© Enni R. Kuvassa oikeasti sh-t. Paasa
Virallinen nimi: FNS H.P Tiluliina
Kutsumanimi: Tilli
Rotu: suomenhevonen
Säkäkorkeus: 158 cm
Sukupuoli: tamma
Omistaja: Enni R. (äffä) / Quawa
Kasvattaja: Hyrskyn Myrskyn
Hoitaessa Tilli on hassu pieni veitikka. Se on pienikokoinen neitokainen, joka on kasvattanut luonnettaan paaaljon enemmän kuin kokoaan. Aluksi Tillin on tietenkin näytettävä, että on johtajan haluinen neiti, eikä siihen ole muilla vastaan väitettävää. Tämähän ei kauaa kestä, jos hoitaja osaa pitää puolensa, väsyy Tillikin usein leikkiin. Harjata Tilli on hankala. Se pyörii ja liikehtii levottomasti minkä jaksaa. Tämän takia onkin ehkä parempi harjata ja varustaa Tilli käytävällä tai puomilla. Tilli saattaa leikillään näykkiä, tai sitten yrittää näykkimisellään näyttää orin asemansa tässä maailmassa, niin höpsö herra on :] Kavioitahan ei tietenkään saa putsata? Ne pitäisi vielä nostaakin! Sillehän nauraa naapurinkin lehmät. Juuri näin meneeTillin ajatukset, kun se huomaa kaviokoukun.Tilliin saa tosiaan "nojata", että saa siirrettyä painon jalalta pois toiselle ja putsattua kaviot. Kun Tilli vihdoin suostuu kavionsa nostamaan nätisti ja nopeasti, on se tietenkin pamautettava yhtä nopeasti alas! Tämän takia kannattaa varoa varpaitansa. No, joka tapauksessa tajuat varmaan, ettei Tilli olekaan ehkä naapurin kiltti ja laiska suokki. Oikeastaan, kun tarkemmin ajattelee, Tilliähän voisi kutsua hankalaksi. No eikö? Mennäänpä varustamiseen. Satula. Niinpä niin. Hieno kapistus, kunhan sen saisi vielä selkäänkin ilman erityisiä ongelmia. Tillin kauhuihin kuuluu edellä mainittujen lisäksi siis näin ollen myös satula. Tilli seisoo nätisti paikallaan kun tullaan satula mukana luokse, mutta entäs kun se laitetaan selkään? Täti alkaa peruuttaa ja liikuskella mihin sattuu, potkii, puree, luimii, mitä vain, kunhan satula lähtee pois. No, kun tilanne rauhoittuu, onkin aika laittaa satulavyö. Tietenkään ei hienoa mahaa saa peittää vähääkään satulavyöllä. Sehän voi vaikka puristaa tunnilla. Pullistaminen. Niinpä niin. Tillillä on hyvä varautua ainaiseen pullistamiseen, joten älä ihmettele jos tunnilla niin kireälle laitettu vyö onkin löysä kuin naapurin papan maha xP Vähän kun Tilliä nipistelee vatsasta, sitä alkaa kutittaa, eikä se pysty keskittyä pullistamiseen. Ja tadaa! Onkin meillä hieno hevonen suitsia vaille valmis. Niinpä niin. Suitset. Kuinka hankalaa olisikaan tulla toimeen ilman niitä. Pitäisi vain ja ainoastaan painon avulla ohjata hevosta. Tillille suitset ovat paha painajainen. Ohjat kaulalle. Ei reagointia, ainoastaan hieman jännittyneisyyttä. Kokoat suitse käteen, kuolaimet kämmenelle, syötät niitä Tillille.. Suu ei aukea.Tillillä myös perinteinen "Paina hampaiden välistä"-tekniikka ei auta yhtään mitenkään, jos et pysty pitelemään sen päätä paikallaan. Tamma kiskoo päätään mihin sattuu ja saattaa jopa puraista! No, sait vihdoin ja viimein kädet arvilla kuolaimet suuhun. Ei kun niskahihna korvien yli. Aijai. Tämäkös kamalaa onkin. Tillin on pakko repiä itseään minne sattuu, ettei vaan korvat litisty tai väänny. Kurjaahan se nyt on, kun korvat sojottaa minne sattuu! Otsahihna. Helppo nakki. Hihnat kiinni ja työn ja tuskan takana ollut homma on valmis. Ai niin, pintelit. Ne unohtui alusta. Jalat, kuinka rakkaat ne ovatkaan Tillille. Ei niitä peitellä saa, nehän on tarkoitettu ihailua varten, eikö niin? Tietysti on vähän liikehdittävä sivulle, eteen, taakse sivulle. Ja kappas vain, onkin pinteleiden laitto yhtäkkiä hyvin hankalaa. Äläkä nyt kuvittele Tilliä hirviöksi, sillä varmalla ihmisellä on Tilli todella ihana. Se vain haluaa testata hoitajaansa.
