|
|
|
|
|
|
|
 ...Lähde virtuaaliselle tutustumiskierrokselle Ratsukartano Mustan Orin maille... Kuinka sattuikaan niin hyvin, että kuljeskellessasi eteläpohjalaisia hiekkateitä ja ihaillessasi käsittämättömän kauniita lakeuksia, peltoja ja vanhoja latoja sekä korkeata taivasta satut kulkemaan juuri sillä kapealla hiekkatiellä, joka kulkee Ratsukartano Mustan Orin ohitse. Juuri, kun olit aikonut kääntyä takaisin kylälle päin, pilkistääkin metsän takaa (apuna mielikuvitusleikkiin olkoon Kartanon pohjapiirros) kuusiaita ja kauempana suuria, punaisia rakennuksia. Mielenkiintosi herää. Kävelet suuren, vanhan kuusiaidan viertä kunnes löydät siitä suuren, mustan, takorautaisen portin, joka on kutsuvasti auki. Portinpielessä on postilaatikko ja messinkikyltti, jossa lukee "Ratsukartano Musta Ori" ja katunumero. Nyt et pysty enää vastustelemaan, vaan astut portista sisään. Portin takana avautuu melkoinen näköala: noin 60 metriä pitkä pihatie johtaa suurelle pihalle, jonka perällä häämöttää vanha, komea pohjalaistalo. Pihatietä reunustavat hyvin vanhan näköiset tammet, ja tammien takana tien molemmin puolin on kaksi suurta, valkoisilla lankkuaidoilla rajattua aitausta. Saatat olla aivan hämmentynyt; miten tälläinen aateliskartanotunnelma on eksynyt keskelle pohjalaista maaseutua? Oheisista kuvista tammikujasta ja Kartanon päärakennuksesta otetut kuvat on otettu ennen, kuin tilasta alettiin remontoida ratsutilaa. Kävelet tammikujan päähän. Silloin näet jakeluauton tyyppisen, hevosautoksi muutetun valkoisen kuorma-auton peruuttavan tallin eteen. Kuormuriinkin on teipattu tallin nimi. Kuljettaja on nuorennäköinen, vaaleahiuksinen tyttö. Hän pysäköi autonsa ja sammuttaa stereot, jotka vielä äsken tykittivät tulemaan raskasta metallimusiikkia. Ruskearuudullisiin ratsastushousuihin, mustiin kokonappachapseihin, käytännölliseen mustaan collegehuppariin ja mustaan armylippikseen sonnustautunut tyttö jättää ajoneuvoyhdistelmän ja lähtee tulemaan sinua kohden. "Moriens! Moon Karoliina, paikan omistaja. Tervetuloa Ratsukartano Mustaan Oriin!" hän sanoo iloisesti. Esittelet itsesi ja asiasi, ja hauskaksi tytöksi osoittautunut Karoliina haluaa lähteä näyttämään sinulle paikkoja. "Noi tammet on ainaki satavuotiaita, erellisen omistajan istuttamia. Niitä pitää kyllä hoitaa aika palion, ja sit pitää kattoo notta tammenterhoja tai -lehtiä ei menis noihi aitauksihi ku noon myrkyllisiä", Karoliina kertoo. Kierros alkaa Kartanon pihalta, tilan sydämestä. Kaiken keskus on päärakennus, 1800-luvulta peräisin oleva perinteistä pohjalaistyyliä edustava komea punainen rakennus, "kartano". Kartanon molemmin puolin levittäytyvät tallirakennukset. Karoliina kertoo, että kun hän osti tilan vuosia sitten huonokuntoisena, hän joutui purkamaan hajoamaisillaan olevat suuret navetat ja piharakennukset. Päärakennus onnistuttiin säilyttämään ja remontoimaan. Navettojen tilalle rakennettiin nykyaikaiset mutta ulkopuolelta pohjalaista ulkorakennusperinnettä jäljittelevät tallit, joissa molemmissa on 20 karsinaa. Keskellä Kartanon pihaa on viihtyisä pieni viheralue, jossa kasvaa muutamia pienehköjä koivuja ja johon on laitettu puutarhapenkkejä ja istutettu kaunis perennapenkki. Tallienkin edustoille on istutettu perennoja ja pensaita sekä tuotu pari puutarhapenkkiä. Seuraavaksi Karoliina vie sinut Kartanon taakse. "Tämön meirän puutarha. Vanhat syreenit oli menetetty, jote me jouruttii istuttamaa uusia. Mutta toi taaempana oleva ihana