Muslimien osallisuus tieteisiin
Astronomia eli tähtitiede
Muslimeilla on aina ollut erityistä kiinnostusta tähtitieteeseen. Kuu ja aurinko ovat erittäin tärkeitä jokaisen Muslimin arkielämässä. Kuun avulla Muslimit määrittelevät kuukausien alut ja loput kuukalenterissaan.
Auringon avulla Muslimit laskevat ajat rukouksille ja paastolle. Tähtitieteen avustuksella Muslimit voivat myös määritellä tarkan suunnan Qiblahille, jotta he voisivat suunnata kasvonsa rukouksessa kohti Kaabaa, joka on Mekassa. Kaikista tarkin aurinko-kalenteri, täysin ylivoimainen verrattuna juliaaniseen kalenteriin, on Jilali ja se on suunniteltu Umar Khayyamin valvonnan alla.
Pyhä Koraani sisältää monta viittausta tähtitieteeseen:
"Taivaat ja maa olivat järjestetty oikein, ja ne oli tehty palvelemaan ihmistä, mukaanluettuna aurinko, kuu, tähdet ja päivä ja yö. Jokainen taivaallinen kokonaisuus liikkuu radallaan, jonka Jumala on sille määrännyt, eikä koskaan poikkea (radaltaan), tehden maailmankaikkeudesta säännöllisen kosmoksen, jonka elämä ja olemassaolo, pieneneminen ja laajeneminen, ovat täysin Luojan määräämiä." [Suura Ar-Rum 30:22]
Nämä viittaukset ja nämä määräykset oppia, inspiroivat varhaisia Muslimi-oppineita tutkimaan taivaita. He yhdensivät intialaisten, persialaisten ja kreikkalaisten aikaisempia teoksia uuteen yhteenvetoon. Ptolemiksen Almagest (kirjan nimi, kuten tiedämme, on arabiaa) käännettiin (arabiaksi), sitä opiskeltiin ja sitä kritisoitiin. Monia uusia tähtiä löydettiin, kuten näemme arabiankielisistä nimistä - Algol, Deneb, Betelgeuse, Rigel, Aldebaran. Tähtitieteelliset taulukot laadittiin, niiden joukossa Toledalaiset taulukot, joita käyttivät Kopernikus, Tyko Brahe ja Kepler. Myös almanakat (arabialainen termi) laadittiin. Muita arabiankielisiä termejä ovat zenith, nadir, albedo, azimuth.
Muslimi tähtitieteilijät olivat ensimmäisinä perustamassa observatorioita, esimerkiksi Hulagu, Tsingis Khanin poika, rakennutti sellaisen paikkaan nimeltä Mugharah, silloiseen Persiaan, ja he keksivät instrumentteja kuten kvantratti , mitkä eivät johtaneet kehitykseen ainoastaan tähtitieteessä, mutta myös merinavigoinnissa, osallistuen täten Euroopan tutkimusmatkailija-aikakauteen.
Maantiede
Muslimi-oppineet keskittyivät suurilta osin maantieteeseen. Itse asiassa, Muslimien suuri kiinnostus maantieteeseen sai alkunsa heidän uskonnostaan. Pyhä Koraani rohkaisee ihmisiä matkustamaan maitten halki, jotta he näkisivät Jumalan merkit ja esikuvat kaikkialla. Islam myös vaatii jokaista Muslimia omaamaan tarpeeksi maantieteellistä tietoa, ainakin sen verran, että jokainen tietää Qiblah'n suunnan (Kaaban asento Mekassa) voidakseen rukoilla viisi kertaa päivässä. Muslimit olivat myös tottuneita kulkemaan pitkiä matkoja harjoittaakseen kauppaa, yhtä hyvin kuin suorittaakseen pyhiinvaelluksen ja levittääkseen uskoaan. Pitkälle levittäytynyt Islamilainen imperiumi teki mahdolliseksi Muslimi-oppineille yhdistää suuriä määriä maantieteellistä ja ilmastollista tietoa Atlantilta Tyynelle valtamerelle.
Kaikista kuuluisimpien nimien joukossa maantieteen saralla, jopa Lännessä, ovat Ibn Khaldun ja Ibn Batuta, maineikkaita kirjattujen ja laajojen tutkimusmatkojen vuoksi.
