lempinimi:Vanilja
Kuvien(c)Jutantalli
Yleistietoa: Vanilja on erittäin hieno hevonen. Se pitää mintunmakuisista heppanameista ja on muutenkin ruualle perso. Erittäin tarkkaan jos sanoo, tämän hepan saa itsensä puolelle niin, että antaa sille Mynthon pastillin makua Jääminttu. Se on sitten totta vaikka niin hassulta kuulostaakin, joten uskokaa minuun! Vanilja ei ole aloittelijoiden ratsu varsamaisuutensa takia! Sillä on pienen pieni aurinkoihottuma turvassa, jota pitää varoa. Aurinkoisilla keleillä pitää muistaa rasvata turpa huolellisesti. HUOM! Rasva jota Vaniljalle laitetaan, ei lähde vaatteista, joten varokaa suttaamasta sitä laittaessanne! Ratsastaessa: Vanilja on satulaan noustessa aivan rauhallinen. Se ei liiku senttiäkään paikaltaan, mutta kun ratsastaja kehottaa sitä eteenpäin se syöksyy kuin tuli hännän alla ilopukkeja. Huomattuaan ratsastajan taidot ja sen että ratsastaja ei tipu, niin se kulkee lopuksi niin hienosti, että heti alkaa se ?doupattu hevonen? kierre. Vanilja on siis kiltti ratsastaa, jos sen saa puolelleen. Suosittelen silti Mynthon pastilleja! Maastossa tamma on oikein kuuliainen ja niin kulkevainen että menisi laukkaa vaikka koko päivän jos saisi. Maastoon siis kannattaa mennä usein, sillä se virkistää myös Vaniljan halua mennä. Koulu on Vaniljan pahin puoli, sillä sitä eivät huvita kiemurat, joita koulussa mennään vaan vauhti ja innokkuus jota esteissä taasen on! Esteet ovat Vaniljalle suurta herkkua ja takaan että se ei niitä kiellä, vaan hyppää innolla yli. Vaniljan ravi on vähän pomputtavaa, mutta laukka sen suurempaa herkkua! Voisi vaikka luulla ratsastavansa taivaassa. Se on niin ihanaa. Käynti on Vaniljalla tosi reipasta eikä Vanilja tunnu lainkaan tuntihepalta. Se on kuin hiomaton timantti! Hoitaessa: Vanilja on yleensä kiltti hoitaessa eikä se pure. Sitä on myös vaikea kuvitella potkimaan, koska tamman emä, oli ollut enkeli. Se on niin uskomattoman kiltti ja ihana! Yksi huono puoli Vaniljan hoitamisessakin on. Se ei pidä siitä kun sen kavioita putsataan. Pienen teutaroinnin jälkeen tamma on kyllä valmis nostamaan kavionsa. Varusteet ovat tälle tammulille helppo nakki. Ei siinä kauan kestä kun tämä seisoo kuin tatti suorituksen ajan. Niin ajatteleva ja fantastisen kiltti hevonen kun Vanilja onkin, pitää sitä varoa, sillä hevoset ovat arvaamattomia otuksia. Ei niiden kanssa leikitä kuin barbeilla! Vanilja rakastaa rapsutusta lavoilta ja sitä kun harjataan kumisualla. Oikein avuliaalla päällä kun tamma on niin se voi nostaa harjan, jos olet pudottanut sen. Lastattaessa: Vanilja astuu traileriin hilpeillä mielin valmiina näkemään uuden paikan. Innoissaan se suurentaa sieraimensa suuriksi palluroiksi ja haistelee ilmaa mielenkiintoisena kaverina. Vanilja ei pidä matkustamisesta yksin. Se tarvitsee aina joko hevos- tai sitten ihmiskaverin sille seuraa pitämään. Ulos tulo trailerista onkin jo hankalampaa, kun tamma haluaa koluta joka nurkan sellaisella vauhdilla että ei siinä heiveröisimmät mukana pysy! Yleensä kaikki menee hyvin, mutta joskus voi pieni onnettomuus sattua, mutta mitäpä tuosta. Onhan Vanilja vain hevonen! Kisoissa: Vanilja on hermona ajomatkan kisapaikalle ja hikeentyy hirveästi nähdessään muut paikalla olijat. Se hirnuu kimakasti ja sen turkistakin on vaikea saada kelvollisen näköistä. Vanilja rauhoittuu kuitenkin jo ennen omaa vuoroaan (yleensä) ja painaa vuorollaan niin hyvin että ei voi sanoa että se ei olisi tehnyt parastaan. Kaikki ovat tyytyväisiä siihen, koska melkein aina voitto on kainalossa kotiin tulo matkalla. Eläinlääkärissä: Vanilja on oikein kiltisti, kun eläinlääkäri sen tutkii. Se ei vain pidä piikeistä. Lääkkeet se ottaa kiltisti, mutta hampaitten raspauskaan ei ole sen mieliasioita eläinlääkärissä. Aina hoidon jälkeen eläinlääkäri on voinut kehua Vaniljaa sen käytöksestä ja kyllä hyvin huomaa sen olevan oikein hyvin kasvatettu nuori tamma. Joskus, vain hyvin harvoin Vanilja on temppuillut madotuksessa, joten kyllä sitä voi kutsua kelpo tammaksi! Talutuksessa: Tarhaan vienti on Vaniljalle reuhkasta aikaa kun se haluaisi jo päästä juoksemaan. Yleensä se kuitenkin kävelee nätisti ja on oikein kelpo heppa myös näyttelyihin, sillä se ei teutaroi muuta kuin tarhaan viedessä ja sen kyllä ymmärtääkin. Ei ole helppoa hevosen elämä! *heh* Vanilja on joskus kyllä villi ja oikein tulinen kun sillä on esim. jalka kipeä ja ollaan maastossa kävelemässä niin se voi vaatia voimia, että sen saa pidettyä aisoissa?muuten, ihan OK! Tarhassa: Tarhassa Vanilja saa aivan uuden luonteen piirteen omakseen. Se hyppii, poukkii, juoksee ja kaiken kukkuraksi vetelee ilopukkeja niin taitavasti, että sitä on jo tultu lehdistöstäkin kuvaamaan. Vanilja saa kaikki loimet irtoamaan ja vain harvoina päivinä Vanilja on rauhassa tarhassa ja syö ruokiaan levollisena. Muista, ne päivät ovat harvianaisia!
(c)Karoliina Vainio
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
