HiP_HopCommunications

Petri Krohn
Toimintasuunnitelma keväälle ja kesälle 2002

Suunnitelma Petri Krohnin harrastustoiminnalle (Maailmanparannussuunitelma 1)

1. Appearance

• Rekisteröi toiminimet HipHop Communication ja Anarchy (networks) patentti- ja rekisterihallituksessa. Toiminimi tarvitaan, tietoliikennekaapin kyljessä ei voi lukea "ylläpidosta vastaa Petri Krohn"
• Suunnittele ja piirrätä logot HipHopille ja Anarchylle (Wille, Vemmu?)
• Painata (tulosta) " ^{Powered by} HiP_Hop Communications " tarrat.¹

1.1 HipHop

HipHop ei ole liikeyritys eikä yhdistys, vaan aatteellinen agitaattori.

Tavoitteena on tuoda ilmainen Internet "matalimpaankin majaan".

Luodaan siis edellytykset sille, että Internetin ja 4G:n pienkäyttäjät voivat yhteistoiminnalla ja vapaaehtoisin uhrauksin luoda omaan ja ohikulkijoitten käyttöön korkealaatuisen IP liityntäverkon.

Tätä pyrkimystä HipHop Communications ( = Petri Krohn) edistää ohjein, esimerkein, vapaaehtoisella työpanoksella, sekä antamalla tarvittavia laitteistoja internetin rakennusprojektien käyttöön.

1.1.1 WLAN tekniikka

Pyrkimyksenä on myös WLAN tekniikan läpimurron edistäminen, WLAN tekniikan sekä heikkoutena että vahvuutena on sen käyttökelpoisuuden riippumunen jo saavutetusta "penetraattiosta". Infrastruktuurin puute on noidankehä joka estää kasvua, kriittisen massan saavuttaminen taas voi johtaa eksponentiaaliseen kasvuun.

Pelkkä laitteiden ja antennien olemassaolo ei kuitenkaan yksin riitä:

1. Tarvitaan "liiketoimintamalli", joka mahdollistaa täysin vapaan roamingin.
2. Itsekonfiguroituvan internetin (DHCP etc.) täytyy mahdollistaa myös WLAN asiakkaan automaattinen kytkeytyminen.

WLAN flew the last mile. WLAN on ilmaisen internetin rakentamisen kannalta keskeinen tekniikka, se on lopullisesti ratkaissut "viimeisen kilometrin" ongelman. Nyt on paljon keskeisemmäksi kysymykseksi nousut se, miten järjestetään rahastus kansainvälisten ja mannertenvälisten yhteyksien käytöstä.

1.2 Anarchy

Anarchy nimi on varattu HipHopin "sisaryritykelle", joka voi toimia (4G) palveluoperaattorina.

Mahdollisia liiketoimintamuotoja:

• Myy yhteysaikaa mobiilikäyttäjille.
• Toimii clearing-housena verkkovierailuvaihdossa.
• Solmii yhteistoimintasopimuksia pienten liityntäoperaattoreiden kanssa (myös "mikro-operaattorit" eli ~1 tukiasema! ).
• Toimii pienoperaattoreiden yhteenliittymänä ja edustajana kansainvälisissä roaming-sopimuksissa ja pooleissa.
• Ylläpitää tilaajarekisterejä, tarjoaa AAA palveluja standardi-protokollilla (Diameter, Radius). Ylläpitää tarvittavia laitteistoja ja ohjelmistoja.

2. Haapsalu

2.1 Runkoverkko

Varaa heinäkuu Haapsalun Internet-runkoverkon rakentamista varten.

Haapsalun keskustan museokaupunginosa on tasaiselle maalle rakennettuja 1 ja 2-kerroksisia puutaloja. Kaupungin etaläosassa on neuvostoaikaisia 3-kerroksisia elementtirakenteisia kerrostaloja.

Internet-runkoverkko on tarkoitus rakentaa WLAN tekniikalla, käyttäen katoille ja torneihin asennettuja suunta-antenneja (rooftop hopping). Kustakin radiolinkistä rakennetan ethernet-kaapelointi isäntä- ja mahdollisesti naapuritaloihin.