Vuonna 1166, Al-Idrisi, hyvintunnettu Muslimi-oppinut, joka palveli sisilin hovissa, teki erittäin tarkkoja karttoja, mukaanlukien maailmankartan kaikkine mantereineen ja vuorineen, jokineen ja kuuluisine kaupunkineen. Al-Muqdishi oli ensimmäinen maantieteilijä, joka teki tarkkoja värikarttoja.
Enemmän tai vähemmän, oli Muslimi-luotsien ja heidän keksintöjensä ansiota, että Magellan saattoi päästä Hyväntoivonniemeen, ja Da Gama sekä Kolumbus ottivat Muslimi-luotsit laivoihinsa.
Matematiikka
On mielenkiintoista huomata, että Islam vahvasti kannustaa ihmiskuntaa oppimaan ja tutkimaan maailmankaikkeutta. Esimerkiksi, Pyhä Koraani sanoo:
"Me (Allah) näytämme teille (ihmiskunta) Meidän merkkimme horisonteissa/universumissa ja teissä itsessänne kunnes olette varmistuneita, että ilmestys on totuus"[Suura Ibrahim 14:53]
Tämä kutsu tutkia ja etsiä sai Muslimit kiinnostumaan tähtitieteestä, matematiikasta, kemiasta ja muista tieteistä ja heillä oli erittäin selkeä ja luja ymmärrys geometrian, matematiikan ja tähtitieteen välisestä suhteesta.
Muslimit keksivät symbolin nollalle (sana "cipher" tulee arabiasta sanasta "sifr") ja he organisoivat numerot desimaalijärjestelmään- pohjana 10. Lisäksi, he keksivät symbolin merkitsemään tuntematonta tekijää esim. muuttujat kuten X.
Ensimmäinen mahtava Muslimi matemaatikko, Al-Khawarizmi, kehitti käsitteen algebrasta (al-Jabr), käsite minkä toiset kehittivät pidemmälle, huomattavimmin Umar Khayyam. Al-Khawarizmin teokset, latinaksi käännettynä, toivat arabialaiset numerot matematiikan lisänä Eurooppaan, Espanjan kautta. Sana algoritmi on johdettu hänen nimestään.
Muslimi matemaatikot veivät voiton myös geometriassa, kuten voidaan nähdä heidän havainnollisessa taiteessaan, ja suuri Al-Biruni (joka loisti myös luonnonhistorian, geologian ja mineralogian saroilla), joka perusti trigonometrian matematiikan haarana. Muut Muslimi matemaatikot kehittivät numeroteoriaa merkittävästi eteenpäin.
Lääketiede
Islamissa, ihmiskeho on kunnioituksen lähde, sillä sen on luonut Kaikkivaltias Allah (Jumala). Kuinka se toimii, kuinka pitää se puhtaana ja terveenä, kuinka estää tauteja iskemästä siihen tai parantaa nuo sairaudet, ovat olleet tärkeitä kysymyksiä Muslimeille.
Itse Profeetta Muhammad kehotti ihmisiä "ottamaan lääkkeitä sairauksiinsa", kun sen ajan ihmiset olivat vastahakoisia tekemään niin. Hän sanoi myös:
"Jumala ei luonut sairautta, mutta perusti sille parannuksen, paitsi vanhalle iälle. Kun vasta-aine on otettu, potilas paranee, Jumalan luvalla."
Tämä motivoi ja rohkaisi Muslimi tieteilijöitä tutkimaan, kehittämään ja soveltamaan luonnontieteellisiä lakeja. Paljon huomiota annettiin lääketieteelle ja julkiselle terveydenhuollolle. Ensimmäinen sairaala rakennettiin Bagdadissa vuonna 706. Muslimit käyttivät kamelikaravaaneja liikkuvina sairaaloina, jotka siirtyivät paikasta toiseen.
Koska uskonto ei sitä kieltänyt, Muslimi-oppineet käyttivät ihmisruumiita opiskellakseen anatomiaa ja fysiologiaa ja auttaakseen oppilaitaan ymmärtämään kehon toimintoja. Tämä luonnontieteellinen tutkimus mahdollisti kirurgian nopean kehityksen.
