Luonne
Yleisesti: Tuikku on todella kiltti persoona. Se on kuin kanaemo; huolehtii aina kaikesta eikä varmasti halua kenellekään mitään pahaa. Tuikku tykkää ihmisistä, varsinkin meidän kaksijalkaisten antamasta huomiosta. Eli Tuikku osaa olla myös huomionkipeä, mutta sillä omalla hellyttävällä tavallansa. Tamma pitää lapsista myös, yhtä paljon kuin varsoista. Lapsia se aina pökkiikin hellästi ja osoittaa näille, että pitää niistä todella paljon. Mutta kyllä se pitää meistä aikuisista köriläistäkin ;> Joskus kyllä Tuikkukin haluaa pitää hauskaa, jolloin se on todella villi. Mutta silloinkaan se ei tee mitään pahaa. Tamma on todella sympaattinen, kiltti ja unelmahevonen. Se on myös todella sosiaalinen tamma ja tuleekin siis melko hyvin toimeen kaikkien hevosten kanssa. Sosiaalisena hevosiin se on myös aina tutustumassa uusiin hevosiin, ja ihmisiin myös.
Tuikku on oikein halitusponi, sitä saa täysin rinnoin halailla ja silittää. Se ei siitä hätkähdä, vaan tykkää kun joku antaa sille huomiota. Joskus jos kaikki vain pyörii yhden hevosen ympärillä niin voi Tuikku huomionkipeänä hirnahtaa jolloin yleensä kaikki sitten säntäävät sen luokse ja unohtavat toisen hevosen. Tammalla on myös erikoinen katse; hellyttävä katse, sen katseella on lumoava vaikutus niin hevosiin kuin ihmisiinkin. Todella kultainen hepankuvatus, tätä hevosta ei tosiaankaan voi kukaan ihminen tai eläin pelätä. Ja jos joku pelkää niin Tuikku kyllä 'kesyttää' tämän ihmisen tai eläimen, että Tuikkua ei tarvitse tosiaankaan pelätä. Päinvastoin.
Hoitaessa: Tuikku nauttii kaikista hoitotoimenpiteistä, rakastaa suorastaan. Sitä ei todellakaan tarvitse sitoa kiinni mihinkään, mielellään se seisoo hoitajien puunattavana, kuin karkaisi maille ja halmeille. Tuikulla onkin tapana kiittää hoitajaa laittamalla päänsä hoitajan syliin ja höristä hiljaa tälle, kun se on hoidettu. Silloin sitä ei kukaan voi vastustaa, se on vain niin ihana.
Harjatessa tamma seisoo kiltisti paikoillaan ja nauttii joka ikisestä pitkästä harjan vedosta, silloin se sulkeekin silmänsä ja rentoutuu. Mutta kun mahanalunen pitää harjata niin Tuikku on hieman jännittynyt, mutta ei tee mitään. Ei se pahemmin mahanalusen harjauksesta pidä, mutta 'kestää' sen. Kavioita putsatessa tammalla on tapana hiukan 'jumittaa', eli sillä saattaa kestää ennen kun se tajuaa että pitää nostaa kaviot. Muuten se antaa hoitajan putsata ne ihan nätisti. Eli hoitaessa, yllätys yllätys todella kiltti, sehän vain nauttii siitä :>
Suitsiessa tamma antaa laittaa hoitajan sen päähän suitset ihan kiltisti, välillä Tuikku ei halua kumminkaan ottaa kuolaimia suuhunsa, mutta lopulta suostuu.
Satuloidessa pysyy paikallaan, mutta hoitajan kiinnittäessä satulavyötä, niin pahana tapana Tuikku voi pullistella. Ei sen pahempaa :>
Tallissa: Tuikulla on tapana seurailla tarkasti kaikkia tapahtumia. Eli se on koko ajan silmätarkkana. Jos joku muu hevonen hirnahtaa, niin tamma vastaa siihen iloisesti. Tamma myös tietää tallintavat ja käyttäytyy myös niiden mukaan. Jos vaikka hoitajaa tulee tervehtimään Tuikkua, niin se on iloinen, välillä vähän liiankin. Mutta ovea ei kannata jättää auki. Se ei karkaa, mutta voi alkaa hampaillansa 'raapimaan' ovenkarmaa. Ja se ei ole hyvästä. Ruuan jaossa Tuikulle pitää aina antaa ensimmäiseksi ruuat, muuten se alkaa pitämään hirveätä hirnulaulu esitystä, siinä sitten menee kaikilla tärykalvot puhki :D No ei kai. Mutta tosiaan sille pitää antaa heti ekana ruuat. Muuten tamma on kiltisti tallissa ja 'seurustelee' muiden hevosten kanssa innokkaasti.
