 | |||||||||||||||||||||
|
 Harjalan Särinä alias vain Särinä, on kaunis tilausvarsatamma Harjalasta. :) Vanhemmat ovat molemmat hienoja Harjalan suomenhevosia, vaikkakin suvuttomia. Se ei kuitenkaan tee ollenkaan Särinästä sen huonompaa hevosta, päinvastoin. Pippurinen tamma kyllä tietää milloin komentaa ja ketä. ;D Siis, kuten edellä mainittiin, Särinä on pippurinen tamma. Se ei anna kenenkään pomottaa itseään ja kyllä antaa samalla mitalla takaisin jos joku sille tulee uhittelemaan. :> Särinää voisi kutsua ikuiseksi teiniksi, aina vastustelemassa ja jankuttamassa. :D Ei nyt aivan, Särinä kyllä osaa olla kiltinkin suomenhevosen tavoin, tottakai. :) Sen luonne on hieman ailahteleva, mutta juuri se asia tekee Särinästä niin ainutlaatuisen hevosen. Se on omiaan värittämään edelleen Tunturipuron suomenhevoskantaa omalta osaltaan. :) Hoitaessa Särinä on melko tyttömäinen ja saattaakin joskus muistuttaa erehdyttävästi teinityttöä joka jaksaa ja jaksaa jankuttaa. ;D [kuvauksella ei haluta yleistää ketään!] Harjatessa Särinä on melko ailahteleva. Joskus tamma nauttii niin että ei paremmasta väliä, joskus taas saattaa olla ettei se käy ollenkaan päinsä. Kaviotkin pysyvät noina päivinä maassa ja kunnolla, sillä tamma jurottaa karsinassaan kuin mikäkin. O_O Hyvinä päivinänän taasen sitten osaa olla aivan ihanan enkelimäinen, jolloin myös varustaminen käy kuin vettä valaen ja ilman minkäänlaisia vastusteluja. :D Pahoina päivinä varusteet eivät tunnu menevän päälle sitten millään, nimittäin kuolaimet ovat tietysti aivan hirveät kapistukset ja satulavyökin aina liian kireällä. Joskus todellakin höperö tamma osaa kyllä yllättää kokeneemmankin hoitajan tuosta vain, ja jälkeenpäin sitä ei aina saateta muistella hyvällä… Mutta yllättävästi Särinälle mieluisaa on vesi. Tai no, yllättävästi ja yllättävästi, tamma nimittäin rakastaa peseytyä. Liekö syynä vain rakkaus veteen, vaiko sitten ulkonäöstä kiinni pitäminen? Kuka tietää, joka tapauksessa vesi kelpaa Särinälle sen jokaisessa muodossa. :’D Ratsastaessa Särinä on melko oikukas. Ketä tahansa se ei selkäänsä päästäkään, eikä sitten hevillä sieltä päästä alaskaan, jos sitä itseään ei pilotti miellytä. Tamma täytyy heti tunnin alussa saada ojennukseen, muuten koko lopputunti onkin yhtä juoksumaratonia tai kiukuttelua. Särinän saa toimimaan erittäin hyvin kunhan muistaa olla tarpeeksi päättäväinen, silloin tammakin ymmärtää olla vastustelematta. Aloittelijoiden käsiin sitä ei saa koskaan laskea, ainakaan ilman taluttajaa, jos silloinkaan. Koskaan ei tiedä milloin tamma riistäytyy käsistä tai tekee jotakin muuta inhottavaa. Koulukiemurat Särinä taitaa jotenkuten. Sen mielestä ei ole mukavaa vain kiemurrella ja tehdä ympyröitä, kun vauhtiakin löytyisi ja kaasujalkaa vipattaisi. Kokemuksensa ja koulutustasonsa perusteella tamma on kuitenkin ihan hyvää luokkaa, vaikkei itse touhusta pidäkään. Siksi tarvitseekin paljon vaihtelua koulutunnilla eikä muutama kierros laukkaakaan olisi pahitteeksi, kunhan ratsastaja vain pysyy Särinän selässä. ;D Esteillä Särinä onkin sitten omassa elementissään. Estepainotteisien vanhempiensa perusteella myös Särinäkin on päässyt esteratsun uralle, minne tamma kyllä tuntuukin sopivan. Aina esteitä hypätessä Särinä laukkaa korvat hörössä kohti ja kaarteleekin oikein hyvin. Joskus lähestymiset saattavat mennä hiukka pieleen liiallisen vauhdin takia, mutta Särinä yrittää aina parhaansa mukaan korjata niitä. :> Kisoissa Särinä yleensä katselee enimmäkseen ympärilleen. Traileri ei tunnu olevan sen mielipaikkoja, vaan se tutustuisi mieluiten ympäristöön ja muuhun väkeen, erityisesti vastakkaisen sukupuolen oreihin. ;> Varikkoalueella Särinä mielellään syö ja tutkii muita yhtäaikaa. Varusteiden laitosta tai mistään muustakaan se ei pahemmin piittaa, vaan seisoskelee kiltisti tutkaillen. Lämmittelyssä purkaa pahimmat energiansa laukkaamalla ja pukittelemalla, joka joskus tuntuu siltä että nyt radalla ei sitten itse Erkkikään pysy selässä. Ihme kyllä suoritusta päästessään tekemään Särinä rauhoittuu kuin napista painamalla ja keskittyy rataan. Toki tuomarit saattavat joskus olla hyvinkin hauskaa katseltavaa… ^^
Kengittäjä ja eläinlääkäri ovat Särinälle melko inhottava kokemus. Tamma ei mielellään antaisi tehdä mitään, mutta pakon edessä alistuu kuitenkin. Odottaa aina saavansa kehuja jälkeenpäin, muuten ei mielellään suostu yhteistyöhön. Tarvitsee tutun ja turvallisen henkilön mukaan tarkastukseen, muuten ei tule mitään. :>
JÄLKELÄISET - - - KILPAILUKALENTERI - - - | ||||||||||||||||||||
