Ratsastettavuus:

Silhuetto ei karstasta tunteja tai ratsastusta, se lähtee aina kentälle melko pirteänä ja yhteistyöhaluisena, maastosta nyt puhumattakaan. Orimaisuus seuraa usein vähän liian voimakkaasti ratsaille asti, joten erityisesti aloittelevien ratsastajien sietää karttaa tilannetta, jossa Silhuetto joutuisi samaan tilaan tammojen kanssa. Avut toimivat Silhueton kanssa hyvin vaihdellen. Sillä on eteenpäin pyrkimystä, ja välillä poni kuumuukin. Suuria ongelmia on aiheuttanut Silhueton ratsastuksessa raippa, jonka kanssa tein jo koulutusvaiheessa virheitä. Ensinnäkin Silhuetto suhtautuu raippaan hyvin arasti, ja sitä on vaikeaa käyttää pohkeiden apuna. Silloin liike harvoin onnistuu toivotusti, ja Silhueton reaktio raippaan on aina eteenpäin. Toisaalta, ei ole ensimmäinen eikä toinen kerta kun ori on pysähtynyt täysin kun raippa jätetään pois. Sen kaksi ensimmäistä koulusuoritusta menivät täysin potkimiseksi, kun poni päätti pysähtyä raipan jäädessä lämmittelyalueelle. Ratsastajalla täytyykin olla jonkin verran auktoriteettia, jotta avut saataisiin toimimaan.

Suustaan Silhuetto on erittäin herkkä, ja ohjasote voi olla lähes olematon. Kunnon ohjastuntumaa poni yleensä vierastaa, ja välillä sillä onkin käytetty martingaaleja. Kankien kanssa Silhuetto on vähintään kaksi kertaa herkempi, mutta huolellisella eteenpäin ajolla, tasaisella istunnalla ja –kädellä sen saa kyllä unohtamaan ongelmansa. Aloittelijoiden kanssa se on oppinut kiskomaan ohjat kädestä nykäisemällä pään alas, ja joskus poni myös heiluttaa päätään edestakaisin. Sille on kehittynyt myös tavallista voimakkaammat alakaulan lihakset seurauksena tästä venkoilusta, joka voidaan katsoa myös rakennevirheeksi. Tätä ominaisuutta pyritään karsimaan mahdollisuuksien mukaan.

Koska olen kouluttanut kasvattini erityisesti istunta-apuja painottaen, Silhuetto ottaa ne vastaan erittäin herkästi. Kun poni on herkimmillään, laukan saa nostettua vain siirtämällä istuntaa sisäistuinluulle. Pohjeavut menevät läpi ihan mukavasti, ja peräänantoa haettaessa on muistettava, että Silhu tulee pitää jatkuvasti aktiivisena. Takapää unohtuu helposti, ja jos itse nuokkuu satulassa, ei poni kyllä työskentele. Pään venkominen muotoon on melko turhaa, sillä tämän pojan reaktio on helpommin ylös kuin eteen-alas. Erityisesti lomien jälkeen Silhuettoa voi olla vaikea hakea peräänantoon, sillä ei yksinkertaisesti riitä kunto. Tämä poni on nimittäin muutenkin erittäin huolellinen (menee aina syvälle kulmiin, tekee liikkeet tarkasti) ja käyttää takaosaansa erittäin vahvasti peräänannossa. Mikäli ponin päästää pitkäksi, se lähtee helposti juoksemaan alta niin liikkeissä kuin urallakin, ja on hetkessä edellisen takapuolessa kiinni.

Parhaimmillaan Silhuetto on ehdottomasti siirtymisissään. Sillä on erittäin korkea potentiaali erilaisiin kokoamisiin ja vaativiinkin tehtäviin, mikäli ratsastajalla taitoa riittää. Se osaa siirtyä lähes suoraan esimerkiksi kootusta käynnistä keskiraviin, ja vaihdella tempoa eri askellajiin siirryttäessä. Oma lempiliikkeeni on lisätty laukka, josta siirryn koottuun raviin.