Suunta-anteennit antavat laajan tasaisen peittoalueen keilan suunnassa. Tämä mahdollistaa myös ad hoc yhteydet kannettavista päätelaitteista. Ensimmäiset linkkipisteet ja tukiasemat tulevat todennäköisesti sijaitsemaan strategisilla paikoilla pääkadun ja sataman ympäristössä. Tämä mahdollista kaksi palvelun muotoa.

• Kiinteitä internet-yhteyksiä voidaan tarjota liikekeskustan yrittäjille.
• Turistit, veneilijät ja muut satunnaiset ohikulkijat voivat tilapäisesti käyttää palveluja. (Miten hoidetaan rahastus ja rekisteröinti? Myykö satama Gigalan:in vouchereita?)

Runkoverkolla on ainakin yksi kytkentäpiste valtakunnallisen operaattorin langalliseen Internet-runkoverkkoon. (= HIX ?)

2.1 Internet yhdistys

Perusta " Haapsalu interneti ühistu" (Haapasalon Internet yhdistys).

Internet-verkkoa operoimaan tarvitaan paikallisten Internet-harrastajien muodostama internet yhdistys.

2.2.1 Säännöt

Tarkoitus on samaan aikaan toteuttaa kaksi ristiriitaista tavoitetta.

• Toteuttaa tasa-arvoa ja demokraattista päätöksentekoa. (Tai ainakin antaa sellainen vaikutelma ulospäin.)
• Ylläpitää perustaja-"omistajien" valtaa ja vaikutusvaltaa.

Jäsenistössä kaksi luokkaa, "A" ja "B".

• A-jäsenet tarjoavat yhdistyksen käyttöön omistamiaan tietoliikennelaitteita, torneja tai kiinteän verkon kytkentäpisteitä. Laitteiden omistus säilyy edelleen jäsenellä.
• B-jäsenet vain käyttävät yhdistyksen verkkopalvelua, mutta eivät tarjoa mitään lisäarvoa.

A-jäsenellä on oikeus milloin tahaansa ottaa takaisin yhdystyksen käyttöön luovuttamansa laitteisto. Rajoituksena kuitenkin seuraava:

• Asiasta pitää ilmoittaa ennakkoon (2 viikkoa).
• Yhdistyksellä on oikeus lunastaa laitteet ennalta määrättyyn hankinta-arvoon, tai antaa tilalle toiset vastaavat laitteet.

Todellista valtaa yhdistyksessä käyttää tietenkin "tekninen komitea".

2.3 Rahoittajat

Selvitä suomalaisomisteiset talot.

Museokaupunginosassa on käynnissä muutama isompi korjausrakennnus-projekti. Näillä taloilla on yleensä suomalaiset omistajat. Suomalaiset "mökinomistajat" ovat todennäköisesti kaikkein valmiimpia investoimaan Internet yhteyksiin, kustannukset ovat minimaallisia suhteessa muihin rakennuskustannuksiin.

2.3.1 Tornit

Suomalainen kateus (ja kaavoitus) estää tornin rakentamisen suomalaiseen taloon. Viron vapaammat olot ovat innostaneet korjausrakentajia laajentamaan talojaan ylimääräisillä tornikerroksilla. Nämä tornit ovatkin erinomaisia pisteitä WLAN antennien kiinnitämiseen. Paikalliset asukkaat ovat haukuneet torneja tarpeettomiksi ja hyödyttömiksi. Lisäetuna antennit tarjoavat talonomistajalle erinomaisen tekosyyn perustella ökyrakentamistaan ;-)

2.4 Kaupunki

Sovi yhteistyöstä kaupungin kanssa.

Yhteyshenkilö: Kaupunginjohtaja

2.4.1 HIX

Perusta HIX, Haapsalu (Commercial) Internet Exchange. Päätä sijainti. Tavoite: kaupunki tarjoa tilat, tai rakentaa kaapelin.

