|
Virallinen nimi: Karvakorva
Lempinimi: Karkki
Rotu: Suomenhevonen
Sukupuoli: ruuna
Syntynyt: 12.8.2003
Säkäkorkeus:156cm
Rek.nro: -
Väri: Rautias
Kasvattaja: ?
Omistaja: Sonja
Hoitaja: etsitään || Päivis
Koulutustaso: Re:100cm, Me:70cm, Ko:he A
|
Karkki on pirtsakka Suomenhevosruuna, joka rakastaa lapsia, eikä voisi koskaan tehdä kenellekään pahaa! Lapset suorastaan roikkuvat sen kaulassa, eikä Karkki ole moksiskaan. Se vain seisoo tyynen rauhallisena ja mäyssää onnellisena ruohonkorsiaan.Aivan kuin pikkuisia kikattavia muksuja ei olisi olemassakaan. Kun tallilleni saapui yksi ihastuttava seitsenvuotias lapsi. Tämä lapsi ihastui heti ensi silmäykseltä Karkkiimme niin ettei olisi halunnut lähteä koskaan. Karkki ensin vain tillitti ihmeissään surullista lasta. Sitten, aivan kuin Karkki olisi tajunnut tytön ajatukset, ruuna työnsi turpansa pikkutytön kädelle ja höristeli huuliaan. Pikku tyttö lähti pian sen jälkeen ja lupasi heti huomenna tulla katsomaan Karkkia. Kun ruokaa tuodaan Karkin karsinaan ruuna ryntää kupille. Mutta kun kerran ruunalle sanotaan ettei noin saisi tehdä. Karkki toimii heti ja jämähtää paikoilleen kiireisen näköisenä huulet heiluen. Kun ruuan tuoja on lähtenyt, Karkki katselee ympärilleen hetken, aivan kuin varmistaen, ettei "käskyn" antajaa ollut näkökentällä. Sitten ruuna suorastaan syöksyy kupille ja ahmii kaiken parissa minuutissa. karkin ruokailu on hupaisaa nähtävää, sillä kukaan ei ole tähän mennessä pystynyt seuraamaan ruunaa sen syödessä purskahtamatta nauruun. Karkki syö niin nopeasti kuin vain pystyy, aivan kuin varmistaen ettei muut hevoset ehdi ruunaa ennen. Ratsastettaessa Karkkissa on todellakin sitten sitä puhtia ja todellista. Välillä tuntuu, että ruuna jaksaisi loputtomiin ravata keskiraviansa (no, maastossa ainakin yleensä kiitoravia) ilman huolen häivääkään. Turhaa kai sanoa, että parhaat pisteet koulutuomareilta tulee aina ravista. Laukka ei ole ihan niin kivaa. Kyllä sitäkin nyt jaksaa mennä, mutta se taitaa olla ratsastaja, joka väsyy ensin: Karkki painaa eteenpäin kuin höyryjyrä, tasaisesti aivan maan pinnassa, ja sen kyllä tuntee käsissä. Maastossa taasen taitaa välillä iskeä turhankinmoinen innostus ja silloin ei tunnu oikein tavalliset "puolipidätteitä"-neuvot auttavan. Kyllä kääntöpuoli toimii, mutta ensimmäisellä sadalla metrillä taitaa olla turha yrittää hidastaa muulla keinolla kuin yhden ohjan pysähdyksellä. Kun olisi aika mennä eläinlääkärille tai kengittäjälle Karkki kuin naulaa jalkansa kiinni maahan. Sitä ei saa liikkeelle hevilläkään. Karkkia saa vetää ja kiskoa kaikin voimin, eikä se millään suostuisi piikitettäväksi. Kuitenkin mehukkaan tosi paksun porkkanan voimin Karkki suorastaan kirmaa traileriin piikitettäväksi ja kengitettäväksi. Sitten ihan eri juttu onkin saada karkki ulos trailerista. Tulee ihan hiki sitä ajatellessakin... Siinä menee aikaa tunti tolkulla, ennen kuin Karkki suostuu pettyneen näköisenä tulemaan ulos. Mitä nyt ruuna parkaa mennä kiusaamaan, yhtään enempää kuin tarvitsisi. Jotenka Karkki käy mahdollisimman harvoin eläinlääkärissä sekä kengittäjällä... tuosta pahasta tavasta pitäisi päästä eroon... Esteisiin Karkki ei ole tutustunut ja välttämättä ei tule tutustumaankaan. Sillä karkki joskun vuosia sitten joutui pahaan tapaturmaan estetunnilla. Tumma ratsukko peläytti Ruuna paran sen valmistautuessa isoon vaativaan hyppyyn... Karkki tuon jälkeen on alkanut kammoamaan kaikkea yli 50cm korkuista kentällä... Mutta ketäs se nyt haittaa.Mutta kyllä pystyisi hypatä 100cm helpolla jos vain uskaltaisi. Uimaan Karkin saa aivan liian yksinkertaisesti. Karkki hyppää vaikka laiturilta alas veteen jos siitä seuraa vain pitkä uinti reissu. Ja Karkin uittajalla täytyy olla paaljon kärsivällisyyttä, ja suostuttelu taitoja, jos aikoo Karkin pois lammesta ennen iltaa saada. Helpoin konsti on tuon saman vanhan kunnon maukkaan porkkanan avulla... Kun Karkkia haetaan tarhasta. Se on heti ensimmäisenä jonossa. Sillä karkki ei kovasti pidä tarhassa olemisesta, tai muista hevosista häiritsemässä sen omaa tekniikkaa temmeltämisessä. Karkki rakastaa sisällä ihmisten hellittävän olemista. Kun Karkkia talutetaan, ruuna kulkee juuri niin kuin narun toisessa päässä oleva henkilä tahtoo. Ei liian lujaa, eikä liian hitaasti. Karkki ei säiky mitään... Ja se on hyvä asia! Kaikin puolin Karkki on ihastutta lapsirakas ruuna...
| Seitsemän Salaman Voima |
tuntematon |
| tuntematon |
| Tumma-Kukka |
tuntematon |
| tuntematon |
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
ei vielä arvosteluja
      
|
|