Tarhatessa: 'Tarhapäiviä' tamma aina odottaa innolla. Ja se myös tietää milloin ne on. Taluttaessa Tuikkua tarhaan se kävelee jäykästi, mutta silti korvat hörössä. Tuntuu siltä, että se piilottaisi ilonsa. Kun tarhanportin avaa niin sitten Tuikku alkaa 'lämmetä' ja hirnuu iloisesti. Tarhaan päästessä se menee kerran tarhan ympäri ja nuuhkii kaikki paikat, kuin poliisikoira konsanaan :> sen jälkeen se juoksentelee villisti ympäri ja etsii itsellensä sopivan likaisen paikan, missä piehtaroida. Se piehtaroi ja sitten menee rauhallisen oloisesti syömään. Välillä se voi tulla tarhan aidan luo ja kerjäämään ylimääräisiä rapsutuksia, joita tuskin heruu. Siinä vaiheessa Tuikku on jo niin likainen, että siihen harva uskaltautuu koskemaan :> mutta jos ei rapsutuksia heru niin se palaa taas iloisesti syömään ja nauttii ulkoilmasta.
Eläinlääkäri & kengitys: Eläinlääkärin saapuessa paikalle Tuikku toivottaa tämän tervetulleeksi, mutta sitten sillä meneekin jo jauhot suuhun. Kun se tajuaa, että tulija onkin eläinlääkäri niin Tuikun tekisi mieli juosta pakoon, mutta siinä vaiheessa se seisoo karsinassa, eikä pääse mihinkään pakoon :> Mutta sitten kun eläinlääkäri on mahdolliset toimenpiteet suorittanut, niin tamma on onnellinen ja iloinen. Ei se niin kamalaa ollutkaan, Tuikun mielestä.
Kengittäessä Tuikku ei ole yhtään kärsivällinen ja pieniä taukoja on pidettävä. Mutta muutaman porkkanan avulla Tuikku jaksaa seistä kengityksen ajan ihmeen hyvin.
Taluttaessa: Tuikku kävelee reippaasti taluttajan rinnalla. Joskus tamma haluaa työntää päänsä ikivihreisiin ruohonkorsiin, mutta niin ei saa päästää käymään. Ellei sitten halua viettää koko päivää Tuikunn kanssa jossain ruohopuskassa. Muuten se kävelee nätisti ja eikä pahemmin riuhdo, ellei tosiaan eteen satu muhkean näköinen ruohomätäs.
Muiden hevosten seurassa: Tuikku on todella sosiaalinen ja sitä ei haittaa, vaikka jotkut ei sen kanssa tuttavuutta haluaisi tehdäkään. Pääasia, että Tuikku saa tutustua uusiin hevosiin :> Tutuille hevosille se on ystävällinen ja seurallinen. Muuten se voi välillä yltyä leikkimään muiden kanssa, mutta sitten taas rauhoittuu. Omituisia tapoja :>
Ratsastaessa: Tuikulla ilmenee yleistä laiskuutta melko usein. Alkukäynnissä se kuitenkin menee reippaasti ja eikä kauan aikaile. Jos molemmissa osapuolissa on yhtä paljon itsetietoutta niin eiköhän kaikki suju parhain päin. Ratsastustehtävistä Tuikku ei paljoonkaan välitä, paljon mielummin se menisi mukavia esteitä. Ympyrällä tamma menee hitaasti ja sillä tekee aina mieli kääntyä takaisin uralle, mutta sisäohja hieman kireämmällä niin tamma pysyy nätisti ympyrällä. Raviin se siirtyy helposti, mutta ei pysy siinä kauan. Joten pohkeet on pop tässä asiassa. Samoin ohjat. Laukkaan tamma siirtyy jäykästi ja sitä saa hoputella siihen, mutta sitten kun se on laukassa niin se on myös vaivan arvoista.
Esteillä Tuikku on erittäion vauhdikas - täysin luonteensa vastaisesti. Tuikku hyppää hyvin ja korkealle suomenhevoseksi.
Koulussa Tuikku taas menee laiskan kankeasti ja sitä saa hoputtaa, mutta makuun päästessä sitä ei estä mikään tai kukaan.
Maastossa Tuikku tykkää mennä, ja onkin melko pomminvarma. Joskus voi kompuroida, mutta varma se ainakin on.
Kuljetuksessa: Kuljetuskopperoon Tuikku menee pienen suostuttelun jälkeen ja sitten se meneekin sinne melko vauhdikkaasti. Tamma ei tykkää reissata pitkiä matkoja, ellei sen nokan edessä ole läjä porkkanoita. Ulos tultaessa kuljetuskopperosta Tuiku on innokas suoritettuaan matkan :>
Kilpailupaikalla: Tuikku on vähän hermona, mutta rentoutuu sitten kun saa tavata muitakin polleja. Sitten se oikein jääkin 'jutustelemaan' muiden kanssa ja jumittaa taas vähän. Itse kilparadalle mentäessä se on reipas ja suorittaa kilpailun parhaansa mukaan. Kilpakarsinoissa se rentoutuu ja miettii kisasuoritustaan, luultavasti :>
Sukutaulu
Kilpailukalenteri
päivämäärä | kilpailupaikka | laji | luokka | tulos
010804 | PHR | koulu | 2 | 8/20
Jälkeläiset
pv. | ori | varsan syntymäpäivä | varsan tiedot | omistaja
270604 | Scorpionin Univelka | 040704 | sh-t. KN Kukkaistyttö, väri. ruunikko (voi muuttua)|miss.
Kuvagalleria (Klikkaa kuvaa, niin näet sen suurempana !)
Tekijänoikeus
Layout: Pia
Kuvat: Mari O. - kiitos <3
Tekstit: Pia
Luonne: -Zaamari- - kiitos.