3.Liiketoimintamallit

4G ja WLAN tarvitsevat täysin uuden liiketoimintamallin.

Tunnuslauseet

• Sonera "Make things click"
• Anarchy Networks "Let's kick some butt" (= potkitaan operaattoreita persuksiin)

3.1 Mikro-operaattorit

Jotta WLAN voi menestyä, tulee kaikki liityntäverkot (access network) avata rajattomalle roamingille. Tukiaseman ylläpitäjä tarvitsee kuitenkin selvän intensiivin ennenkuin hän avaa verkkonsa kaikille. Vieraista on paljon haittaa:

• Verkon turvallisuus kärsii.
• Vieraat voivat ajoittain tukkia verkon.
• Tukiaseman omistaja joutuu maksamaan omalle ISP:lle myös vieraiden tiedonsiirrosta.

Tarvitaan siis uusi liiketoimintamalli.

3.1.1 Ääriskenaario

Tänään: Stockmannin "hulluilla päivillä" myydään Doro merkkinen langaton puhelin (2.4GHz, sama kuin WLAN) hintaan €50. Puhelimen tukiasema-osassa RJ-11 pistoke.

Huomenna:Puhelin maksaa saman verran, ainoana ulkoisena erona pistoke on RJ-45.

Puhelinlaitos ei kuitenkaan lähetä laskua, vaan kuukausitilityksen (Luit aivan oikein, he maksavat sinulle tukiasemasi käytöstä.) Suuri määrä omaan puhelimeensa puhuvia vieraita tai ohikulkijoita tuo suuren tilityksen.

Emäntä siis viihdyttää vieraitaan "Eikö kellään ole kiirreellistä asiaa kännyynsä, nyt olisi hyvä aika soitella". (Doro luuri on vissusti piilossa sohvan alla.)

Tarvitaan siis sellainen liiketoimintamalli, joka kannustaa pienimmänkin tukiaseman omistajan avaamaan liityntäverkkonsa vierailijoille. Vierailijat eivät siis "puhu sinun laskuusi" vaan tuovat rahaa tai muuta clearing saldoa sinun tilillesi.

Haapsalu Internet on yksi esimerkki tällaisesta operaattorista. (Tavoitteena ei tietenkään ole olla mikro-operaatori vaan kasvaa suureksi.) Missään tapauksessa HIü ei kuitenkaan kasva niin isoksi, että voisi yksin osallistua kansainvälisiin roaming sopimuksiin. Väliin tarvitaan jonkinlainen kokoaja-operaattori.

3.2 VPN

Virtual Private Network (VPN) tekniikka mahdollistaa vierailijoiden päästämisen liityntäverkkoon ilman, että on pelkoa, että he surffailevat verkon ylläpitäjän vararikkoon. Ilmaispalvelu sisältää vain yhteyden lähimpään CIX kytkentäpisteeseen. VPN tekniikkaa käyttävä palveluntarjoaja (ISP) reititää yhteyden siitä eteenpäin.

Liityntäverkko-operaattorin ei siis tarvitse tarjota kaikille verkkon päässeille rajattomia liikennöintioikeuksia. Vapaa pääsy voi rajoittua vain samaan kaupunkiin (Haapsalun tapauksessa) tai samaan maahan ("surffaa Suomessa" palvelu). Käyttäjät sopivat erikseen jonkun ISP:n kanssa ulkomaanyhteyksistä.

3.2.1 Internetin tuotanto v.s. jakelu

Voi olla tarpeen, että lainsäädännöllä pakotetaan Internet-operaattorit erottamaan eri laskuille liityntäverkon käytön ja ulkomaan (tai jopa kotimaan) yhteydet. Vertailukohtana on sähkönjakelu, jossa sähköntuotanto ja jakelu on erotettu toisistaan. Ulkomaan yhteydet ovat Internetin "tuotantoa", liityntäverkon ylläpito Internetin "jakelua".

Tulee siis vaatia, että liityntäverkon haltija mahdollistaa minkä tahaansa VPN-palveluoperaattorin käytön omasta verkostaan. Normaaliasiakkat siis maksisivat molemmista, kumman tahaansa osapalvelun saisi kuitenkin myös erillisenä samaan osahintaan.

