6.5.2004
Tuulin kanssa olemme vähän suunnitelleet, että Ponitalli Pukkilaukan ja meidän ponimme pääsisivät kaikki yhdessä kesälaitumille. Toivon mukaan silloin Vampukin oppii hiukan tätä laumajärjestysjuttua, nyt neiti roikkuu vain Ruusussa kiinni, luullen tätä emäkseen!
Ruusun meno senkun jatkuu, neiti voitti helpon C:n Hevoset.comin pikakilpailuissa! Hieno tyttö ;).

11.5.2004
Viime yönä, eli ma-ti välisenä yönä, Ruusu sai komean orivarsan. Varsa näytti heti alkuun kovin päättäväiseltä ja uteliaalta, joten suuria odotamme. Alkuperäinen suunnitelma olikin, että myisin tämän varsulin tuonne Lumitaivaan tallille, mutta suunnitelma kariutui, kun tajusin, että Snöflinga's Whitecapia ("Cap") ei kisautettaisi tuolla, vaikka sitä toivoisin. Siispä taidankin pitää nuorukaisen meillä, ensimmäinen kasvattihan se onkin :D!

16.5.2004
Cap alkaa jo tottua uuteen maailmaansa, ja nykyään edes oma emä, Ruusu, ei enää tunnu kiinnostavan vaan muu maailma vie voiton ja paikkojahan on pakko tutkia koko ajan. Hieno ori kyllä on, oikein soma :).

23.5.2004
Talliimme tuli tuossa pari päivää sitten vuokralta takaisin suomenhevosori SVT Myrskyn-Jumala. Myrsky tuli viettämään meille leppoisia eläkepäiviään :). Eilen talliimme muutti suomenhevosori R.W. Icy Wind, hänkin eläkepäiviään viettäen nauttii elämästään :).

26.5.2004
Ruusu sai toisen varsansa eilen, kauniin tammavarsan. Nimeksi annettiin Snöflingan Vallaton Perhonen, ja neiti laitettiin myyntiin heti (hän on valmis lähtemään pois kotoa 1.6.2004). Perhon isähän oli siis Pukkilaukan Ville Vallaton.
Ostin myös uuden suomenhevostamman, kauniin ja ihanan. Daffiksen Punainen Ilmapallo on nyt 4-vuotias, ja neiti on astutettu Vindillä. Tämäkin varsa myydään :).

1.6.2004
Tänään uuteen kotiinsa lähti Perho, ja maailmaan syntyi Ilmapallon hieno orivarsa Snöflingan Jäinen Kevät.
Nyt on myös huonoja uutisia kerrottavana. Kävelin rauhallisesti ja pahaa aavistamattomana pitkin oritallin tallikäytävää, mutta kaikki orit olivat hermostuneita, jopa vanhat herrat Myrsky ja Vindikin kolisuttelivat oviaan jaloillaan. Tarkistin kaikki karsinat, ja pääsin vain Sorrowin karsinalle, kunnes tajusin, mikä oli vialla. Meidän 24-vuotias Sorrowimme makasi karsinassaan kuolleena, vanhuuden pois viemänä... Ikävämme tulee olemaan suuri, Sorrow oli kuitenkin tallin vekkuli ja todella mukava otus.