Tarhassa/laitumella Tillillä on pakkomielle pomotella toisia tammoja. No, emme ole vielä laitumella. Talutamme Tilliä laitumelle. Ah, ihanaa ruohoa matkan varrella, koskaan ei ole mitään tuon kaltaista nähty. Ei kun syömään! Tilli saattaa ihan yllättäen kiskaista itsensä syömään ja jos ei taluttaja ole varuillaan, usein herra myös onnistuu siinä. Nyt kun tyttö on päässyt syömään, ei se tietenkään anna itseään riistää eroon tuosta herkusta. Taluttajalla on todellinen työ saada irti oleva Tilli kiinni. Tilli ravaa aina vain kauemmaksi ja kauemmaksi. Jos saan antaa vinkin, hae tallista ämpäri, täytä se kauroilla ja ravistele ämpäriä. Kaurojen houkutteleva tuoksu, sen puoleensa vetävä ääni, voittahan se ruohomättäätkin, myös kaikkein herkullisimmat. Tilli lähestyy, anna sen syödä kauroja hiukan ja nappaa sitten varovasti kiinni, ettei se säikädä ja lähde vetelemään pukkilaukkaa. Tilli voi vähän näykkiä, kun olet sen erottanut ruohikosta, joten sinua on varoitettu..! Tarhaan Tilli menee mielellään, kuten myös laitumelle. Joskus se tosin mielellään yrittää rynniköidä ulos portista ylitsesi, mutta älä anna sen pikkuseikan häiritä. Laitumella Tilli mielellään syö ja kuluttaa ihraa pois kunnon laukkapyrähdyksillä. Muiden tammojen pomottaminen on tarhassa pääasia. Bruno on kaikkien pienien tammojen johtaja, mutta huom. ei isompien. Monesti se yrittää laitumen oikeita pomoja pomotella, mutta ressukka nauretaan ulos karvapeitteestään ;] Laitumelta hakiessa Tilli on kyllä vähän liiankin hankala. Eipä siitä ihanasta paratiisista kukaan halua lähteä pois! Tilliin tepsii tällöin vain kauraämpäri.
Ratsastaessa Tilli on aika osaava, mutta hankalasti hallittava. Tilli on askel-lajeiltaan reipas ja ei mikään laiska löntystäjä. Brunon periaate on: "Muut öntystäköön, minä puhkun tarmokkuutta!" Näin ainakin minä luulisin katsellessani sen tarmokasta astelua.Tillillä ei ehkä ole kovinkaan miellyttävät askel-lajit, sillä ne on kamalan reippaat. Tämä koskee etenkin ravia, joka menee yhtä nopeasti kuin ompelukone paininjalka pohjassa. Mutta minkäs sille mahtaa. Mielestäni kuitenkin Tilli on ihan mukava ratsastaa. Mikäs siinä, jos on taitava hevonen alla, kyllähän siitä tykätään. Näin voi päätellä ainakin siitä, kuinka usein minut on nähty Tillin kanssa kisaradoilla.. Niinpä niin, mutta ei pidä unohtaa, että Tilli on aina Tilli, inhimillinen tamma. Avut, käännä voltille, mitä kummaa se nyt tarkoittaa? Eihän tietenkään tehdä volttia, jos muut hevoset ei tee! Taas otteita Tillin ajatuksista, jos ratsastaja ei ole tarpeeksi varma. Tillin kanssa saa tosiaan aloittelijammat tehdä töitä, koska hevonen on kuitenkin laumaeläin ja Tillistä sen huomaa hyvin. Jos toiset hevoset tekee voltin, Tilli menee nätisti perässä, jos muut menee uralla, ei Tilli millään haluaisi tehdä volttia, vaan vänkää vastaan minkä jaksaa. Jos antaa kuitenkin selvät avut ja on päättäväinen, ei Tilli kauaa jaksa kokeilla ratsastajan taituruuksia, vaan menee ihan nätisti, myös vaikkapa sen