3.3 Useita operaattorityyppejä

Kokonaisuudessa tarvitaan siis useampia eri tyyppisiä operaattoreita:

• Tiedonsiirto-operattorit (VPN liityntätekniikka)
• Liityntäverkko-operaattorit
• Autentikointi-operaattorit (Joka liityntäverkko ei tarvitse omaa AAA infraa.)
• Roamingin clearing-house järjestely (Voiko tämä olla business, vai vaan monenkeskeinen sopimus?)
• Clearing-piste pörssit.
• Mikro-operaattorit
• Kokooja-operaattorit, joka edustavat useita mikro-operaattoreita clearing-järjestelyissä.
• Palveluoperaattorit, mm puhelupalvelu. Ylläpitävät reaaliaikaista tilaajarekisteriä (HLR, HSS) ja suorittavat puhelunohjauslogiikkaa.
• Vierailija-puhelin-operaattorit, (VLR) pyrittävät puhelunohjausta kun kotioperaattori ei ole tavoitettavissa.

Ota selvää Nokian tämän hetken tuumailusta. Etsi Nokialta avainhenkilöt.

4. Standardit

Vapaan internetin edistämiseksi pitää kirjoittaa joukko ohjeita ja "standardeja". Nämä voivat olla joko värikuvin varustettuja webbisivuja, kotimaisia suosituksia, tai englanninkielisiä Internet drafteja.

4.1 Internet asuintaloihin

Selvitä miten asunkerrostalon olemassaolevat kaapelit ja putkitukset käytetään hyväksi talon ehternet-lankaverkon rakentamisessa. Tee esimerkkiasennukset eri tyyppisiin ja ikäisiin taloihin. Dokumentoi valokuvin, julkaise webbissä. Kirjoita suositukset, hanki niille puolivirallinen hyväksyntä (HAI, Kiinteistöliitto). Kirjoita myös Internet draftit.

4.1.1 Ilmaispalvelun taso

Laadi luonnos ohjeistoksi siitä, minkä tasoista internet-palvelua taloyhtiöiden tulisi tarjota asukkailleen (pelkää vastiketta vastaan). Tämän suosiotuksen voisi julkaita Kiinteistöliitto.

Suositus: taloyhtiö tarjoaa vain "surfaa Suomessa" palvelua, Muut yhteydet asukas ostaa VPN operaattoriltaan.

Etu: samaa palvelutasoa voidaan tarjota myös satunnaisille ohikulkijoille.

4.1.2 WLAN

Selvitä, miten WLAN tekniikkaa voidaan hyödyntää ethernet-verkon jatkeena.

• Siltoina eri kiinteistöjen välillä
• Tarjoamaan asuntoihin myös langaton verkkoyhteys. (Tämä on kyllä asunnoissa toisijainen vaihtoehto, pöytäkoneen luotettavuutta, akuttomuutta ja edullisuutta ei mikään kannettava koskaan ylitä.)
• Suorana yhteytenä ISP:hen

Selvitä, miten parhaiten täytetään nämä kolme tarvetta samanaikaisesti minimi-investoinnein. Kirjoita myös tästä ohjeet.

4.1.3 Asukasohje

Kirjoita ethernet taloverkkoja koskeva ohje asukas-tilaajien käyttöön

Esittele erilaiset-keskitin ratkaisut ja niiden edut ja haitat mm. tietoturvan kannalta.

• Toistin (L1)
• Kytkin (L2)
• Reititin (L3)

Viitta Bilteman luettelon kuviin

Riitele kielitoimiston kanssa sanan "keskitin" käytöstä.

Keskitin on siis mikä tahaansa tähtimäisen verkon keskipisteessä oleva aktiivilaite.

4.2 Projektit (kohdetalot)

4.2.1 1940-luku

Maskuntie, Ruskeasuo. Tämä toimii helppona harjottelukohteena vaikeammille projekteille. Vähäinen byrokratia, hyvät putkitukset puhelimelle. Ullakolla tilaa laitekaapille.

