Taloverkkoratkaisut: kaksi päätöstä

Päätettäessä asuintalojen verkkopalveluista on itse asiassa päätettävä kahdesta asiasta, toimintamallista ja tekniikasta.

Oma vai ostettu?

Vuoden 1995 sähkömarkkinalaki määrää, että sähkön tuotanto ja jakelu on Suomessa erotettava toisistaan.

Internet-palvelujen tehokas ja edullinen saatavuus edellyttää samaan tapaan Internetin tuotannon ja jakelun erottamista. Palvelun jakeluun käytettävä verkko, sekä kiinteistön sisällä, että mieluiten myös kaupunginosanlaajuisesti, tulee olla käyttäjien, kiinteistönomistajien tai yleishyödyllisen alueoperaattorin hallinnassa.

Verokarhu porraskäytävässä

Ensimmäiset taloverkot Suomessa on tyypillisesti toteutettu siten, että talon sisäverkko aktiivilaitteineen on luovutettu ulkoisen palveluntarjoajan hallitaan. Palveluntarjoaja myy liittymäsopimuksen suoraan asukkaalle

Tässä palvelumallissa palveluntarjoajat pääsevät monopoli-asemaan. Tämä johtaa kartellimaiseen hinnotteluun, jossa Internet-palvelu, toteutustekniikasta ja sen kustannuksista riippumatta, maksa n. 49€ / kk.

Esimerkkejä palveluista:

Elisa Kotiportti
Sonera Kiinteistöliittymä (49.90€ - 59.90€ /kk)
Saunalahti (40€ /kk)
Samtele (32€ /kk)
VVO-verkko-palvelu VVO asumisoikeusasunnoissa: (34,99€ - 33,63€ / kk)

Tässä vertailussa on huomionarvoista, että vaikka VVO-asunnot on kilpailuttanut palveluntarjoajat, ei palvelun hinta juurikaan eroa vakiohinnoista.

Miksi kallista:

Palveluiden korkeille hinnoille on useita syitä.

Suurten palveluntarjoajien hinnoittelulla on vain vähän tekemistä kustannusten kanssa. Hinnat määrää markkinatilanne. Nämä operaattorit hyödyntävät monopoliasemaansa, ja hinnoittelevet palvelun lähelle vastaavia erillisliittymiä (49€ karteelli).
Merkittävän kustannuksen muodostaa laskutus. Palveluntarjoaja joutuu pitämään asiakasrekisteriä, ja lähettämään kuukausittain laskuja. Tämä on suurimmaksi osaksi työtä joka on jo tehty talo- tai kiinteistöyhtiössä.
Markkinoiden pirstoutuminen useisiin teknisesti erilaisiin vaihtoehtoihin, (kaapelimodemi, ADSL) tarkoittaa, että mikään palveluntarjoaja ei saa asiakkaikseen kuin ehkä puolet internet-palveluiden käyttäjistä. Suuruden ekonomia ei toteudu.
Pienet ”hintahäirikkö” palveluntarjoajat yrittävät polkea hintoja. Rasitteena on kuitenkin vähäiset pääomat; laitteiden takaisinmaksuaika mitoitetaan äärimmäisen lyhyeksi, muutamaksi kuukaudeksi.

Yksinmyyntisopimus laiton

Kustannuksia lisää myös riski, että asiakkaat yllättäen siirtyvät johonkin muuhun vaihtoehtoon, esimerkiksi kilpalijan kiinteistöliittymään. Riskiä voisi teoriassa vähentää sopimus, jolla talonomistaja antaisi palveluntarjoajalle määräajaksi yksinoikeuden myydä laajakaistapalvelua taloverkossa. Tällainen sopimus olisi kuitenkin ilmeisen laiton ja telemarkkinalain vastainen.

Koska liittymäsopimuksessa osapuolina ovat suoraan asukas ja palveluntarjoaja, pitää asukkaalla olla samanlaisin ehdoin oikeus valita vaihtoehtoinen palveluntarjoaja. Talo ei siis voi estää kilpailijoiden pääsyä taloon.

Taloverkko (Taloyhtiöverkko)

Tässä "avoimessa" toimintamallissa talon sisäinen verkko on taloyhtiön hallussa. Talo tekee yhden liittymäsopimuksen Internet-palveluntarjoajan kanssa ja kustannukset jaetaan palvelua käyttävien kesken. Palvelun hinta jää kertaluokkaa pienemmäksi, kuin palveluntarjoajan hallitsemassa ratkaisussa. Internet-palvelun hinta, aktiivilaitteiden kuolletuksineen, on tyypillisesti 5€ - 10€ / kk.

Tätä mallia on edistetty mm. Helsingin kaupungin voimin Nettimaunula-projektissa.