Al-Razi, Lännessä tunnettu nimellä Rhazes, kuuluisa fyysikko ja tieteilijä (k. 932) oli eräs mahtavimmista fyysikoista maailmassa keskiajalla. Hän korosti luonnontieteellistä tutkimusta ja kliinistä lääketiedettä, eikä kukaan pystynyt vetämään vertoja hänelle diagnostikkona. Hän myös kirjoitti tutkielman hygieniasta sairaaloista. Khalaf Abul-Qasim Al-Zahrawi oli erittäin kuuluisa kirurgi 1000-luvulla, tunnettu Euroopassa teoksestaan, Concessio (Kitabal-Tasrif).
Ibn Sina (k. 1037), paremmin tunnettu Lännessä Avicennana, oli kenties kaikista mahtavin fyysikko nykyaikaan saakka. Hänen kuuluisa kirjansa, Al-Qanun fi al-Tibb, säilyi standardi oppikirjana myös Euroopassa yli 700 vuotta, Ibn Sinan teosta opiskellaan ja toteutetaan yhä Idässä.
Muita merkittäviä panostuksia tehtiin farmakologian saralla, kuten esim. Ibn Sinan teos Kitab al-Shifa' (Parantamisen kirja), sekä parannukset julkisen terveydenhuollon puolella. Jokaisessa suuressa kaupungissa Islamilaisessa maailmassa oli monta hyvää sairaalaa, jotkut opetussairaaloita ja useat niistä erikoistuneita tiettyihin sairauksiin, ottaen lukuun myös henkisen ja emotionaalisen puolen sairaalat. Ottomaanit [turkkilainen dynastia, suom. huom.] olivat tunnettuja erityisesti sairaaloiden rakentamisesta ja niiden korkealaatuisesta hygieniasta.
Humanistiset tieteet
Tiedon etsiminen on pakollista Islamissa jokaiselle Muslimille, miehelle ja naiselle. Islamin päälähteet, Pyhä Koraani ja sunnah (Profeetta Muhammadin perinne), rohakisevat Muslimeita etsimään tietoa ja olemaan oppineita, koska tämä on paras tapa ihmisille oppia tuntemaan Allah (Jumala), oppia arvostamaan Hänen ihmeellisiä luotujaan ja olemaan kiitollinen niistä. Tämän takia Muslimit olivat ahneita hankkimaan tietoa, sekä uskonnollista että maallista, ja muutamassa vuodessa Muhammadin lähetystyön jälkeen, mahtava sivilisaatio sai alkunsa ja kukoisti. Tulokset näkyvät Islamilaisten yliopistojen levinneisyydessä; Al-Zaytunah Tunisissa ja Al-Azhar Kairossa perustettiin yli tuhat vuotta sitten ja ne ovat vanhimmat maailmassa olevat yliopistot. Todellakin, ne olivat malleina ensimmäisille eurooppalaisille yliopistoille kuten Bologna, Heidelberg ja Sorbonne. Jopa tuttu akadeeminen hattu ja asu saivat alkunsa Al-Azharin yliopistossa.
Muslimit saavuttivat paljon eri tieteen aloilla kuten maantieteessä, fysiikassa, kemiassa, matematiikassa, lääketieteessä, farmasialogiassa, arkkitehtuurissa, lingvistiikassa ja tähtitieteessä. Muslimi-oppineet esittelivät algebran ja arabialaiset numerot ensimmäistä kertaa maailmassa. Navigoinnin apuvälineet ja kartat ovat Muslimien kehittämiä ja ne näyttelivät tärkeää roolia maailmankehityksessä, huomattavimmin eurooppalaisessa tutkimusmatka-aikakaudessa.
Muslimi-oppineet opiskelivat antiikin sivilisaatioita Kreikasta ja Roomasta Kiinaan ja Intiaan. Aritoteleen, Ptolemiksen, Euklideen ja muiden teoksia käännettiin arabiaksi. Muslimi-oppineet ja tieteilijät lisäilivät omia luovia ideoitaan, löytöjään ja keksintöjään, ja viimein kuljettivat tämän tiedon Eurooppaan, johtaen välittömästi renesanssiin. Monet tieteelliset ja lääketieteen tutkielmat latinaksi käännettynä olivat peruskirjasto ja viitetekstistö vielä niinkin myöhään kuin 1600- ja 1700- luvuilla.