4.2.1.1 Ethernet

Ethernet-sisäverkon rakentamisessa käytetään Bilteman "rautakauppa" tyylisiä aktiivilaitteita. Käyttämällä kytkintä (8 x 100 Mb/s, €109) keskittimenä estetään naapureita seuraamansta toistensa liikennettä. NAT reititin turvaa talon koneet ulkoiselta tunkeutujalta (€188). Osoitteenmuunnoksen vain yksi ulospäin näkyvä osoite säästää ISP:n kuukausimaksuissa.

Selvitettävää:

• Pystyykö tämän NAT laitteen VPN clientti kytkeytymaan Jippiin VPN pohjaiseen palveluun?
• Miten operaattorit (HTV, elisa, Jippii) suhtautuvat siihen, että koko talo kätkeytyy saman maksullisen osoitteen taakse? Pitääkö tehdä kalliimpi "yritys" liittymäsopimus?

Kaksi toivomusta Biltemalle:

1. Webbin tuoteluetteloon pitää saada näille tuotteilee persistentit (= pysyvät) osoitteet. Sähköisessä muodossa olevassa suosituksessa ei voi lukea: "katso Bilteman luettelo, sivu 318". Tämäkin muuttuu joka vuosi.
2. Verkkolaittet tulisi myydä ilman (verkko)muuntajia. Asennuksissa tulee käyttää keskitettyä virransyöttöä. Bilteman tulisi standardoida koko muuntajavalikoimansa (>100 ?), ja antaa vain ohje: laitteen Y mukaan muuntaja X.

4.2.1.2 WLAN

Oman talon kattava peittäminen WLAN antenneila on erittäin vaikeaa, asuinkerrostalossa suorastaan mahdotonta. Antenneja tarvitaan usempi joka kerrokseen. Ongelmaan löytyy kuitenkin yksinkertainen ratkaisu. Kaksi naapurustaloa ryhtyy yhteistoimintaan. Molempien katoille pystytetään suunta-antenni jonka keila valaisee naapuritalon. Saavutetaan kaksi etua.

• Yläviistosta tuleva keila tunkeutuu kaikkiin huoneistoihin, ainakin kaikissa "valon"puoleisissa huoneissa toimii WLAN.
• Muodostuu talojen välinen linkkiyhteys. Nyt molempien talojen ethernet-lankaverkot avat samassa verkossa. Tarvitaan vain yksi yhteys internet-runkoverkkoon. (Tämäkin voidaan toteuttaa WLAN tekniikalla, ei ilmeisesti kuitenkaan Nokia C111 kortin toisella antennilla.)

Maskuntie tarjoaa erinomaisen kohteen tämän tekniikan kokeilemiseen. Kolme taloyhtiötä jakaa pihan ym. Naapuritalossa on yhteistyökykyisiä asukkaita.

Suunitelma: Rakennetaan kahteen (tai kolmeen) taloon ethernet sisäverkko. Kiinnitetään molempien savupiippuihin suunta-antennit. Liityntä ISP:hen joko kaapelimodeemilla tai ADSL:llä, Modeemi ullakon laitekaappiin. Vaihtoehtona myös Jippiin WLAN palvelu Freedom, talosta on näköyhteys Pasilan TV-torniin.

Selvitettävä:

• Mikä on paras kulma (asteita vaakatasosta) rakennuksen "sivuvalaisulle"?

4.2.2 1980-luku

Pikkuhuopalahti, Kytösuonpolku 3 (syksy 2002)

Onko täällä vain kiertämätöntä nelijohtoa?

Miten voidaan vetää uudet kaapelit? Minne?

• Hanki käsiisi talon alkuperäinen johdotussuunitelma. Kuka tätä hallitsee? Isännöitsijä?

4.2.3 1990-luku

Ruoholahti (syksy 2002)

Miten CAT-5 (CAT-4) kaapeli josta yksi tai kaksi paria on jo kytketty puhelinverkkoon saadaan kytkettyä ethernet käyttöön?

