Tänä keväänä lähdimme Jukan kanssa heti kesäkuun alussa viikonlopuksi retkeilemään. Pakkasimme rinkkoihin eväitä ja vaatteita, ja otimme mukaan myös kalastusvälineet. Ajoin taas kerran Jukan luokse, missä hetken aikaa leikkisästi kinastelimme kumman autolla lähtisimme jatkamaan. Tällä kertaa lähdimme minun autollani, Jukka sai toimia kartanlukijana.

Pitkospuiden alussa jätimme auton parkkipaikalle, laitoimme rinkat selkään ja lähdimme kävelemään. Satoi kevyesti, ilmassa oli huumaava kevään tuoksu. Joka puolelta kuului lintujen laulua. Sadekin lakkasi kymmenisen minuuttia käveltyämme. Maasto oli välillä kivikkoista harjua, välillä soiden yli vedettyjä pitkospuita. Pysähtelimme välillä nauttimaan puhtaasta ilmasta ja hienoista näkymistä. Välillä piti tutkia karttaa. Kumpikaan ei ollut aikaisemmin siellä suunnalla käynyt. Polku haarautui välillä, ja piti osata valita oikea reitti. Kesken kaiken tulimme kohtaan, jossa pienehkö lampi oli tulvinut laajalle alueelle, ja polku oli lähes polven korkeudelle saakka veden peitossa. Levähdimme hetken aikaa ja vaihdoimme samalla kumisaappaat jalkaan. Ne jalassa pääsimme juuri ja juuri kuivin jaloin yli, ja matka jatkui.

Lopulta tulimme perille, kahden järven väliselle kapealle kannakselle, missä oli harmaantunut kämppä ja sauna toisen järven rannalla. Ilta-auringon paisteessa paikka näytti upealta. Hyttysiäkään ei vielä ollut, kevät oli niin alussa. Päätimme kalastella aluksi. Kiersimme järven poukamaa uistellen, mutta koko iltana ei tullut saalista. Vaihdoimme toiselle järvelle, sama tulos. Viimein Jukka ehdotti, että lähtisimme keittämään kahvit ja laittaisimme saunan lämpiämään.

Kämpässä laitoimme kamiinaan tulet ja laitoin kahviveden kiehumaan. Kävimme sytyttämässä saunan pesään tulet ja kannoimme vedet. Aurinko oli jo painumassa kokonaan metsän taakse, usva nousi kevyinä pyörteinä järvellä. Ilmakin oli jo selvästi viileä. Kävelimme polkua ylöspäin takaisin kämpälle, missä oli jo lämmin hehkuvan kamiinan ansiosta. Vähensimme vaatetta ja kaivoimme eväitä pöytään. Vesi kiehui, ja valmistin kahvin. Juttelimme hiljakseen, työasioista, ja kaikesta muusta mitä vain mieleen tuli. Kahvittelun lomassa Jukka kävi lisäämässä saunan pesään puita, ja palatessaan hän kertoi sinne voivan kohta jo mennä.

Sauna oli pieni. Juuri kahden istuttavat lauteet, kiuas heti oven vieressä. Olimme jo päivällä nauraneet sitä, ja nyt kun riisuimme kuistin penkille vaatteita, nauratti vieläkin. Kello oli jo yksi yöllä. Ilma oli entisestään viilennyt ja järvellä oli paksu usva. Kaunista. Värisin kylmästä, kun astuin Jukan perässä saunan ovesta sisään. Jukka pysähtyi vielä laittamaan pari puuta pesään, ja pyyhkäisin hänen peppuaan reidelläni ohi kulkiessani. Se tuntui pehmeältä, vähän viileältä. Minulla jäykistyi välittömästi, mutta nyt se ei haitannut. Saunassa oli niin hämärää, ettei siellä juuri yksityiskohtia erottanut. Eikä minua olisi haitannut vaikka Jukka olisi nähnytkin, olihan hän tehnyt paljon muutakin kuin vain katseellaan koskenut minua. Jukkakin nousi lauteille ja istahti viereeni, olkapää kiinni olkapäässäni. Eipä siihen muuten olisi mahtunutkaan.

