toisillemme, ei ollut kiirettä jatkaa pidemmälle, ei vielä. Ehkä seuraavalla kerralla...

 

Takaisin