Viedään ethernet-parit suoraan asennusrasiaan, leikataan puhelinparit pidemmiksi, ja viedään ne viereseen RJ-11 liittimeen.

Saako Suomesta tälläisiä yhdistelmärasioita?

Miten voidaan asunnon sisäistä puhelinverkkoa käyttää myös ethernet liikenteeseen? Minkälaiset pistorasiat?

Kuvat webbiin, asennusohjeet.

4.2.4 Neuvostotalo

Haapsalussa on paljon "Mustamäki" tyypisiä elementtikerrostaloja. Valitaan joku.

4.3 WLAN autokonfigurointi

Selvitä, miten toimii Internetin autokonfigurointi.

Täytyy siis tuntea koko "stäkki".

• Ethernet Address Resolution Protocol (ARP) RFC826
• Dynamic Host Configuration Protocol (DHCP) RFC2131
• Network Address Translation (NAT)
• …mitä näiden yläpuolella?

Avoin kysymys on siis se, voiko WLAN asiakas kytkeytyä mihin tahaansa yhteistoimintahaluiseen WLAN verkkoon ilman, että joutuu tekemään käsin ainakin minimiasetukset. Tarkoitus on tietysti, että isäntäverkko ei tippaakaan tingi omasta turvallisuudaan. Eikö vaatimus verkon tunnuksen tietämisestä jo estä automaattisen kytkeytymisen?

Selvitä siis mikä (jos mikään) estää WLAN autokonfiguroinnin. Kirjoita standardiehdotus.

Kokeile asiaa käytännössä!

4.4 Pienjännitetöpselit

Tee (kansainvälinen) suositus tasajännitepistokkeista asuntiloissa

Näitä tarvitaan mm.

• Kesämökeilla joissa aurinkokenno ja akkupohjainen sähköjärjestelmä.
• Tiloissa missä halogeeni-valaistus
• Pienkoneiden kytkemiseen. Nyt joka laitteesa on oma (raskas) muuntaja, 230V~ pistokkeet uhkaavat loppua. Yksinkertainen liitosjohto (mahdollisesti regulaatorilla) seinärasiasta riittäisi.
• Tietoliikennelaitteisiin.

Pistokkeen pitää tukea ( = löytyy reikä) useaa jännitettä samaan aikaan. (Kaikkien ei aina tarvitse olla käytettävissä.) Seuraavat jännittet ainakin ovat hyödyksi:

12V = Yksi akku

24V = Kaksi akkua sarjassa, maa voi olla keskellä. (-12v-0V-+12V)

5V Tietoliikennelaitteille

Erilasilla töpselin kooilla voidaan valita maksimivirrankulutus.

Voiko tämä standardi perustua kovalevyasemien liittimeen?

(Vastaava mikroliitin tarjoaa samat jännitteet, mutta pienemmän maksimivirran.)

Saako liitinmalliin asennusrasioita? (tuskin.) Voiko sen upottaa johonkin olemassaolevaan rasiaan?

Onko olemassa pistotulppa, jonka voi irroittaa, ilman että puoli seinää lähte irti?

Tee sovellusohjeet liitimien käytöstä tietoliikenne-asennuksiin.

• Virransyöttö joka kerrokseen, keskittimien ja tukiasemien käyttöön.
• Laitekaapit
• Akkuvarmennus

5. Laitteisto

• Tee rekisteri hankitusta laitteistota.
• Luettele MAC numerot, sarjanumerot jne.

Päivän tilanne:

• Lucent WP II tukiasema (= AP 1000) jossa 2 kpl Orinoco Silver 11Mb korttia
• COMPAQ WL200 PCI adapteri + ulkoantenni
• 2 kpl Nokia A020 (= A032) tukiasemaa
• 3 kpl Nokia C021 korttia antenneineen
• 8 kpl Nokia C020 korttia
• Kasa 3Com EtherLink XL, III ja II kortteja.

