Hevos runoja
Täällä on sitten itse keksimiäni hevosrunoja joita saa kopioda, mutta kunhan kysyy luvan ja kertoo minkä runon kopioi.
Hevonen laukkaa niityllä, puron solisevan yli hyppää, kiihdyttää ja loikkaa, muttei kuitenkaan huikkaa.
Hevonen lumivalkoinen laukkaa harja hulmuten kiitää läpi tähtien päässyt on pois tuskistaan ikuisilla vihreillä laitumilla tallustaa, löytää pilven mistä kurkistaa omistajaansa ikävöiden hirnahtaa; ”Tuu muo taputtaa”.
Lapsi hevosista tykkää, äiti huutaa, hyppää, isä sanoo mulkoillen; ”Ostetaan vaan jos sä sitä hoitaa tahot.”
Kaukana tuolla tähtien tuolla puolen on ikuinen hevosten taivas, siellä hän tykkää. Päässyt on pois tuskistaan, onnellisena siellä elää. Turha on suremaan jäädä, sillä hevonen haluaa muuten jäädä, ethän halua hevoselle tuskaa tuottaa. Päästä rakkahimmasta irti, niin molemmilla hyvä olla on.
Pulska polle hyppää, esteen päälle lysähtää, omistaja toruu; ”Lahduttaa sun pitäis”. Pollee suututtaa, kun ei voi enää lihottaa.
Hevonen lumivalkoinen juoksee yli lehtien, hevonen lumivalkoinen laukkaa veteen, hevonen lumivalkoinen laukkaa kadoten.