 © Islet / ?Dollarin Oliivia 'Oliivia' gotlanninruss, tamma s. 15.11.2004 (VHKR*, kalenteri) ruunikko säkä: 125cm koulutuksessa, painottuu kouluun om. Islet kasv. Dollar' s Farm * huomioithan, että Oliivia on aikaisemmin ikääntynyt eri tavalla 
KILPAILUKALENTERI
En ole mitenkään kovin erikoinen gotlanninruss. Omaan kaikki ponien metkut joita vain maapallo kantaa päällään ja olen niissä vielä hyvä. Aina välillä näkee kaikelaisia amatöörejä yrittäen jekuttaa ihmisiä. Näissäkin asioissa on omat niksinsä ja itse ainakin mieleläni jaan taitoni muiden ystävieni kanssa. Itse olen saanut parhaat vinkit myöskin ystäviltäni. Täällä kotona kun on niin paljon muitakin poneja, että väkisinkin oppii jekkuja. Myöskin suuressa joukossa oppii runsaan määrän hyviä käytöstapoja. Jotkut niistä ovatkin osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi. Ennen en pitänyt ollenkaan siitä, että jouduin jäämään yksin johonkin. Etenkin pikkuisena varsana tahdoin olla koko ajan äitini luona, enkä suostunut millään mennä leikkimään muiden samanikäisteni varsojen kanssa. Kerran kuitenkin rohkaisin mieleni ja ryhdyin leikkiin mukaan. Aluksi minusta tuntui todella pahalta riehua ja rellestää, mutta vähitellen totuin hurjiin leikkeihin ja niin minustakin kehittyi villi pikkuponi. Ystävystyin myöskin muutamien varsojen kanssa. Heidän kanssaan kasvoin ja opin varsojen tavoilta isojen ponien tavoille. Myöhemmin ystäväni muuttivat uusiin koteihinsa ja myöhemmin myös minä muutin uuteen kotiin. Tämä oli minulle suuri järkytys. Tällöin sain ensimmäisen kolauksen maailmasta. Nyt myöhemmin olen ymmärtänyt miksi en voinut jäädä ystävieni kanssa loppuelämäkseni. Näen heitä kuitenkin vielä aktiivisesti kilpailukentillä. Hirnumme toisiamme aina tervehdykseksi ja välillä pääsemme moikkaamaan toisiamme oikein kunnolla. Paras ystäväni on kuitenkin aina ollut oma äitini. Hän oli aina ollut mukana kaikissa uusissa aisoissa mitä olen joutunut kokemaan. Hän on rauhoitellut minua, kun minua on pelottanut ja kertonut ettei ole mitään hätää. Toivon, että minustakin tulee vielä yhtä hieno ja kaunis kuin äidistänikin. Laumassa olen kuitenkin hurjan paljon erilaisempi kuin äitini. Hänellä on tapana aina väistyä muita, mutta minusta hän on sen verran viisas ja kokenut, ettei muiden kannattaisi häntä häätää pois. Itse pidän huolen siitä, ettei kukaan häädä minua pois ruoka-apajilta. Myöskään minun ruokiin on turha koskea. Jos sitä yrittää, minä tulen hampaat irvessä tunkeilijan luokse ja jos tämä ei auta alan potkimaan. Laumassa minua kunnioitetaan ja harvoin kukaan edes yrittää syödä ruokiani. Joskus jotkut uudet ponit yrittävät kokeilla onneaan, mutta minä näytän heille kyllä taivaan merkit. Nuoret oripojatkin huutelevat joskus perääni. Minulla on kuitenkin sen verran arvoa, etten näihin koltiaisiin kiinnitä huomiota. Enhän minäkään sentään ihan kaikkia voi tavata. Minä olen pääasiassa kouluponi. Minulla on hienot liikkeet ja kaunis olemus. Mitään vaativia luokkia en koskaan tule kilpailemaan, mutta selvitän helpot luokat vaivatta. Mielestäni väistöt ovat helpoin liike mitä vain voi olla. Se on kuin balettia ja sopii minulle. Saan aina väistöistä hyvät numerot. JÄLKELÄISET Beatitude Islet, (i. Splinter) |
 Kasvatit Kilpailut Hoitajat Linkkejä Vieraskirja islet@netti.fi |