Löytöretkeilijä

Hypnotisoivaa musiikkia

Lumoavia, väsyttäviä, kiduttavia ja nukuttavia soittimia on velhomaailma tuntenut jo parin viimeisen vuosisadan ajan. Mutta mitä tapahtuu, kun soittimen ääni saa itämaisen joogan vaikutuksia aikaan?

Vasta viime vuonna hätkähdyttävän hyvin S.U.P.E.R -arvosanoin koulusta valmistunut innokas musiikin harrastaja ja viulisti, Yvan Ylander, on kertomansa mukaan jo pitkään tutkinut lumottujen soittimien ominaisuuksia. Hän tähdentää, että musiikissa itsessään on jo niin paljon voimaa, ettei se voi rajoittua pelkkiin päiväuniin.
Ylander esittelee viuluaan, johon hän kehitteli aivan uudenlaisen lumouksen yhdistellen vanhaa, perinteistä taikuutta moderniin, kokeilevaan loitsutekniikkaan - ja kuukausien työ kannatti.

Soiton alkaessa kuulija vajoaa saman tien rauhalliseen, rentoon olotilaan, jossa kaikki ajatukset haihtuvat mielestä. Kehon jännitykset häviävät, ja korvat kuulevat ainoastaan musiikin. Vain muutamassa minuutissa kuulija on vajonnut niin syvään hypnoosiin, että taitava soittaja, jollainen Ylander itsekin on, voi soittimellaan ohjailla hypnotisoidun tekemisiä tämän totellessa empimättä. Kuten erityisen syvässä hypnoosissa yleensäkin, myös niin kutsutussa musikaalisessa hypnoosissa kuulija ei näe, tunne, haista eikä maista mitään, kuulee vain musiikin. Siksi Pyhän Mungon sairaalassa järjestetyssä valvotussa koetilaisuudessa hypnotisoidun ihoon voitiin pistää hakaneuloja, hänelle syötettiin pahanmakuista lientä ja lisäksi hänen annettiin haistaa rikkiä ilman minkäänlaisia reaktioita. Soiton intensiteetin ja sävyjen vaihtelulla saatiin sen sijaan aikaan muutoksia koehenkilössä juuri siihen suuntaan kuin soittaja halusi.
Herättyään hypnoosista koehenkilö ei muistanut soiton alkamisen jälkeen tapahtuneesta yhtään mitään. Hän oli tutkittaessa aivan kunnossa, vaikkakin hieman hämmentynyt ja pyörällä päästään. Niin ikään hän ihmetteli karmaisevan inhottavaa makua suussaan.

Ylanderin saavutuksesta käytiin Pyhässä Mungossa paljon keskustelua, sillä hypnoosin avulla voitaisiin paitsi suorittaa kivuliaitakin toimenpiteitä myös auttaa mielenhäiriöistä kärsiviä henkilöitä. Luonnollisesti ajatuksella oli vastustajansa, jotka epäilivät musikaalista hypnoosia siinä, missä muunkinlaista hypnoosia.

Pyhässä Mungossa päätettiin epäilyistä huolimatta ottaa musikaalinen hypnoosi testikäyttöön vapaaehtoisten potilaiden kanssa. Ylanderilla riittää siis puuhaa koetellessa hypnoosin rajoja ja myöhemmin opettaessa muille muusikoille hypnoosiin vaadittavaa soittotekniikkaa. Haastateltaessa hillitty ja kohtelias Ylander vakuutti, että viulun lisäksi muillakin soittimilla voidaan harjoittaa hypnotisointia, mutta jokaisella soittimella on erilaiset ominaisuudet, joten toimivan tekniikan löytäminen vaatii huolellista, yksilöllistä tutkimusta.

Flavia Santorelli