Naiset
Aikana jolloin muu maailma Kreikasta ja Roomasta Intiaan ja Kiinaan ajatteli naisia lähinnä lapsina tai jopa orjina, ilman mitään oikeuksia, Islam tunnusti naisten samanarvoisuuden miesten kanssa monessa suhteessa. Pyhässä Koraanissa sanotaan:
"Ja Hänen merkkiensä joukossa on tämä: Hän loi kumppaneita teille joukostanne, jotta löytäisitte levon, mielenrauhan ja Hän asetti väliinne rakkauden ja armon. Tämä on merkki heille, jotka ajattelevat." [Suura Ar-Rum 30:21]
Profeetta Muhammad sanoi:
"Parhaita uskossanne uskovien joukossa ovat he, jotka kohtelevat vaimoaan lempeydellä ja hyvällä käytöksellä." [Abu Dawud]
Muslimit uskovat, että Aatami ja Eeva luotiin samasta sielusta. Molemmat olivat yhtä syyllisiä syntiinsä ja karkoitukseen armollisuudesta, ja molemmille Allah antoi anteeksi. Moni nainen Islamissa on omannut korkean statuksen; ottaen huomioon, että ensimmäinen käännynnäinen Islamiin oli Khadijah, Muhammadin vaimo, jota profeetta sekä rakasti, että kunnioitti. Hänen lempivaimonsa Khadijah'n kuoleman jälkeen, Aisha, tuli tunnetuksi oppineena Muslimina ja hän oli myös yksi suurimmista Hadith-kirjallisuuden lähteistä. Moni naispuolinen seuralainen teki suuria tekoja ja saavutti kunniaa ja läpi Islamilaisen historian on aina ollut kuuluisia ja vaikutuksellisia naispuolisia oppineita, lainoppineita ja mystikoita.
Opetuksen näkökulmasta miehillä ja naisilla on samat oikeudet ja velvollisuudet. Tämä käy selväksi profeetta Muhammadin sanonnasta:
"Tiedon hankkiminen on pakollista jokaiselle uskovalle." [Ibn Majah]
Tämä koskee naisia ja miehiä. Naista tulee kohdella niiden oikeuksien perusteella, jotka Jumala on hänelle antanut kuten: naista tulee kohdella yksilönä, hänellä on oikeus omistaa ja tuhlata anionsa ja omaisuutensa, hän voi tehdä sopimuksia, jopa avioliitossakin. Hänellä on oikeus tulla koulutetuksi ja työskennellä kodin ulkopuolella niin halutessaan. Hänellä on oikeus periä isänsä, äitinsä ja aviomiehensä. Kiinnostavaa on huomata, että Islamissa päinvastoin kuin missään muussa uskonnossa, nainen voi olla imaami, rukousten johtaja, ryhmälle naisia.
Musliminaisella on myös velvoitteita. Kaikki lait ja säännöt liittyen rukouksiin, paastoon, hyväntekeväisyyteen, pyhiinvaellukseen, hyvin tekojen tekemiseen jne. ; pätevät myös naiseen, ottamatta huomioon pieniä eroja, jotka liittyvät naisen fysiologiaan.
Ennen avioliittoa naisella on oikeus valita aviomiehensä. Islamilainen laki on hyvin tiukka mitä tulee siihen, että on erittäin tarpeellista saada naisen suostumus avioliittoon. Myötäjäiset (rahaa) antaa tuleva aviomies vain hänen morsiamensa henk. Koht. käyttöön. Hän pitää sukunimensä, mieluummin kuin alkaa käyttää aviomiehensä nimeä. Vaimona nainen voi olettaa aviomiehensä elättävän hänet, vaikka nainen olisi rikas [ja mies köyhä suom. huom.]. Hänellä on myös oikeus avioeroon ja pienten lasten huoltajuuteen. Hän ei palauta myötäjäisrahaa kuin ehkä muutamassa, harvinaisessa tilanteessa.
Huolimatta tosiasiasta, että niin monessa paikassa ja monina aikoina Muslimi yhteisöt eivät ole noudattaneet edelläolevia asioita käytännössä, tämä ihanne on ollut olemassa 1400 vuotta, kun muut suuret sivilisaatiot eivät aloittaneet näihin syventymistä ja negatiivisten asenteiden muuttamista ennen 1800 ja 1900-lukuja, ja vielä on monia sivilisaatioita, joissa tämä on kokonaan tekemättä
