Maaliskuu oli luminen, parhaimmillaan maata peitti puolimetrinen hanki. Pakkaset onneksi pysyttelivät maltillisesti enintään -15 asteessa. Kuun loppuun osui lämmin jakso, jolloin lumet sulivat vauhdilla niin, että huhtikuun alku oli käytännössä lumeton. Linnusto näytti talvisen puolensa. Lauhdevesijärvet olivat kovaa valuuttaa, samoin kuun lopun vuoristoreissu. Edmontonissa oli hyvin vaisua, mutta massiiviset tilhiparvet toivat hetkittäin juhlan tuntua sinne, missä oli pihlajia tai muita koristepuita ja -pensaita. Tässä maaliskuun linnustollisia huippuhetkiä.
Kuun ensimmäinen kunnollinen retki osui päiväykselle 8.3., toivuttuani pienestä flunssasta. Muutoinhan olisin mennyt heti kuun alussa läntisten voimaloiden äärelle nappaamaan hankalasti hoidettavia talvilajeja!
Olin jo aiemmin varovasti arvellut -- jopa paikallisessa nettikeskusteluryhmässä -- että Wabamunin joululaskenta-alueen parhaat päivät vesilintupuolella lienee nähty, ja Keephills'in alue vetänee nykyään paljon paremmin. Wabamunin voimalaa tunteva natiivi vastasi, että voimalaa on ajettu alas jo joitakin vuosia ja paikka saattaa hiljetä kokonaan kymmenisen vuoden kuluessa. Keephills, Genesee ja Sundance sitä vastoin jatkanevat täyttä höyryä? Paikkojen eroista arveli toinen asiaa kommentoinut, että kalakanta ja pohjaeläimistö olisivat Keephills'illä niukkoja, ja siksi Wabamun ja Sundance olisivat kenties parempia kalastaville linnuille, sotkille ja telkille. Mutta olisiko Keephills'in veden laatu kohentunut lintumielessä sitten kalakantojen ja pohjafaunan inventointien? Ainakin pikkukalaparvia Keephills'illä on näyttänyt polskivan, ja intiaaneja näkyy ongella silloin tällöin. Paikalla myös viihtyy usein "meri"metsoja, uikkuja ja aina runsaasti sotkia. Nyt päätin 8.3. käydä katsomassa, miltä paikat näyttivät. Kokosin tulokset alle taulukoksi.
Yleisellä tasolla Genesee ja Keephills olivat aivan omaa luokkaansa, Sundance ja Wabamunin kylä (jotka siis kuuluvat joululaskennan piiriin) melko yksipuolisia. Retkipäivän parhaiksi haviksiksi nostaisin Genesee'llä edelleen sinnitelleen pilkkasiiven ja sieltä yllättäen löytämäni amerikantyllin. Se lienee talvehtinut; paikka on hyvin vaikea hallita, ja pieni kahluri hukkuu helposti pitkiin etäisyyksiin. Keephills'in kanavassa uiskenteli allinaaras (vuosipiste) ja Sundance'n kanavassa kolme harjakoskeloa, joita en ollut joululaskennan jälkeen nähnyt yhtään. Lisäksi muutamat pikkujoutsenet, lapasotkat ja kuparivartit olivat kelpo lintuja, unohtamatta Keephills'in lapinharakkaa ja isoa (600) pulmusparvea! Kanadanhanhet näyttivät nostaneen kytkintä lumien kattaessa pellot ja niityt, muutoin vesilintulukemat näyttivät samankaltaisilta kuin tammi- ja helmikuussa (katso aiemmat kuukaudet). Mainittakoon vielä, että Wabamun ja Keephills'in läntinen allas olivat suurimmaksi osaksi jäässä.
Kuun puolivälissä iskivät kovat lumipyryt, ja linnuilla lienee ollut tiukkaa verrattuna taannoiseen leutouteen ja niukkalumisuuteen. Retkeily jäi osaltani vähiin, joskin työmatkoilla ja kotipihasta sekä parilla lyhyellä kiertelyllä kaupungin raviineissa ja hienostoalueilla ehti havaitsemaan etenkin tilhiä. Niitä pöllysi monin paikoin useiden tuhansien jättiparvina! Meininki ei hiljennyt edes kuun lopussa, vaikka lumet haihtuivat vauhdilla. Kuun lopulla saapuivat amerikanvarikset ja tavalliset lokit sekä jokunen pikkuparvi kanadanhanhiakin ilahduttamaan retkeilijää. Kaatopaikalla oli 25.3. muun muassa vanha rengasnokkalokki, kuusi kalifornian- ja kolme amerikanharmaalokkia. Samana iltapäivänä tekemäni neljän korttelin kävely kotikulmilla tuotti peräti 8100 tilheä kahdeksassa parvessa! Seuraavana päivänä (26.3.) menimme perheellä Whitemud Creek'iin. Täällä kuikutti kaksi Northern flicker'iä, huusipa Barred owl'kin kirkkaassa auringonpaisteessa!