Heikko kohta Silhuetilla on sen väistöissä, joissa poni vääntää päätään aivan mahdottomalle kiemuralle. Se on muutenkin hieman toispuoleinen, ja väistössä ihmeellinen venkoilu korostuu entisestään. Joskus voi olla haastavaa vain saada poni kulkemaan aivan suorana, ja siihen tulee aina kiinnittää huomiota. Peruutukset Silhuetto tekee myös hieman vinoon, ja poikkeaa usein kaviouralta liikkeitä tehdessään. Se on kuitenkin kokonaisuudessaan hyvin yhteistyöhaluinen ja avulias, ja korjaakin usein toispuoleisuuttaan pyydettäessä.

Askellajit Silhuetolla ovat kokonaisuudessaan mukavat. Ravi on äärimmäisen tasaista ja pehmeää, ja siinä on helppo työskennellä myös ilman satulaa. Laukka on äärimmäisen pitkää, ja liitovaihe korostuu Silhueton laukassa mitä suurimmissa määrin. Niin pitkään poninlaukkaan tottuminen vie aikansa, mutta osatessaan rentoutua se on mukavaa istua. Työskentely laukassa ei kuitenkaan aina ole vaivatonta, sillä kootessa Silhuetto pyrkii kovasti rikkomaan raviin. Tämä vaatii ratsastajalta huolellisuutta. Käynti on lyhyttä ja tarmokasta, ehkä sana ”tikittävä” kuvaisi Silhueton liikehdintää parhaiten. Se liikkuu joskus jopa hieman nykivästi, mutta peräänannossa se näyttää pidentävän askeltaan, ja tarkkaavaisella ratsastuksella käynnistä voi saada hieman runsaampaa ja astunnasta vähemmän vaatimatonta.

Ilman satulaa Silhun säkä on melko terävä, mutta askellajit erittäin miellyttäviä. Laukassa liitovaihe on niin voimakas, että tukea täytyy joskus hakea harjasta asti, ja Silhun pukkinappulan kanssa täytyy myöskin pitää varansa. ”Kuollutta intiaania” ei kannatta tämän oriin kanssa missään tilanteessa lähteä leikkimään, se juoksee välittömästi alta. Myös maailmanympäri matkalla saattaa irrota muutama pukki. Uitosta tämä poni on oppinut nauttimaan mitä suurimmissa määrin, joten kesäkuumalla pieni uintiretki on ehdottomasti paikallaan.

Esteillä Silhuetto on innokas, mutta hyvin jäykkä ja usein hutiloiva. Oriille ponnistuskohta tulee näyttää tarkkaan, ja myös tempoa säädellä jatkuvasti. Mikäli esteille tullaan vinossa, se tuskin hyppää lainkaan. Jos ohjat lyövät loukkua, poni painaa radalla aivan holtittomasti ja saattaa nostaa pään taivaisiin. Silloin poni juoksee alta, ja sen hallitsemiseksi tarvitaan paljon kärsivällisyyttä ja huolellisuutta. Jämptiys ja säikkymättömyys ovat tämän ponin selässä tärkeitä ominaisuuksia. Silhuetto osaa kyllä hypätä aina reiluun metriin saakka, mutta aistii ratsastajan epäröinnin helposti. Yleisimmin se kiskaisee päätään ja juoksee ohi, mutta täpärässä tilanteessa kieltääkin. Laineet ja vesiesteet ovat tälle pojalle varsinaisia peikkoja, ja se saattaa vetää melkoista showta hyppäämistä välttääkseen. Alastulossa se ei ole oppinut vaihtamaan laukkaansa, joten selkeä johtaminen ja pohkeiden jo esteillä siirtäminen oikealle kohdalle ovat ensiarvoisen tärkeitä. Huolellisella lämmittelyllä, jos Silhueton saa elastiseksi ja pehmeäksi ratsastaa etenkin edestä, voi sillä hyppääminen olla hyvinkin nautinnollista. Kilpailuissa menestystä on tullut lähinnä Silhueton hyvin nopeiden ja pienten kaarteiden ansiosta esteiden välissä, se kun ei tunnu tarvitsevan suurta tilaa päästäkseen uudelle esteelle.