Jukka heitti harvakseltaan löylyä. Istuimme hiljaa. Ei tarvittu sanoja, riitti kun ystävä istui siinä vierellä. Oli turvallinen olo. Kiersin käteni Jukan harteille ja vedin vieläkin lähemmäksi itseäni. Jukka käänsi päätään ja painoi huulensa poskelleni. Tunsin hänen kätensä pyyhkivän reisiäni ja pyrkivän kohti jalkoväliäni. Hengähdin hiljaa hänen tarttuessaan jäykkään kaluuni ja alkavan kiduttavan hitaat runkkausliikkeet. Nojasin silmät kiinni seinään ja nautin. Aivan liian pian piti pyytää Jukkaa lopettamaan, aloin olla lähellä purkautumista. Käänsin Jukan poikittain syliini ja suukottelin hänen nännejään. Hivelin kädelläni hänen rintaansa ja vatsaansa, pyörittelin sormiani karvoituksen rajalla. Hän tarttui käteeni ja ohjasi sen kalulleen, joka sykähteli reisien välissä vaativasti. Se tuntui kuumalta ja kovalta. Liu'utin sormiani sitä pitkin edestakaisin. Jukka huokaili mielihyvästä ja kallisti päätään taaksepäin. En voinut olla suutelematta hänen pehmeitä huuliaan. Jukka avasi silmänsä ja katsoi minua. Niissä näkyi iloa, ja jotain muutakin, rakkauttako? En jäänyt miettimään sitä, vaan suutelin uudelleen. Hieroin kevyesti hänen pallejaan ja puristin käteni hänen kalunsa ympäri. Runkkasin samalla tavalla kuin hän oli tehnyt minulle. Tunsin hänen kiihtyvästä hengityksestään, että oli aika lopettaa tässä vaiheessa. "Ylös ja pesulle", komensin leikkisästi. "Ei vielä", hän mumisi, "jatka!". En jatkanut, vaan nostin hänet istumaan vierelleni. "Hyvää kannattaa odottaa", naureskelin hänen pettyneelle ilmeelleen.

Teimme pesuvedet vateihin ja pesimme toisemme. Oli vaikea olla viemättä nautintoa loppuun saakka toiselle, ja vielä vaikeampaa oli käskeä toista lopettamaan ajoissa. Läheltä piti -tilanteita tuli, mutta saimme hillittyä itsemme. Lopulta olimme joka paikasta puhtaita ja siirryimme ulos kuivattelemaan. Kuivasimme vielä hellästi toisemme emmekä malttaneet olla samalla vähän hellimättä toista. Se oli uskomatonta. Sininen hämärä valaistus, kuikan huuto järvellä, usvapyörteet ihan rantavedessä, kylmä suorastaan, mutta kuumat miehen vartalot, pehmeät huulet, naurua ja iloa. Lopulta maltoimme kerätä vaatteemme kainaloon ja pyyhkeet olkapäille, ja suunnata kohti kämppää. "Ajattele mitä meille sanottaisiin, jos joku näkisi meidät nyt", Jukka nauroi. En voinut olla nauramatta itsekin. Kaksi alastonta miestä keskellä yötä metsäpolulla, kalut kivikovina sykkien. Hervottomina naurusta hoipuimme viimeiset metrit kämpälle, ja astuimme sisälle lämpimään. Olimme laittaneet vuoteen valmiiksi ennen saunaan menoa, ja suuntasimme suoraan sinne. Vedin Jukan päälleni makaamaan ja painoin häntä takamuksesta itseäni vasten. "Tässä on hyvä olla", Jukka sanoi tukahtuneesti. Hivelin hänen selkäänsä ja peppuaan kevyesti sormenpäilläni. "Niin on, eikös vain kannattanut odottaa sitä hyvää?", vastasin hiljaa.

Takaisin