Laji | Tieteellinen | Genesee | Keephills * | Sundance ** | Wabamun dock | Summa |
Slavonian (Horned) grebe | Podiceps auritus | 2 | - | - | - | 2 |
Western grebe | Aechmophorus occidentalis | - | - | 1 | - | 1 |
Tundra swan | Cygnus columbianus | 6"1' | 0+0+3" | - | - | 10 |
Swan sp | Cygnus | 2" | - | - | - | 2 |
Canada goose | Branta canadensis | ~120 | 5+0+14 | ~100 | 8 | ~240 |
Mallard | Anas platyrhynchos | ~150 | ~6000+80+~500 | 16 | 35 | ~6800 |
Pintail | Anas acuta | 5/2 | 2/- | - | - | 9 |
American green-winged teal | Anas carolinensis | 2 | 8+20+0 | - | - | 30 |
American wigeon | Anas americana | 1/1 | - | - | - | 2 |
Gadwall | Anas strepera | ~50 | 16+12+0 | - | 12 | ~90 |
Ruddy duck | Oxyura jamaicensis | 16 | -/1+0+0 | - | - | 17 |
Lesser scaup | Aythya affinis | 115 | 15+0+20 | - | 6 | 156 |
Greater scaup | Aythya marila | 1/2 | -/1+0+0 | - | - | 4 |
Lesser/Greater scaup | Aythya affinis/marila | ~80 | 10+0+0 | - | - | ~90 |
Ring-necked duck | Aythya collaris | 25 | - | - | - | 25 |
Redhead | Aythya americana | ~30 | ~50+0+0 | - | - | ~80 |
Canvasback | Aythya valisineria | 4 | 42+0+0 | - | - | 46 |
Duck sp | Anas/Aythya | ~40 | - | - | - | ~40 |
Common goldeneye | Bucephala clangula | ~230 | 12+10+6 | 8 | ~140 | ~400 |
Bufflehead | Bucephala albeola | 26 | 25+0+6 | - | - | 57 |
Goosander (Common merg.) | Mergus merganser | ~260 | - | 17 | 4 | ~280 |
Hooded merganser | Mergus cucullatus | - | - | 1/2 | - | 3 |
White-winged scoter | Melanitta fusca | -/1 | - | - | - | 1 |
Long-tailed duck | Clangula hyemalis | - | 0+1+0 | - | - | 1 |
American coot | Fulica americana | - | ~190+0+0 | - | - | ~190 |
Killdeer | Charadrius vociferus | 1 | - | - | - | 1 |
Bald eagle | Haliaeetus leucocephalus | 1" | 0+0+2" | 2" | - | 5 |
Great grey (Northern) shrike | Lanius excubitor | - | 0+0+1 | - | - | 1 |
Rock dove | Columba livia | 5 | - | - | 7 | 12 |
American magpie | Pica hudsonica | ~10 | 0+0+5 | - | - | ~15 |
Raven | Corvus corax | 4 | 2+0+4 | 4 | - | 14 |
Starling | Sturnus vulgaris | 2 | - | - | - | 2 |
Snow bunting | Plectrophenax nivalis | 1 N | 0+0+~600 | - | - | ~600 |
House sparrow | Passer domesticus | - | 24+0+0 | - | - | 24 |
* Keephills'in kolme lukua ovat (vas-oik) itäinen iso allas+kanavat+läntinen iso allas
** Sundance'n luku on ison altaan ja kanavan summa
Kuun lopussa alkoi tuntua, että koko perhe on loman tarpeessa; sopivasti Hillalle sattui kuun loppuun kevätloma (spring break). Suunnittelua helpotti, että Albertan hallinto oli aiemmin päättänyt jakaa asukkailleen jonkinlaisina verohelpotuksina 400 dollarin sekin. Oma sekkini oli uponnut juokseviin menoihin aiemmin, mutta Hannan summa kilahti sopivasti koululoman alkuun. Suuntasimme kolmeksi päiväksi Kalliovuorille! Netistä olin seurannut maineikkaan Mount Lorette'n petolaskentoja jo parina vuonna. Ajattelimme viettää pari aamua siellä, maakotkien ja mahdollisten muiden petolintujen muuttoa sekä vuoristomaisemia ihaillen. (Paikka on Calgary'sta ykköstietä tullessa hieman ennen varsinaisia vuoria; käänny vasemmalle Kananaskis Country'n viitan kohdalta ja ajele etelään 20-30 km.) Poikkesimme menomatkalla 29.3. Calgary'ssa katsomassa lokkeja; paikalta oli mm. raportoitu tummaselkäinen lintu, määrityksien seikkaillessa Western ja Slaty-backed gull'in välillä, olipa joku rohjennut vetäistä selkälokinkin. Osoittautui, että viime mainittu oli eri lintu. Emme nähneet kumpaakaan, mutta jokivarresta (Bow River) löysin spontaanit vanhan iso- ja nuoren (2-kv) eskimolokin. Saavuimme illalla Canmore'en (tuttu Bow Valley Motel), ja tein Eeliksen kanssa pienen pöllöretken. Auton valoissa näkyi jo pari mittariperhosta lepattelemassa, ja oli aavemaista kuunnella rinteiltä alas rapisevaa soraa pimeydessä. Kuulimme myös kaksi pöllöä, helmi- ja paikallisen varpuspöllön! Eelis oli tohkeissaan.