voltin.. :] Koulua Tilli taituroi päättäväisen ihmisen kanssa siis kivasti. Entäpä esteet? Esteillä Tilliltä ei ainakaan vauhti lopu kesken! Tili hyppää ihan hienosti korkeampiakin, johtuen siitä, että se omistaa todella vahvat jalat. Tillillä olisi ehkä HIUKAN helpompi kuitenkin hypätä, jos se olisi vähän vähemmän vauhdikas. Silloin tällöin neiti vähän tuppaa hosumaan ja siinä saattaa lentää niin puomeja, kuin ratsastajakin. Tillin kanssa myös erityisen yleinen näky on: "Nyt laukkaan lujaa esteelle. Hidastan, pysähdyn. Noin, löi ratsastaja kaulaani nenänsä. Mietin, hyppäänkö. Enpä taida. No, hypätään nyt. Jättiloikka. Ratsastaja maassa." Tuo, jos joku on inhottavaa. Se esteistä. Maastossa Tilli käyttäytyy kuta kuinkin asiallisesti. Mitä nyt välillä hyppii karkuun puskissa vaanivia mörköjä ymv. Tilli saattaa tosissaan olla välillä hieman säikky. Se pelkää ihan tyhmiäkin asioita, ja jos ratsastajakin on hiukankin epävarma, voin taata, että tuloksena on kaaos. Tilli hyppii välillä karkuun pieniäkin rasahduksia, taikka sitten pukittaa vuosituhannen suokkibile pukkeja. Laukkasuorilla tosissaan laukataan, meininki on Tillillä mahtava, ja sitä taasen todistaa hienot ilopukit, joissa kyllä ratsastaja pääsee taatusti nauttimaan ilmalennosta jossain vaiheessa.
Kisoissa Tilli on varmaan aika tuttu näky pian. Sen perusteella, mitä neidillä on kisattu, voidaan sanoa että Tilli on tosiaan hieno kishepo. Se on hoidettaessa kisa-alueella kiltisti muita hevosia kohtaan [hoitajaa tietenkin tulee vähän ärsytettyä ;P] itse asiassa, harvinaisen kiltisti. Lämmittelyt on aina vähän kankeaa aikaa, mutta kyllä se siitä vertyy. Lämmitellessä ei Tilli koskaan anna kaikkeaan, sillä se tietää, mitä on tulossa ja säästää voimiaan. Tuomareista Tilli ei kyllä tykkää yhtään, ei etenkään näyttelyissä. Vaikka osaakin Tilli hienosti poseerata, ei se siedä sitä, että sen selkää , jalkoja sivellään ja kirjoitetaan muistiin jotakin. Silloin tällöin tulee vähän tuomaria näykkäistyä tai laitettua korvia luimuun, mutta periaatteessa kuitenkin se yrittää hillitä itsensä. Este ja koulukisat sujuu ihan kivasti. Rata mennään, eikä meinata. Tilli osaa antaa kaikkensa, sillä se tietää, että kotona odottaa herkulliset porkkanat ;) Lastaus ei koskaan tuota ongelmia. Tilli kipittää hienosti traileriin ja tulee yhtä hienosti pois. Nyt voisimme todeta, että vaikka Tilli välillä onkin vähän höpsö, on se periaatteessa kuitenkin oikein suloinen otus :)
| FNS Hitsaaja sh |
Ch Kuujärven Lentävä Lähtö
suomenhevonen, 156 cm YLA 1, KTK III |
| VIR MVA Ch Purppuran Sisutar suomenhevonen, ei mitattu, KTK I, YLA 2, SHLA 1 |
|
| VIR MVA Ch FNS Piiperoinen
suomenhevonen, 145 cm, KTK 1, YLA 1, SHLA II |
FNS Hilppa suomenhevonen, 161 cm |
| FNS Mari-Pilvi missä ? suomenhevonen |
o. Peikkolaakson Kapinoiva myynnissä i. Valon Luukas
o. Peikkolaakson Rähinä myynnissä i. Valon Luukas
o. Thowran Tirehtööri missä? i. Valon Luukas
t. QWS Eksynyt Varjotar i. Valon Luukas
t. QWS Tinttaliina i. Valo-Mikki