Puuttu:

• Slot I emolevy ja kotelo reititinkonetta (Linux) varten.
• Antennisovittimet Orinoco kortteihin

5.1 Antennit

Etsi Virosta joku rakentamaan halpoja ”paistinpannu” antenneja.
Katso kuvat: http://www.saunalahti.fi/~elepal/antenna_photos.html

Yhteyshenkilö:

• Puolivälissä Tallinna - Haapsalu tietä sijaitsee Laitsen kartanolinna. Pelloille on pystytetty ryväs 300m korkeita antennitorneja. Tässä sijaitsi Neuvostoliiton kaupallisen valtamerilaivaston radiopuhelin-tukiasema. (Lieneekö paikalla ollut myös KGB:n kaukokuuntelukeskus?) Linnan pihalla istuskelee joukko tyhjäntoimittajia olutpullojen äärellä. Puolet kertoo olevansa entisiä radioinsinöörejä. Alota täältä!

Tässä erinomainen business-mahdollisuus virolaiselle pienteollisuudelle, prototyypit tietenkin minun käyttöön.

5.1.1 Likit

Kokeile ”kaukoyhteyksiä” Bertilin maatilalle Noarootsiin.

5.2 Hankinnat

• Sovi Nokian kanssa (etu)osto-oikeudesta käytöstä poistettavaan WLAN rautaan (2Mb/s).
• Roiku Huuto.Netissä ;-(

6. Henkilökohtaista

6.1 Anarkia

Tutustu anarkian teoriaan ja terminologiaan.

Yhteyshenkilö: Sara Heinämaa?

Muodosta teorian pohjalta WLAN liiketoimintamalli (= verkkoanarkia), käytä asianmukaista terminologiaa.

6.2 Muuta

• Tee hankinnat Biltemasta: kaapelityökalut, 300m Cat-5 kaapelia.
• Ota käyttöön webbipalvelin. Muuta domain nimeä eunetin verkossa, rekisteröi hiphop.pp.fi (mailto:help@hiphop.pp.fi
• Potkaise hieman eloa :hin (Helsingin alueen Internet ry).

• Hanki enemmän "viikkorahaa" ostoksiin, kirjoita pari keksaria (keksintöilmoitus) lisää.

Sanastoa

WLANWireless LAN, langaton lähiverkko. Käyttä 2.4GHz taajuusaluetta, tämä taajuus on lähes kaikissa maissa vapaasti kaikkien käytettävissä, mitään lupia tai lisenssejä ei tarvita.

VPN Virtual Private Network, virtuaaliverkko. Verkkoon kuuluvat koneet keskustelevat salattujen yhteyksien (putkien) yli keskenään.

ISP Internet Service Provider, Internetin palveluntarjoaja: Kolumbus, Jippii, Eunet, Suomi24 jne.

CIXCommercial Internet Exhange, Internetin napa Palo Altossa, Täältä saat ilmaiset yhteydet kaikkialle maaailmassa. (Suomalaiset ym. maksavat.)

Asukasohje, Luku 1

Mitä on ipReAN?

ip Internet Protocol, Internetin verkkokerroksen protokolla

Access Network Liityntäverkko

ReAN Residential Access Network, Asukkaiden liityntäverkko, Asukasverkko

ipReAN Internet protokollaan perustuva asukasverkko

Tässä on siis pieni nimi- ja lyhennekonflikti:

RAN Radio Access Network, radioliityntäverkko

ipRAN Internet-pohjainen radioliityntäverkko

ipReAN ei ole Internet, ipReAN on Internetin tekniikoita ja protokollia käyttävä liityntäverkko, joka mahdollistaa Internettiin pääsyn.

Päästäkseen käyttämään Internetin palveluita, täytyy asukkaan erikseen tehdä sopimus jonkun palveluntarjoajan (ISP) kanssa. Yhteys palveluntarjoajaan tapahtuu virtualliverkon (VPN) kautta.

ReAN:in ylläpitäjä (taloyhtiö) voi tietenkin myös tehdä paveluntarjoajan kanssa sopimuksen, joka tarjoaa kaikille pääsyn johonkin Internetin osaan, esim "surffa Suomessa" palvelu.