Kalliovuorilla on aina hauskaa, etenkin maisemien takia, mutta lintumääriin olen aiemmin ollut jotenkin pettynyt. Tällä kertaa kuitenkin olin siihen henkisesti varautunut. Seurasimme kotkamuuttoa Mount Lorette'n kupeessa kolmena aamuna. Ensimmäisenä (30.3.) staijasimme klo 9:30-12:30, mutta ainoat pedot olivat kaksi paikallisen oloista valkopäämerikotkaa. Oliko paikka sittenkin väärä? Vai olimmeko myöhässä? No, kiertelimme mm. Exshaw'n, Banff'in ja Canmore'n seutuvilla. Joitakin muuttolintuja oli saapunut, havaitsimme mm. mukavasti punarintarastaita ja muutaman tummajunkon. Avovesissä, etenkin Bow River'illä, kellui paljon sorsia ja (pikku-) joutsenia. Amerikanvarikset raakkuivat riemukkaasti, muutama Song sparrow lauloi, islannintelkkä uiskenteli majavapadon liepeillä Exshaw'ssa. Banff'in Kananmunasuolla (Cave & Basin) oli melko vaisua ja talvista, joskin pienessä tiaisparvessa oli 3-4 Golden-crowned kinglet'iä. Illalla tekemämme koko perheen pöllöretki Sibbald Creek Trail'ille (10 km, saman verran pysähdyksiä) tuotti yhden amerikan- ja kaksi tavallista helmipöllöä. Lapset olivat yllättävän innoissaan melko kaukaa kuuluneista helmareista!
Seuraavana aamuna (31.3.) ajoimme taas Mount Lorette'lle katsomaan, josko petomeininki olisi nyt toinen. Sää oli samankaltainen, joskin nyt oli tuulisempaa ja pilvisempää. Välillä 9:55-12:30 havaitsimme nyt 12 maa-, 2 valkopäämeri- ja 2 määrittämätöntä kotkaa ja jokusen pienemmän pedon. Ainakin muutama kotka oli siis vielä menemättä! Ajellessamme puolen päivän jälkeen Canmore'n kautta Banff'iin ajattelimme toistaa staijauksen seuraavanakin päivänä, mutta sitä ennen toteutimme sisäistä turistia käymällä syömässä ja katselemassa maisemia mm. Bow Valley Parkway'n varressa.
Menemme hieman huhtikuun puolelle, jotta Kalliovuorten retki saataisiin pakettiin. Yöllä oltiin siirrytty kesäaikaan. Suunnitelma oli: aamiainen, Mount Lorette, Calgary ja kotiin. Mount Lorette'lla (Wasootch Creek) seisoskelimme taas eilisen kaltaisessa säässä 10:40-13:00. Laskin jakson aikana 15 maa- ja 4 valkopäämerikotkaa sekä 6 isoa petoa ynnä 3-4 amerikanhiirihaukkaa, joka ei kovin runsaana tätä kautta muuta. (Kotiin palattua luin netistä, että maakotkien huippu oli nyt ajoittunut aika lailla 1-2 viikkoa aiemmin, mm. kaksi n200 yksilön huippua, mutta havaitsimme sentään edes "suomalaiset" lukemat. Mainittakoon myös, ettemme seisoskelleet oikeassa laskentapisteessä, sillä emme nähneet muista lintuihmisistä vilaustakaan.) Alkoi pyryttää räntää. Mutta kotimatkalla amerikanvarikset olivat entisestään runsastuneet, ja pelloilla näkyi useampi amerikanhiirihaukka. Kevät!