omenatarha pystyttii säilyttämähä, jote noon ainaki kuusikymmenvuatiaata nua omenapuut. No, teimmä me vähä muutaki puutarhatyätä täälä..." Karoliina kuvaa ja heilauttaa päätään talon taakse vievien sorapolkujen, pienen lammen ja sen ympärillä olevien kukkaistutuksien suuntaan. Seuraavaksi Karoliina vie sinut tutustumaan tilan vasempaan laitaan. Vasemmanpuoleisen tallin takaa pilkottaa suuri punainen maneesi, ja Karoliina ilmoittaakin sen mitoiksi täydet 20 x 60 metriä plus katsomo. Maneesia on vielä jatkettu toiseta päästä reilulla kymmenellä metrillä, jotta sinne on saatu Kartanon työkoneille konesuoja ja huoltopaikka. Kartanon ympärillä aukeavilla pelloilla viljellään heinää ja kauraa omiin tarpeisiin, joten maatalouskoneita tarvitaan. Konehallista löytyy myös erikoisuutemme, hevosten käveletyskone, juoksumatto, jolla hevosille voidaan antaa lämmittelyliikuntaa. Maneesin takaa löytyy neljä valkoisilla lankkuaidoilla aidattua pikkutarhaa, nk. takatarhoja, joiden takaa löytyvät vielä tammapihatto ja useita laitumia, jotka on turvallisesti aidattu sähkönauhalla. Kartanon mailla risteilee siellä täällä hiekkapolkuja ja -teitä, onhan tilalla päästävä liikkumaankin. Seuraavaksi Karoliina näyttää tiluksiensa oikeanpuoleisen laidan. Reitti vie kahden suuren etuaitauksen ohitse, joten matkan varrella voit ihailla valkeita aitoja (jotka säilyvät kauniina ja valkoisina sen ansiosta, että aidan sisäpuolella kulkee sähkölanka...) ja suuria, vihantoja aitauksia, joissa suurin osa Kartanon hevosista saa käyskennellä, laiduntaa ja telmiä muutamien puiden katveessa. Oikeanpuoleisen tallin takaa löytyy ratsastuskenttä, joka sekin on valkein, korkein aidoin aidattu ja kooltaan 20 X 60 metriä. Ratsastuskentän takaa löytyy vielä kaksi takatarhaa, oripihatto ja laidunalueita. Karoliina kertoo, että tämän pihapiirin ja laidunalueiden jälkeen aukeaa useita kymmeniä hehtaareja Kartanon maata, peltoa ja metsää. Metsät ovat hyviä ratsastusmaastoja ja löytyypä sieltä ylpeytemmekin: 25 esteen asteittain vaikeutuva maastoesteratamme! Ori- ja tammapihatoissa on kummassakin tilaa 10 hehtaaria, ja laitumiakin löytyy 20 hehtaarin verran laadukasta metsälaidunta ja niittymaata. Sekä ratsastuskentällä että maneesissa on omat estekalustonsa. "Me halusimma hevoosillen vaan parasta ku kerrankin oli maharollista, joten tallienkaan sisustuksiissa ei säästelty. Siältä löytyy hoito- ja vesikarsinat lämpimällä verellä, tilava satulahuone, rehuhuone, kuivaushuone ja tila työkalujen säilyttämiselle. Solariumikin tänne hankittihin vähän aikaa sitten", Karoliina rupattelee viedessään sinua sisälle talliin. Sisustus on kieltämättä kaunis; karsinaelementit ovat tummanruskeaa tammea ja karsinoiden seinien alaosien puuverhoilut ovat tummaksi petsattua mäntyä valkoisilla koristelaudoituksilla. Karsinaelementit ovat kuin suoraan jostain viktoriaanisesta, kuninkaallisesta tallista. Vaaleista, tyylitellyistä teräsosista kuten oviaukkojen yläkaarista, ovitolpista ja niiden nupeista sekä kaltereista näkyy, että niiden valmistaja hallitsee designin. Tallin katto on valkoinen ja seinät kauniin vaaleankeltaiset. Tallista löytyy myös taukohuone kaikilla mukavuuksilla. Katettu lantala löytyy tallin päästä, ja se tyhjennetään aika ajoin, jotta lanta voitaisiin hyödyntää mutta myös siksi, etteivät oheisvaikutukset pääsisi leviämään Kartanon takapihalle... |
|
© Karoliina
© Karoliina
© Karoliina
© Karoliina
© Karoliina
© Karoliina
© Karoliina
© Karoliina