Taloyhtiöverkkoihin Internet-palvelua toimittaa mm. NetSonic ProLink - Kiinteistö (65€ -370€ / kk / talo)

Talon ei tarvitse itse ylläpitää ja hallita verkkoa. Tärkeintä on laskutus. Maksu voidaan periä sauna- tai pesulamaksun tapaan kuukausittain niiltä asukkailta jotka palvelua käyttävät.

Avaimet käteen palvelua ja verkon etähallintaa tarjoaa mm. Espoon Taloyhtiöverkot Oy

Lisätietoa:

Asuinkiinteistöjen laajakaistaiset viestintäverkot
(Konsulttitoimisto EPStar Suomen Kiinteistöliitto ry:n ja Sähköinfo Oy:n toimeksiannosta)

Kotitalouksien kiinteät internet-liittymät
(Tero Karttunen, Mikrolog Oy)

Tekniikka: HomePNA vai Ethernet?

HomePNA ja Ethernet ovat saman lähiverkkotekniikan eri variaattioita. Laitteet ovat yhteensopivia ja toisiinsa kytkettävissä. Ero on käytetyssä kaapelissa, HomePNA toimii yhdessä puhelinjohtoparissa puhelimen rinnalla.

Ethernet on käytössä kaikissa toimistoissa ympäri maailman. HomePNA pyrkii olemaan eräänlainen joka kodin Ethernet.

HomePNA

HomePNA:lla on kaksi rasitetta: korkea hinta ja alhainen nopeus.

HomePNAn nopeus on vain 1Mbit/s. Tämä ei mahdollista kaikkien nopean alueverkon tarjoamien palveluiden hyödyntämistä. Lähitulevaisuuden alueverkkopalveluja ovat televisiolähetysten jakelu, puhelut (VoIP) ja kuvapuhelut.

HomePNAn korkea hinta voi olla esteenä sille, että verkkoa ei saada ulotettua joka kotiin. Verkon laitteiden (HomePNA-kytkimet) hinta asennuksineen on noin 100€ / asunto. Lisäksi asukas joutuu hankkimaan 30€ - 80€ hintaisen päätelaitteen.

HomePNA-tekniikan etuna on se, että se voidaan ottaa käyttöön kaikkialla missä on puhelinverkko.

Katso: www.homepna.org

Ethernet

Uusissa asuintaloissa on valmiiksi toteutettu Ethernet-tekniikan vaatima yleiskaapelointi. Joka asuntoon ulottuu laatuluokan 5 (Cat-5) tiheäkierteinen parikaapeli. Myös puhelinverkko toimii samassa kaapeloinnissa, puhelinpistorasiat on korvattu Ethernet käyttöön tarkoitetulla RJ-45 kaksoisrasialla.

Vanhemmissa taloissa tulisi valita Ethernet jos se suinkin on mahdollista:

Asuntoihin menee kolme puhelinparia. (1990 -luvun suositus.)
Talossa on riittävät johtotiet täydennyskaapelointiin.

Jos käytettävissä on kolme puhelinparia, voidaan näistä kaksi varata Ethernet käyttöön. Hitaammalla nopeudella (10Mbit/s) on puhelinkaapelin laatu riittävä (~ Cat-3). Verkon käytöönotto edellytää puhelinpistorasioiden vaihtoa yhdistelmärasioihin. Talojakamossa Ethernet-kytkin kytketään HomePNA-kytkimen tapaan ristiinkytkentätaulun liitinrimoihin. Kustannukset asuntoa kohti ovat alle 50€.

MS Powerpoint esite: Taloverkko.ppt

Kaapeloinnin täydentäminen edellytää, että talossa on kaapeleille riittävät johtotiet. Parhaat edellytykset ovat tyypillisissä 1990 -luvun taloissa. Jokaisessa rapussa on mittarikomero / porrasjakamo, josta puhelinkaapelit kulkevat omassa putkessaan suoraan joka asuntoon. Kustannukset asuntoa kohti ovat todennäköisesti alle 100€. Ethernetin ylivoima

Ethernet-laitteiden kustannukset ovat lähes olemattomat: Kytkinten hinta ~ 5€ /portti.
Ethernet-verkkokortti löytyy sisäänrakennettuna uusista koti- ja myös vanhemmista toimistokoneista.
Vertailtaessa kaapelointiurakan ja HomePNA investoinnin kustannuksia tulee ottaa huomioon myös investoinnin käyttöikä, laadukas kaapeli on käyttökelpoista vähintään 50 vuotta, HomePNA-laiteet joudutaan todennäköisesti uusimaan viiden vuoden välein.

Linkkejä

Lisää tietoa taloverkon rakentamisesta ja kunnostamisesta: Taloverkon kunnostaminen
Tämä sivu alkuperäisessä MS Word muodossa: vaihtoehdot_lyhyt.doc